Vesitilanne 29.10.2019

Etelärannikon jokien virtaamat ovat viimeisen kuukauden ajan sateiden myötä kasvaneet lähes viikoittain uuteen huippuun. Nyt virtaamat ovat taas laskussa, mutta mikäli ennustetut sateet tulevat vetenä, esimerkiksi Vantaanjoki saattaa kasvaa taas uuteen syksyn korkeimpaan huippuun. Sää viilenee kuitenkin ensi viikoksi ja virtaamat pienenevät sen jälkeen. Myös Lounais-Suomen pienet joet ovat laskeneet alkuviikon jälkeen, mutta saattavat nousta viikonvaihteessa.

Järvien vedenkorkeudet ovat nousussa ja pääosin ajankohdan tavanomaisella tasolla. Tuusulanjärven vedenkorkeus on noussut parissa viikossa 20 cm, seuraavan kahden viikon ajan se pysynee lähellä nykyistä tasoa tai nousee hieman. Hiidenveden vedenkorkeus on nousussa. Tällä hetkellä se on vielä vähän ajankohdan tavanomaista alempana, mutta nousee ennusteen mukaan vielä seuraavan kahden viikon aikana 10-20 cm. Lohjanjärvi on noussut vähän ajankohdan keskimääräistä ylemmäksi, se pysynee lähiviikot nykyisen tuntumassa tai nousee vähän. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on noussut vähän ajankohdan keskimääräistä ylemmäksi, ennusteen mukaan se nousee vielä viikon kuluessa 5-10 cm.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärvi on noussut lokakuussa 5 cm ja jatkaa nousuaan ajankohdan tavanomaiseen tapaan. Vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla. Painion vedenkorkeus on noussut lokakuun aikana 20 cm, seuraavan kahden viikon aikana sen ennustetaan laskevan 5-10 cm.

Vuoksen vesistöalueella loppuviikolle ennustetut sateet lisäävät hieman valuntaa ja pienten jokien virtaamia. Ensi viikolla sää pakastuu ja valunta pienenee. Lokakuun sateet ovat kääntäneet järvien vedenkorkeudet Saimaata lukuun ottamatta hitaaseen nousuun. Suurten järvien vedenkorkeuksien ennustetaan kuitenkin pysyvän vielä marraskuussa tavallista alempana.

Saimaan vedenkorkeus on noin 40 cm alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Vedenkorkeuden ennustetaan laskevan vielä noin 5 cm marraskuun puoliväliin mennessä. Tämän jälkeen vedenkorkeuden kehitys riippuu alkutalven säästä. Mikäli sää pysyy pakkasen puolella, voi vedenkorkeus jatkaa laskua, kun taas leuto ja sateinen alkutalvi saattaa kääntää vedenkorkeuden nousuun. Todennäköisesti vedenkorkeus pysyy kuitenkin koko loppuvuoden selvästi tavallista alempana.

Pielisen vedenkorkeus on noin 30 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Vedenpinnan ennustetaan nousevan hitaasti marraskuun aikana. Nousua kertyy 5-40 cm alkutalven säästä riippuen.

Kallaveden vedenkorkeus on 20 cm tavallista alempana. Lokakuun alun suuret sateet nostivat vedenkorkeutta noin 5 cm, mutta sen jälkeen vedenkorkeuden nousu on ollut hidasta. Yläpuolisten säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet alkavat olla nyt tyypillisillä syystasoilla ja juoksutusten lisäämisen ennustetaan nostavan Kallaveden pintaa 5-40 cm marraskuun loppuun mennessä.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat edelleen jonkin verran keskimääräistä alempana, vaikka syksyn sateet ovatkin kasvattaneet tulovirtaamia ja monin paikoin nostaneet vedenpintoja, etenkin pienemmissä järvissä.

Päijänteen vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan Päijänteen pinta pysyy marraskuun loppuun asti varsin lähellä nykyistä tasoaan, nousten ehkä hiukan. Päijänteen säännöstelypatoa on tässä kuussa hieman avattu, mutta virtaamat Kalkkisessa ja Kymijoessa ovat edelleen keskimääräistä pienempiä. Kymijoen virtaaman ennustetaan vielä hiukan kasvavan lähiviikkoina.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on runsaat 30 cm sekä Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka noin 15 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Järvien vedenpintojen ennustetaan nousevan marraskuun loppuun mennessä 5-15 cm.

Mäntyharjun reitillä Puula ja Vuohijärvi ovat ajankohdan mediaanitason tuntumassa, Kyyvesi on noin 10 cm keskimääräistä alempana. Järvien vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan hiukan marraskuussa.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat kasvaneet viime päivien sateiden vaikutuksesta. Loimijoki on tänään tiistaina huipussaan syksyn tähän mennessä korkeimmalla tasollaan, kun virtaama on lähes 50 m3/s. Se kääntyy ennusteen mukaan laskuun päivän aikana. Loppuviikoksi ennustetut sateet voivat kääntää virtaamat uudelleen kasvuun.

Järvien vedenkorkeudet ovat edelleen paikoin selvästi keskimääräistä alempana, vaikka syksyn sateet ovat saaneet vedenpinnat pääosin nousuun. Säännöstellyistä järvistä Vanajaveden pinta on yli 10 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja hienoisessa nousussa.

Suuret luonnontilaiset järvet ovat nousseet vähän sateiden vaikutuksesta. Tarjanteen vedenkorkeus on noussut lokakuussa pari senttiä, mutta on edelleen 40 cm ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa alempana. Ennusteen mukaan se nousee seuraavan kahden viikon aikana noin 5 cm. Kukkia on noussut lokakuun aikana noin 5 cm ja nousee vielä pari senttiä viikon kuluessa, mutta on noin 15 cm ajankohdan keskitasoa alempana.

Längelmäveden reitin järvien vedenkorkeuksiin voidaan jonkin verran vaikuttaa rajoittamalla Valkeakosken voimalaitoksen juoksutusta. Rajoitusta jatketaan toistaiseksi, todennäköisesti ainakin marraskuun ajan. Mallasveden, Iso-Roineen ja Längelmäveden vedenkorkeudet ovat noin 15 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana.

Karvianjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat kasvaneet sateiden vaikutuksesta. Myös järvien vedenkorkeudet jatkavat osin nousua, Isojärvi on noussut syyskuun puolivälin jälkeen noin 35 cm ja on nyt ajankohdan tyypillisellä tasolla.

Tämän päivän runsaat sateet nostavat Pohjalaismaakuntien jokien vedenkorkeuksia. Etenkin Vaasan eteläpuolisten pienten jokivesistöjen virtaamat voivat kasvaa nopeasti. Jo aiempien syyssateiden ansiosta Etelä- ja Keski-Pohjanmaan jokien pinnat ovat nousseet tyypilliselle syystasolle. Pohjois-Pohjanmaalla Siikajoelta pohjoiseen jokien pinnat ovat edelleen tavanomaista alhaisemmat. Sää jatkuu ennusteen mukaan jokseenkin sateisena, joten valunnat pysyvät koholla.

Järvien pinnat ovat monin paikoin nousseet lokakuun sateiden myötä, mutta ovat pääosin edelleen kuivan kesän vuoksi tavanomaisia syystasoja alempana. Lapuanjoen Hirvijärven pinta on noin 80 cm ajankohdan mediaania alemmalla tasolla, mutta pinta kääntyy nousuun lokakuun aikana. Lappajärven pinta on noussut tavoitetasolleen ja jatkaa hitaasti nousuaan seuraavan viikon ajan. Patanan tekoaltaan pinta Perhonjoella on noussut metrillä lokakuun aikana ja on nyt 30 cm ajankohdan mediaanin yläpuolella. Myös Hautaperän tekojärven pinta on noussut lokakuun aikana yli metrillä, mutta on edelleen 110 cm ajankohdan keskitasoa alempana. Siikajoen Uljuan tekoaltaan pinta on noin 60 cm tavanomaista alempana.

Sade on nostanut vedenpintoja Iijoen alueella, ja ne tulevat edelleen nousemaan lähipäivinä sateiden jatkuessa. Raasakan virtaama voi nousta viikon sisällä 250-300 m3/s:ssa, mikä on lähes kaksinkertainen ajankohdan keskimääräiseen nähden. Pudasjärven, Jongunjärven ja Jaurakkajärven vedenpinnat ovat nousseet keskimääräiselle tasolle, ja jatkavat nousuaan vielä noin viikon verran. Kostonjärven ja Irninjärven juoksutukset on noin 2-5 m3/s.

Tavanomaista vähäsateisempi kevät, kesä ja alkusyksy näkyvät säännösteltyjen järvien keskimääräistä alhaisempina vedenkorkeuksina Oulujoen vesistössä.
Syyssateet ovat täydentäneet hyvin maavesivarastoja, mutta pohjavedenpinnat ovat paikoin ajankohdan keskitasoja alempana. Luonnontilaisten järvien pinnat ovat sateiden myötä kääntyneet nousuun. Sää kylmenee ennusteen mukaan ja se pienentää valuntoja ja järvien tulovirtaamia.

Oulujärven vedenkorkeus on noin 30 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja sen pinta pysyy lähellä nykytasoaan loppusyksyn ajan, juoksutuksista riippuen. Hyrynsalmen reitin Kiantajärven ja Vuokkijärven pinnat ovat 20-60 cm syksyn keskitasojaan alempana voimalaitosten huoltotoimien vuoksi.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan, vedenkorkeudet ovat enää noin 25cm ajankohdan mediaania alempana. Järvien vedenpinnat nousevat loppusyksyn aikana.

Kuusamon seudulla Kitkajärven ja Muojärven pinnat ovat lokakuun lopun keskitasojensa tuntumassa. Pinnat nousevat viikonlopun sateiden vuoksi tällä ja ensi viikolla. Myös Oulankajoen vedenkorkeus nousee nopeasti sateiden vuoksi.

Lapin eteläosissa viime viikon sateet kasvattivat jokien virtaamia ja käänsivät järvien vedenpintoja hitaaseen nousuun. Simojoella virtaamat kasvoivat sateiden seurauksena ajankohdan keskimääräistä suuremmiksi, muualla Lapissa jokien virtaamat ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja. Seuraavan viikon ajan sään ennustetaan pysyvän pakkasella koko Lapissa ja jokien virtaamat ovat laskussa kaikissa Lapin joissa.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat Itä- ja Pohjois-Lapissa alle ja muualla pääosin lähellä ajankohdan tavanomaisia tasojaan. Säännöstellyistä järvistä Inarinjärvi on noin 25 cm ajankohdalle tavanomaista tasoaan alempana. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan ja Porttipahdan pinnat pysyvät nykyisellä tasollaan.