Vesitilanne 29.4.2019

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat pienentyneet huhtikuun alun kevättulvalukemistaan jo reilusti. Kevään tulvat jakautuivat kahteen tai useampaan huippuun ja sulannan jakautuessa pitkälle jaksolle suurimmat huiput jäivät keskimääräistä pienemmiksi. Sään jatkuessa ennusteiden mukaan todennäköisesti vähäsateisena virtaamat jatkavat laskua ainakin toukokuun alkuun asti.

Järvien vedenkorkeudet ovat osin jo kääntymässä laskuun kevään huipuistaan. Hiidenveden vedenkorkeus on lähellä ajankohdan tavanomaista ja nousee tämän hetken ennusteen mukaan vielä 5-10 cm toukokuun puoliväliin mennessä. Myös Lohjanjärvi jatkanee nousuaan toukokuun alkupuolelle asti ja nousee noin 5 cm nykyisestä, tavalliselle kevään korkeimmalle tasolleen.

Tuusulanjärven vedenkorkeus on pysynyt huhtikuun puolivälin jälkeen suunnilleen samoissa lukemissa, ajankohdalle tyypillistä selvästi alempana. Se pysynee myös seuraavan kahden viikon ajan nykyisellään. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on laskenut 35 cm parin viikon takaisesta keskimääräisen kevättulvan korkeudella käyneestä huipustaan. Se myös jatkanee laskuaan seuraavan kahden viikon aikana.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on kevään korkeimmalla tasollaan lähellä ajankohdan tavanomaista. Se kääntyy hiljalleen laskuun, ennusteen mukaan laskua kertynee pari senttiä seuraavan kahden viikon aikana.

Vuoksen vesistössä pienten jokien vedenkorkeudet ovat nousseet jo kevättulvahuippuun. Pielisen lähialueilla tulvakorkeudet ovat keskimääräisellä tasolla ja Kallaveden alueella hieman tavallista pienempiä. Luonnontilaisista järvistä esimerkiksi Kuolimo ja Savonlinnan Suurjärven vedenkorkeudet ovat tavallisen kevättulvan tasolla. Keyrityn, Kajoonjärven ja Saarijärven ennustetaan nousevan kuun vaihteessa myös keskimääräisen kevättulvan tasolle tai hieman korkeammalle. Suurista järvistä Kallaveden tulvahuippu ajoittuu toukokuun puoliväliin, Pielisen ja Saimaan vasta kesäkuulle.

Saimaan vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Vedenkorkeus on kääntynyt lähialueen valunnan kasvun myötä hitaaseen nousuun. Vedenkorkeuden nousun ennustetaan jatkuvan kesäkuun lopulle, jolloin vedenkorkeus on kevään sateista riippuen 25-50 cm nykyistä korkeammalla.

Pielisen vedenkorkeus on lähtenyt lumen sulannan myötä hieman tavallista aiemmin nousuun. Ennusteen mukaan nousua kertyy 60-100 cm kesäkuun alkuun mennessä.

Kallaveden vedenkorkeus on myös nousussa. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan keskimääräisen kevättulvan tasolle toukokuun puolivälissä.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenpinnat ovat vuodenajalle tyypilliseen tapaan nousussa. Pienemmät latvajärvet saavuttavat kevään vedenkorkeushuippunsa huhti-toukokuun vaihteessa, mutta moni suuri järvi, kuten esimerkiksi Päijänne, Keitele ja Konnevesi, todennäköisesti jatkaa nousuaan toukokuun lopulle tai kesäkuulle saakka. Talven lumimäärä oli vesistöalueella keskimääräistä tasoa, mutta viime vuoden kuivuus vaikuttaa vielä järviin ja näillä näkymin vedenpinnat jäävät suurissa säännöstelemättömissä järvissä alkukesällä keskimääräistä alemmaksi.

Päijänteen vedenpinta on lähellä ajankohdan mediaanitasoa ja nousussa. Vedenpinnan nousun myötä myös lähtövirtaama on kasvanut ja on nyt noin 120 m3/s, edelleen selvästi keskimääräistä pienempi. Jatkamalla hyvin pienillä juoksutuksilla Päijänteen pinta noussee alkukesäksi melko lähelle ajankohdan mediaanitasoa, jääden kuitenkin hieman sen alapuolelle. Kymijoen pääuoman virtaama on niinikään keskimääräistä pienempi, runsaat 200 m3/s. Konniveden vedenkorkeuden nosto pienentää virtaamaa parhaillaan erityisesti Vuolenkosken ja Iitin Pyhäjärven välisellä jokiosuudella.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on vajaat 30 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Konnevedessä vajaus ajankohdan mediaanitasoon nähden on enäää runsaat 10 cm ja Pielavedessä noin 5 cm. Vedenkorkeuksien nousu on alkanut tänä vuonna keskimääräistä aiemmin ja toukokuussa eron ajankohdan keskitasoon ennustetaan taas kasvavan, vaikka pintojen nousu jatkuu.

Mäntyharjun reitillä Puulan, Kyyveden ja Vuohijärven pinnat ovat sitä vastoin hiukan keskimääräistä ylempänä, ja vuodenajalle tyyppillisesti nousussa.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien vedenkorkeudet ovat olleet huhtikuun ajan laskussa, ja pysyvät pääosin laskussa seuraavallakin viikolla. Loimijoen ja Puujoen kevättulvahuiput jäivät keskimääräistä pienemmiksi. Myös suurempien säännösteltyjen järvien kevään tulovirtaamat ovat jäämässä keskimääräistä pienemmiksi johtuen yläpuolisten luonnontilaisten järvien matalista vedenkorkeuksista ja kuivasta maaperästä, joten järvien kevätalennuksia on tehty mahdollisuuksien mukaan keskimääräistä loivempina. Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn saatiin tämän kevään osalta poikkeuslupa, joka on mahdollistanut vedenkorkeuden pitämisen korkeammalla kuin mitä säännöstelyn lupaehdot edellyttävät.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat viime vuonna kuivan kesän myötä selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu Mallasvedellä ja Längelmävedellä sekä Hauhon reitillä edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet ovat 25-35 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja jäävät ennusteen mukaan tavanomaisia kevättasoja alemmaksi. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien.

Karvianjoen vesistöalueella jokien vedenkorkeudet ovat nousseet pienen kevättulvan tasolle ja kääntymässä laskuun. Järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja tai hieman keskimääräistä korkeammalla, ja pääosin laskussa.

Iijoen sivujoet Siuruanjoki ja Livojoki ovat huipussaan perjantaina tai lauantaina. Kiiminkijoella ja Kuivajoella huippua odotetaan viikonlopuksi. Näissä joissa kevättulvasta ennustetaan suuruudeltaan keskimääräistä. Iijoen pääuoman huippu ajoittuu hieman myöhemmäksi, toukokuun alkupuolelle. Sunnuntaista alkava sään viileneminen hidastaa lumien sulamista ja huippu jäänee keskimääräistä pienemmäksi. Oulun eteläpuolisissa joissa virtaamat ovat jo laskussa.

Sännöstellyt järvet ovat nousemassa kesäkorkeuksiinsa Oulun eteläpuolisissa vesistöissä. Lappajärven pinta on palaamassa tavoitevyöhykkeelle poikkeuksellisen pienien juoksutusten ansiosta. Kuortaneenjärven kevättulva Lapuanjoella on jäämässä harvinaisen pieneksi. Vedenpinta on 1,3 m alempana kuin viime kevään tulvakorkeuksilla.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat ovat nyt nousussa kohti kevään tulvahuippuja. Livojoella ja Siuruanjoella huippu saavutetaan ennusteiden mukaan viikonloppuna, muilla alueilla toukokuun vaihteen tienoilla. Tulvat voivat nousta keskimääräistä suuremmiksi, ja varsinkin Pudasjärvellä vesi nousee lähelle lukemia jossa alavilla mailla olevia mökkejä voi kastua. Tulvarajan ylittyminen on kuitenkin vielä epävarmaa. Jääpatojen riski on edelleen olemassa ja ne voivat nostaa veden pintoja nopeastikin. Kostonjärven ja Irninjärven juoksutukset ovat noin 4 m3/s. Molemmat ovat ohittaneet kevään miniminsä ja kääntyneet nousuun.

Lumet ovat suurimmaksi osaksi sulaneet Oulujoen vesistössä ja valunnat ovat kääntyneet laskuun. Järvien tulovirtaamat ovat huipussaan. Luonnontilaisten järvien vedenkorkeuksien nousu tasaantuu pian, mutta säännöstellyt järvet nousevat vielä kesäkuulle asti. Tälle viikolle on luvassa runsaita, 30-40 mm sateita. Lämpötilat laskevat ennusteen mukaan loppuviikosta, ja ainakin osa sateista tulee lumena, joten sateet eivät merkittävästi nosta järvien ja jokien vedenkorkeuksia.

Sotkamon reitin ja Hyrynsalmen reitin säännösteltyjen järvien pinnat nousevat kohti kesätasojaan. Oulujärven kesäajan suositustaso NN+122.50 m saavutetaan mahdollisesti jo kesäkuun alussa, juoksutuksista riippuen.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan vedenkorkeudet ovat nousussa ja ne saavuttavat keskimääräiset kevättulvakorkeutensa noin kahden viikon kuluessa.

Sään väliaikainen kylmeneminen hidastaa Muojärven ja Kitkajärven vedenpintojen nousua Kuusamon seudulla. Ennusteen mukaan järvet saavuttavat keskimääräiset keväthuippunsa toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa. Oulankajoen virtaama saavuttaa keskimääräistä kevättulvaa pienemmän huippunsa lähipäivinä, toinen samansuuruinen tulvahuippu ajoittuu toukokuun puoliväliin.

Ounasjoella muodostui useampi jääpato viikonlopun aikana. Jäätä on kasaantunut Kaukosen alapuolelle ja Sinetän kohdalle pysähtyi runsaasti jäitä. Jäitä on kasaantunut myös Luonuasaaren kohdalle. Nivankylän jääpato on hajonnut ja kulkeutunut Kemijokeen. Ounasjoen yläosilla vedennousu on pysähtymässä ja Könkään kohdalla vedenpinta on laskussa tällä hetkellä. Ounasjoella voi vielä syntyä uusia jääpatoja jäiden liikkuessa alavirtaan, jolloin vedenkorkeudet voivat nousta paikallisesti.

Tornionjoella on muodostunut jääpato Kolarin kohdalle. Tornionjoen jäät lähtivät liikkumaan Pellon tasalta lauantaina. Vedenkorkeudet ovat vielä nousussa Torniojoella, esimerkiksi Pellossa. Tornionjoki voi nousta vapun tienoilla pienen kevättulvan tasolle. Kaikissa Lapin joissa vesitulva jää alle keskimääräisen kevättulvan. Sään on ennustettu kylmenevän lähipäivinä, mikä kääntää virtaamat laskuun.

Simojoen vedenkorkeudet nousivat viikonloppuna keskimääräisen kevättulvan tasolle ja ne ovat nyt kääntyneet laskuun. Kemihaarassa, Ivalo- ja Tenojoella virtaamat nousivat pienen kevättulvan tasolla ja ovat nyt laskussa.

Lapin jokiin on odotettavissa toinen tulvahuippu myöhemmin toukokuussa sään uudelleen lämmitessä. Kemihaarassa, Tornion-, Ivalo- ja Tenojoella toinen tulva on tämänkertaisen tulvahuipun suuruinen tai suurempi, Ounas- ja Simojoella yhtä suuri tai pienempi.

Inarinjärven vedenpinta on kääntynyt nousuun ja Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan, Porttipahdan ja Kemijärven pinnat ovat kääntyneet nousuun. Myös muualla Lapissa järvien pinnat ovat kääntyneet nousuun sulamisen seurauksena.