Vesitilanne 3.4.2019

Sään lämpenemisen myötä Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat kasvavat paikoin kevään suurimpiin lukemiin. Esimerkiksi Porvoonjoen reilun viikon takainen ensimmäinen kevättulvahuippu jäi pieneksi ja virtaama kasvanee ensi viikon alkuun mennessä sitä suuremmaksi, mutta jää silti keskimääräistä kevättulvaa pienemmäksi. Lunta on vielä jäljellä reilusti ja varsinkin perjantain aikana sulannan ennustetaan olevan voimakasta, tosin huhtikuun vaihteen viileneminen pysäyttänee virtaaman kasvun. Sama tilanne on Mustijoella. Myös Kaakkois-Suomen pienet joet saattavat vielä nousta huhtikuun alkuun.

Vantaanjoella vedenkorkeudet saattavat nousta lähelle viime viikon huippuja, ainakin mikäli sunnuntaina vesisateet vauhdittavat nousua. Lounais-Suomessa lunta on jäljellä varsin vähän, mutta mikäli loput lumet sulavat vauhdilla ja viikonlopun sateet ovat runsaita, sielläkin virtaamat voivat vielä kasvaa tulvalukemiin. Karjaanjoen vesistöalueen Nummenjoen varrella vesi on vielä korkealla ja nousee pelloille. Pirkkulan kohdalla vedenkorkeus on laskussa, mutta saattaa kääntyä vielä nousuun.

Järvien vedenkorkeudet jatkavat nousua. Hiidenveden pinta lähti nousuun pari viikkoa tavanomaista aikaisemmin ja nousee seuraavan kahden viikon aikana ennusteen mukaan 20-30 cm. Lohjanjärvi on parissa viikossa noussut noin 15 cm ja noussee korkeimmalle tasolleen toukokuun alkupuoliskolla. Tuusulanjärven vedenkorkeus nousee viikon aikana ennusteen mukaan noin 5-10 cm. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on nousussa pari viikkoa keskimääräistä aikaisemmin ja nousee tämän hetken ennusteen mukaan keskimääräisen kevättulvan korkeudelle tai sitä hieman ylemmäksi huhtikuun loppuun mennessä. Seuraavan kahden viikon aikana nousua kertyy 15-30 cm.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on noussut ajankohdan mediaanitasolle. Kevään korkeimmalle tasolle se nousee ennusteen mukaan suunnilleen kuukauden kuluttua, 10-15 cm nykyisestä. Juoksutus järvestä on ollut vähäistä viime kesäkuusta lähtien, tällä hetkellä juoksutus on reilut 2 m3/s.

Vuoksen vesistössä luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskitasoja. Ennusteen mukaan vedenkorkeudet kääntyvät lumien sulannan myötä nousuun huhtikuun loppupuolella. Lunta on kertynyt eniten vesistöalueen itä- ja eteläosiin, jossa lumen vesiarvo on paikoin jopa 50 milliä tavallista suurempi, kun taas luoteisosissa vesiarvo on muutaman kymmenen milliä tavallista pienempi.

Saimaan vedenkorkeus on noin 10 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän lähellä nykyistä tasoa huhtikuun puoliväliin asti, jonka jälkeen vedenkorkeus lähtee lumen sulannan myötä nousuun. Kesäkuun puoliväliin mennessä nousua ennustetaan kertyvän 20-50 cm kevään sateista riippuen.

Pielisen vedenkorkeus on ajankohdan mediaanitason tuntumassa. Vedenkorkeuden ennustetaan kääntyvän huhtikuussa nousuun, jota kertyy ennusteen mukaan 70-130 cm kesäkuun puoliväliin mennessä.

Kallaveden vedenkorkeus on hieman ajankohdan keskitason yläpuolella. Huhtikuussa vedenkorkeus nousee hitaasti ja kuun lopussa kääntyy lumien sulannan myötä reilumpaan nousuun. Lumen vesiarvo on Kallaveden valuma-alueella huomattavasti viimevuotista vähäisempi ja kevättulvan ennustetaan jäävän selvästi pienemmäksi.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenpinnat ovat olleet viime kesästä lähtien varsin alhaalla. Lumien sulaminen on alkanut jo hiukan nostaa vedenkorkeuksia ja virtaamia varsinkin vesistöalueen eteläosassa. Vedenpinnat jäänevät suurissa säännöstelemättömissä järvissä myös alkukesällä keskimääräistä alemmaksi, ellei kevättalven ja kevään sademäärä ole selvästi tavanomaista runsaampi. Lumimäärä on suurimmassa osassa vesistöaluetta lähellä ajankohdan keskitasoa.

Päijänteen vedenpinta on runsaat 10 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella ja hyvin hitaassa nousussa. Lähtövirtaama on ajankohtaan nähden jopa ennätyksellisen pieni, alle 80 m3/s. Jatkamalla hyvin pienillä juoksutuksilla Päijänteen pinta noussee alkukesäksi melko lähelle ajankohdan mediaanitasoa, jääden todennäköisesti kuitenkin hiukan sitä alemmaksi. Kymijoen pääuoman virtaama on viime viikkoina vaihdellut Iitin Pyhäjärven juoksutusmuutosten seurauksena ja on nyt 200-250 m3/s. Ennusteen mukaan Kymijoen virtaama pysyy keskimääräistä pienempänä koko kevään, suurella todennäköisyydellä syksyyn asti.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on runsaat 30 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Konnevedessä ja Pielavesi-Nilakassa vajaus ajankohdan mediaanitasoon nähden on 15-20 cm. Näillä näkymin kevään ja alkukesän vedenkorkeudet jäävät näissä järvissä keskimääräistä alhaisemmiksi.

Mäntyharjun reitillä Puulan pinta on hiukan ajankohdan mediaanitason yläpuolella, ja kääntynee nousuun tämän kuun aikana. Kyyveden ja Vuohijärven pinnat ovat nousussa, jotka jatkunee toukokuulle saakka.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien vedenkorkeudet ovat olleet alkuviikon laskussa yöpakkasten hidastaessa sulantaa, mutta loppuviikoksi ennustetaan jälleen lämpenevää säätä jolloin jokien virtaamat voivat kasvaa vielä hieman uudestaan. Loimijoen ja Puujoen kevättulvahuiput ovat jääneet keskimääräistä pienemmiksi.

Suurempien säännösteltyjen järvien kevään tulovirtaamat ovat jäämässä keskimääräistä pienemmiksi johtuen yläpuolisten luonnontilaisten järvien matalista vedenkorkeuksista ja kuivasta maaperästä, joten järvien kevätalennuksia on tehty mahdollisuuksien mukaan keskimääräistä loivempina. Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn saatiin tämän kevään osalta poikkeuslupa, joka on mahdollistanut vedenkorkeuden pitämisen korkeammalla kuin mitä säännöstelyn lupaehdot edellyttävät.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat viime vuonna kuivan kesän myötä selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden, Iso-Roineen ja Tarjanteen vedenkorkeudet ovat 15-35 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja pinnat ovat hitaassa nousussa. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat kasvaneet viime viikkoina, mutta keskimääräistä pienemmäksi jääviä kevättulvahuippuja ennustetaan vasta huhtikuun puolivälin tienoille. Järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja ja paikoin nousussa.

Torstaille ja perjantaille ennustetut sateet ja lämpeneminen nostavat virtaamia voimakkaasti Etelä-Pohjanmaan joissa. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sade muuttuu lumeksi eikä lämpötilakaan ole yhtä korkea kuin alueen eteläosassa. Jokien pinnat nousevat erityisesti Vaasan rannikon pienissä joissa sekä Kyrönjoella. Pienet joet, kuten Teuvanjoki, nousevat keskimääräisen kevättulvan tasolle. Kyrönjoella Nikkolassa joen pinta nousee 1-2m tasolle 37,50-38,50. Tulvaraja on tasolla 40,00. Vesi nousee alavimmille pelloille rannikolla.

Tulva on huipussaan pienissä joissa 5.-6.4., Kyrönjoella viikonloppuna ja Lapuanjoella kuun loppupuolella. Lapuanjoen tulvahuippu jäänee keskimääräistä pienemmäksi, muualla Etelä-Pohjanmaalla huipusta ennustetaan keskimääräistä. Keski- ja Oulun eteläpuolisella Pohjois-Pohjanmaalla keskimääräinen tai hieman sitä pienempi tulvahuippu ajoittuu huhti-toukokuun vaihteeseen. Sulamisajan sää ratkaisee tulvan suuruuden.

Järvien pinnat ovat pääosin ajankohdan keskimääräisten tasojen tuntumassa. Lestijärven vedenkorkeus on kuitenkin vielä 15 cm keskimääräistä alempana, ja Ähtävänjoella Lappajärven pinta on vajaa 10 cm ajankohdan keskimääräistä alempana. Lappajärven juoksutuksen pienentämiseksi on saatu poikkeuslupa. Näin vedenpinta saadaan kesäksi nostettua tavoitetasolleen.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä arvoja, ja pysyvät tällä tasolla vielä noin viikon verran ennen kuin alkavat nousta. Lunta alueella on edelleen noin 160-190 mm. Kevään tulvahuipun ennustetaan osuvan huhti-toukokuun vaihteeseen tai toukokuun alkuun, ja siitä tulevan tavanomaisen suuruinen tai paikoin sitä suurempi. Kostonjärven juoksutus on noin 23 m3/s ja Irnijärven 18 m3/s, molemmat ovat laskussa huhtikuun puoliväliin asti.

Lumen sulamiskausi käynnistyy hiljalleen Oulujoen vesistössä. Valunnat ja jokien virtaamat ovat vielä alkukeväälle tavanomaisissa pienissä lukemissa, mutta kasvavat vähitellen lähiviikkojen aikana. Järvien tulovirtaamat ovat ennusteen mukaan suurimmillaan toukokuun alkupuoliskolla. Lumen vesiarvo on noin 160 mm eli lunta on ajankohtaan nähden keskimääräisesti. Kevään tulvista ennustetaan tämän perusteella keskimääräisen suuruisia. Sulamiskauden sää määrittää lopulta tulvien suuruuden ja ajoituksen.

Sotkamon reitin säännösteltyjen järvien pinnat ovat ajankohdan keskitasojensa tuntumassa, Hyrynsalmen reitin Kianta- ja Vuokkijärvi ovat noin 30-50 cm ja Oulujärvi on 65 cm ajankohdan keskitasoaan korkeammalla. Järvien pinnat laskevat suunnilleen huhtikuun loppuun saakka.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan pinnat ovat huhtikuun alun keskitasojensa tuntumassa ja alkavat hiljaan nousta huhtikuun aikana. Järvien vedenkorkeuksien ennustetaan saavuttavan keskimääräiset keväthuippunsa toukokuun loppupuoliskolla.

Kuusamon seudulla Muojärven ja Kitkajärven pinnat ovat hitaassa laskussa. Lunta alueella on noin 180 mm lumen vesiarvona ilmaistuna, mikä on lähellä ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa. Ennusteen mukaan vedenkorkeudet alkavat nousta huhtikuun lopulla ja ovat keskimääräisissä keväthuipuissaan toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa, sulamisajan säästä riippuen.

Lapissa jokien virtaamat ovat talvikaudelle tyypillisissä pienissä lukemissa. Lapissa jatkuu pakkassää. Lumen vesiarvo on Lapissa lähellä ajankohdan tavanomaista tai hiukan sitä suurempaa. Kevättulvista on lumen määrän perusteella odotettavissa tavanomaisia tai sitä suurempia. Tulvien odotetaan alkavan aikaisintaan huhtikuun lopulla Lapin eteläosissa.

Inarinjärven vedenpinta on ajankohdan keskitasolla ja hitaassa laskussa, kuten yleensä tähän aikaan vuodesta. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden hiukan tavanomaista suurempaa, noin 180 m3/s. Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet ovat runsaan metrin keskimääräistä alempana. Muualla Lapissa järvien pinnat ovat pääosin ajankohtaan nähden tavanomaisilla tasoillaan.