Vesitilanne 3.10.2019

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat kasvaneet syyskuun sateiden myötä tavanomaisiin syksyisiin lukemiin. Loppuviikolla sademäärät jäävät ennusteiden mukaan vähäisemmäksi, mutta lokakuun vaihteeseen ennustetut sateet saavat virtaamat monin paikoin kasvuuun.

Järvien vedenkorkeudet ovat edelleen paikoin tavanomaista alempana. Tuusulanjärven vedenkorkeus on hieman ajankohdan keskitasoa alempana ja ennustettujen sateiden vaikutuksesta lähtee nousuun lokakuun alussa. Hiidenveden vedenkorkeus on laskenut toukokuusta lähtien ja on noin 20 cm ajankohdan keskitasoa alempana, mutta nousee ennusteen mukaan lokakuun aikana. Lohjanjärvi on lähellä syyskuun lopun tavanomaista tasoa ja pysyy seuraavan kahden viikon ajan nykyisellään tai nousee vähän. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on pysynyt elo-syyskuussa samalla tasolla, noin 10 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Ennustettujen sateiden myötä se nousee tulevan kahden viikon aikana 5-15 cm.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärvi on hieman ajankohdan tavanomaista alempana. Painion vedenkorkeus on noussut syyskuun aikana yli 10 cm ja se on ajankohdan tyypillistä ylempänä. Seuraavan parin viikon ajan Säkylän Pyhäjärvi ja Painio pysyvät lähellä nykyistä tasoa tai nousevan hieman.

Vuoksen vesistöalueella luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat vähäsateisen kesän jälkeen keskimääräistä alempana. Lokakuun alun suuret sateet ovat parantaneet vesitilannetta. Useiden järvien vedenkorkeudet nousivat jopa 5 cm suoraan järveen sataneen veden vaikutuksesta. Myös valunta ja jokien virtaamat ovat hieman lisääntyneet kuivasta maaperästä huolimatta. Järvien pintojen ennustetaankin jatkavan nousua lähiviikkojen aikana. Suuret järvet reagoivat sateisiin hitaammin. Pielisen vedenpinnan laskun ennustetaan tasaantuvan ja Saimaan jatkavan laskua vielä lokakuun ajan.

Saimaan vedenkorkeus on 40 cm alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Ennusteen mukaan pinta alenee vielä 0-10 cm lokakuun loppuun mennessä ja pysyy selvästi keskimääräistä alempana ainakin alkutalveen saakka. Mikäli talvesta ei tule leuto ja sateinen, niin vedenkorkeus pysyy koko talven tavallista alempana.

Pielisen vedenkorkeus on noin 25 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Vedenpinnan laskun ennustetaan tasaantuvan lokakuussa, mutta vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän tavallista alempana marraskuun loppuun asti.

Kallaveden vedenkorkeus on 15 cm tavallista alempana. Lokakuun alun suuret sateet nostivat vedenkorkeutta noin 5 cm ja vedenkorkeuden ennustetaan jatkavan nousua. Lokakuun loppuun mennessä nousua kertyy 5-35 cm ja vedenkorkeus lähestyy ajankohdan keskitasoa.

Hiitolanjoen vesistöön kuuluvan Simpelejärven vedenkorkeus on hieman ajankohdan mediaanitason alapuolella, vaikka Juankosken juoksutus on pidetty pienenä. Vedenkorkeuden ennustetaan kääntyvän hitaaseen nousuun loka-marraskuun aikana.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat edelleen keskimääräistä alempana. Syksyn aikana ja varsinkin tällä viikolla tulleet sateet ovat kuitenkin kasvattaneet tulovirtaamia ja kääntäneet vedenpinnat monin paikoin nousuun. Tiistaina 1.10. eräillä alueilla Kymijoen vesistössä satoi jopa 40 mm, joka on yhden vuorokauden sateeksi erittäin paljon.

Päijänteen vedenkorkeus on enää 10-15 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan Päijänteen pinta pysyy lokakuun ajan varsin lähellä nykyistä tasoaan. Aiempaa runsaampi vesitilanne on sallinnut sen, että Kalkkisen säännöstelypatoa on hieman avattu ja näin kasvatettu Päijänteen lähtövirtaamaa sekä hiukan parannettu Kymijoen erittäin niukkaa vesitilannetta. Virtaama Kuusankoskessa on edelleen ajankohtaan nähden erittäin pieni, vain runsaat 140 m3/s. Virtaaman ennustetaan kasvavan lähiviikkoina hiukan.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on noin 35 cm sekä Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka 15-20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Sateet ovat kääntäneet vedenpinnat nousuun, joka kuitenkin jatkuu lokakuun alkupuoliskolla melko hitaana.

Mäntyharjun reitillä Puula on ajankohdan mediaanitason tuntumassa sekä Kyyvesi ja Vuohijärvi 5-10 cm keskimääräistä alempana. Järvien pinnat pysynevät lähiviikot suunnilleen nykyisillä tasoillaan.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat kasvaneet hieman syyskuun sateiden vaikutuksesta. Loimijoen virtaama on ajankohdan tavanomaisella tasolla. Seuraavan viikon ajan se pysyy nykyisellään tai kasvaa, jos ensi viikon sateet osuvat alueelle. Järvien vedenkorkeudet ovat edelleen ajankohdan tavanomaista alempana ja jatkaneet vielä osin laskua. Useimpien järvien ennustetaan kuitenkin kääntyvän nousuun lokakuun aikana, jos sateita saadaan sääennusteiden mukaisesti.

Suuremmista säännöstellyistä järvistä Vanajaveden pinta on lähes 20 cm ajankohdan keskiarvoa alempana ja ennusteen mukaan nousee hieman seuraavan kahden viikon kuluessa. Suuret luonnontilaiset järvet ovat pysyneet jo viime vuoden kuivasta kesästä lähtien selvästi tavanomaisia lukemia alempana. Tarjanteen ja Kukkian vedenkorkeudet ovat laskeneet edelleen, Tarjanne on lähes 40 cm ja Kukkia yli 20 cm ajankohdan keskimääräistä alempana.

Längelmäveden reitin järvien vedenkorkeuksiin voidaan jonkin verran vaikuttaa rajoittamalla Valkeakosken voimalaitoksen juoksutusta. Rajoitusta on jatkettu jo viime vuoden elokuusta asti, pidempään kuin koskaan aikaisemmin. Rajoitus jatkuu toistaiseksi, kun Mallasveden, Iso-Roineen ja Längelmäveden vedenkorkeudet ovat 15-25 cm ajankohdan keskimääräistä alempana.

Myös Karvianjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat kasvaneet syyskuussa sateiden vaikutuksesta. Järvien vedenkorkeudet ovat osin nousseet viimeisen kahden viikon aikana, Isojärven vedenkorkeus jatkaa vielä nousua lokakuussa kohti tavanomaista tasoa.

Sateet ovat nostaneet Etelä-Pohjanmaan jokien pinnat tyypilliselle syystasolle. Poikkeuksena on Lapuanjoki, jonka pinta on yhä alemmalla tasolla kuin yhtenäkään aikaisemmista kesistä havaintojakson alusta 1976 lähtien. Ensi viikon alkuun ennustetut sateet nostavat jokien pintoja.

Järvien pinnat ovat olleet laskussa vähäsateisen kesän aikana. Lapuanjoen Hirvijärven pinta on noin 70 cm ja Lappajärven noin 10 cm ajankohdan mediaania alemmalla tasolla. Siikajoen Uljuan tekoaltaan pinta on noin 60 cm tavanomaista alempana kuivan kesän jäljiltä. Hirvijärven pinta on ollut loppukesästä näin alhaalla vain viime kesänä. Pinta tulee todennäköisesti laskemaan ainakin syyskuun ajan. Myös Lappajärven ja Hautaperän tekoaltaan pinnat tulevat laskemaan seuraavan viikon ajan. Pienempien järvien pinnoissa ei tapahdu suurta muutosta seuraavan viikon aikana.

Iijoella järvien ja jokien vedenpinnat ovat lähellä keskimääräistä syksyistä tasoa. Sään jatkuessa vähäsateisena vedenpinnat ja virtaamat eivät merkittävästi muutu tulevien päivien aikana. Kostonjärven ja Irninjärven vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisiä ja juoksutukset ovat noin 7-10 m3/s.

Tavanomaista vähäsateisempi kevät ja kesä näkyvät säännösteltyjen järvien keskimääräistä alhaisempina vedenkorkeuksina Oulujoen vesistössä. Syyssateet ovat jonkin verran täydentäneet maavesivarastoja, mutta maaperä on edelleen monin paikoin kuivaa ja myös pohjavedenpinnat ovat ajankohdan keskitasoja alempana. Loppuviikko ja ensi viikon alkupuoli ovat ennusteessa vähäsateisia sään viilenemisen vuoksi, joten valunta pysyy nykylukemissa lähiviikot.

Oulujärven vedenkorkeus on noin 30 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja sen pinta pysyy lähellä nykytasoaan loppusyksyn ajan, juoksutuksista riippuen. Hyrynsalmen reitin Kiantajärven ja Vuokkijärven pinnat ovat 40-60 cm syksyn keskitasojaan alempana voimalaitosten huoltotoimien vuoksi.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan, vedenkorkeudet ovat laskeneet tavanomaista enemmän vähäsateisen syyskuun vuoksi. Nyt pinnat ovat 20-30 cm ajankohdan mediaania alempana. Järvien vedenpinnat eivät juuri laske nykytasojaan alemmaksi, ja kääntyvät hitaaseen nousuun lokakuun aikana.

Kuusamon seudulla Kitkajärven pinta laski syyskuussa lähes 10 cm lähelle ajankohdan keskitasoa ja pysyy lähellä nykylukemia lähiviikkojen ajan. Muojärven pinta on keskitasonsa tuntumassa ja nousee loppusyksyn aikana noin 5 cm.

Viime päivien sateet ovat kääntäneet Keski- ja Pohjois-Lapissa jokien virtaamat pieneen kasvuun joka jatkuu hitaana vielä muutamana päivän. Jokien virtaamat ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja ja virtaamien kasvu jää vähäiseksi. Loppuviikosta kylmenevä ja poutaantuva sää kääntää virtaamat taas laskuun.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat pääosin lähellä ajankohdan tavanomaisia tasojaan ja pysyvät lähellä nykyistä tasoaan. Säännöstellyistä järvistä Inarinjärvi on noin 15 cm ajankohdalle tavanomaista tasoaan alempana. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan ja Porttipahdan pinnat pysyvät nykyisellä tasollaan.