Vesitilanne 28.3.2019

Sään lämpenemisen myötä Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat kasvavat paikoin kevään suurimpiin lukemiin. Esimerkiksi Porvoonjoen reilun viikon takainen ensimmäinen kevättulvahuippu jäi pieneksi ja virtaama kasvanee ensi viikon alkuun mennessä sitä suuremmaksi, mutta jää silti keskimääräistä kevättulvaa pienemmäksi. Lunta on vielä jäljellä reilusti ja varsinkin perjantain aikana sulannan ennustetaan olevan voimakasta, tosin huhtikuun vaihteen viileneminen pysäyttänee virtaaman kasvun. Sama tilanne on Mustijoella. Myös Kaakkois-Suomen pienet joet saattavat vielä nousta huhtikuun alkuun.

Vantaanjoella vedenkorkeudet saattavat nousta lähelle viime viikon huippuja, ainakin mikäli sunnuntaina vesisateet vauhdittavat nousua. Lounais-Suomessa lunta on jäljellä varsin vähän, mutta mikäli loput lumet sulavat vauhdilla ja viikonlopun sateet ovat runsaita, sielläkin virtaamat voivat vielä kasvaa tulvalukemiin. Karjaanjoen vesistöalueen Nummenjoen varrella vesi on vielä korkealla ja nousee pelloille. Pirkkulan kohdalla vedenkorkeus on laskussa, mutta saattaa kääntyä vielä nousuun.

Järvien vedenkorkeudet jatkavat nousua. Hiidenveden pinta lähti nousuun pari viikkoa tavanomaista aikaisemmin ja nousee seuraavan kahden viikon aikana ennusteen mukaan 20-30 cm. Lohjanjärvi on parissa viikossa noussut noin 15 cm ja noussee korkeimmalle tasolleen toukokuun alkupuoliskolla. Tuusulanjärven vedenkorkeus nousee viikon aikana ennusteen mukaan noin 5-10 cm. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on nousussa pari viikkoa keskimääräistä aikaisemmin ja nousee tämän hetken ennusteen mukaan keskimääräisen kevättulvan korkeudelle tai sitä hieman ylemmäksi huhtikuun loppuun mennessä. Seuraavan kahden viikon aikana nousua kertyy 15-30 cm.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on noussut ajankohdan mediaanitasolle. Kevään korkeimmalle tasolle se nousee ennusteen mukaan suunnilleen kuukauden kuluttua, 10-15 cm nykyisestä. Juoksutus järvestä on ollut vähäistä viime kesäkuusta lähtien, tällä hetkellä juoksutus on reilut 2 m3/s.

Vuoksen vesistössä luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskitasoja. Ennusteen mukaan vedenkorkeudet kääntyvät lumien sulannan myötä nousuun huhtikuun puolivälin tienoilla. Lunta on kertynyt eniten vesistöalueen itä- ja eteläosiin, jossa lumen vesiarvo on paikoin jopa 50 milliä tavallista suurempi, kun taas luoteisosissa vesiarvo on muutaman kymmenen milliä tavallista pienempi.

Saimaan vedenkorkeus on noin 10 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän lähellä nykyistä tasoa huhtikuun puoliväliin asti, jolloin vedenkorkeus lähtee lumen sulannan myötä nousuun. Kesäkuun alkuun mennessä nousua ennustetaan kertyvän 25-50 cm kevään sateista riippuen.

Pielisen vedenkorkeus on ajankohdan mediaanitason tuntumassa. Vedenkorkeuden ennustetaan kääntyvän huhtikuussa nousuun, jota kertyy ennusteen mukaan 80-120 cm kesäkuun alkuun mennessä.

Kallaveden vedenkorkeus on hieman ajankohdan keskitason yläpuolella. Huhtikuussa vedenkorkeus kääntyy lumien sulannan myötä reilumpaan nousuun. Lumen vesiarvo on Kallaveden valuma-alueella huomattavasti viimevuotista vähäisempi ja kevättulvan ennustetaan jäävän selvästi pienemmäksi.

Kymijoen vesistöalueella järvien useimpien järvien vedenpinnat ovat olleet loppukesästä lähtien varsin alhaalla. Lumien sulaminen alkaa nostaa vedenkorkeuksia ja virtaamia muutaman viikon kuluessa. Vedenpinnat jäänevät suurissa säännöstelemättömissä järvissä myös alkukesällä keskimääräistä alemmaksi, ellei kevättalven ja kevään sademäärä ole selvästi tavanomaista runsaampi. Lumimäärä on suurimmassa osassa vesistöaluetta lähellä ajankohdan keskitasoa.

Päijänteen vedenpinta on noin 20 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella, ja juuri kääntymässä hitaaseen nousuun. Lähtövirtaama on ajankohtaan nähden jopa ennätyksellisen pieni, vain 80 m3/s. Jatkamalla hyvin pienillä juoksutuksilla Päijänteen pinta noussee alkukesäksi melko lähelle ajankohdan mediaanitasoa, jääden todennäköisesti kuitenkin hiukan sitä alemmaksi. Kymijoen pääuoman virtaama on hieman kasvanut ja on nyt runsaat 200 m3/s, mutta pysynee keskimääräistä pienempänä koko kevään, suurella todennäköisyydellä syksyyn asti.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on runsaat 30 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Konnevedessä ja Pielavesi-Nilakassa vajaus ajankohdan mediaanitasoon nähden on 15-20 cm. Näillä näkymin kevään ja alkukesän vedenkorkeudet jäävät näissä järvissä keskimääräistä alhaisemmiksi.

Mäntyharjun reitillä Puulan pinta on hiukan ajankohdan mediaanitason yläpuolella, ja ennusteen mukaan laskee lopputalven aikana vielä hiukan ennen kääntymistään nousuun, todennäköisesti huhtikuussa. Kyyvesi ja Vuohijärvi ovat enää 5-10 cm keskimääräistä alempana, ja niiden ennustetaan jatkavan hidasta nousuaan.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien vedenkorkeudet ovat olleet viime päivinä viileämmän sään vuoksi laskussa, mutta loppuviikoksi ennustetaan jälleen lämpenevää säätä jolloin jokien virtaamat kääntyvät uudelleen nousuun sulannan jatkuessa. Loimijoen vedenkorkeus voi nousta korkeammalle kuin viime viikolla, tulvahuipusta ennustetaan kuitenkin keskimääräistä pienempää.

Suurempien säännösteltyjen järvien kevään tulovirtaamista ennustetaan keskimääräistä pienempiä johtuen yläpuolisten luonnontilaisten järvien matalista vedenkorkeuksista ja kuivasta maaperästä, joten järvien kevätalennuksia on tehty mahdollisuuksien mukaan keskimääräistä loivempina. Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn saatiin tämän kevään osalta poikkeuslupa, joka mahdollistaa vedenkorkeuden pitämistä korkeammalla kuin mitä säännöstelyn lupaehdot edellyttävät.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat viime vuonna kuivan kesän myötä selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden, Iso-Roineen, Keurusselän ja Tarjanteen vedenkorkeudet ovat 10-40 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja pinnat ovat hitaassa nousussa. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat kasvaneet myös hieman viime viikkoina, mutta suurimpia kevättulvahuippuja ennustetaan vasta huhtikuun puolivälin tienoille. Järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja ja paikoin nousussa.

Etelä-Pohjanmaan jokien virtaamat ovat kasvaneet viime päivinä lauhan ja sateisen sään vuoksi. Lähipäivien yöpakkaset ja sateiden taukoaminen kääntävät kuitenkin virtaamat pääosin laskuun, ja kevään suurimpia tulvahuippuja saadaan vielä odotella. Etelä-Pohjanmaalla kevättulvien ennustetaan jäävän keskimääräisiksi tai keskimääräistä pienemmiksi. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla tulvista ennustetaan keskimääräisiä tai hieman keskimääräistä suurempia. Seuraavan kuukauden sää ratkaisee lopulta tulvien suuruuden.

Järvien pinnat ovat pääosin ajankohdan keskimääräisten tasojen tuntumassa. Lestijärven vedenkorkeus on kuitenkin vielä 15 cm keskimääräistä alempana, ja Ähtävänjoella Lappajärven pinta on vajaa 10 cm ajankohdan keskimääräistä alempana. Lappajärven juoksutuksen pienentämiseksi on saatu poikkeuslupa. Näin vedenpinta saadaan kesäksi nostettua tavoitetasolleen.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä arvoja, ja lunta alueella on edelleen noin 160-190 mm. Sää alkaa lämmetä huhtikuun alusta. Kevään tulvahuipun ennustetaan osuvat huhti-toukokuun vaihteeseen tai toukokuun alkuun, ja siitä tulevan tavanomaisen suuruinen tai paikoin sitä suurempi. Kostonjärven juoksutus on noin 30 m3/s ja Irnijärven 18 m3/s, molemmat ovat laskussa huhtikuun puoliväliin asti.

Valunnat ja jokien virtaamat ovat alkukeväälle tavanomaisissa pienissä lukemissa Oulujoen vesistössä. Lumen vesiarvo on noin 170 mm eli noin 20 mm ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa suurempi eikä se enää juurikaan kasva ennen sulamiskauden alkua. Kevään tulvista ennustetaan keskimääräisen suuruisia lumen vesiarvon perusteella. Järvien tulovirtaamat alkavat ennusteen mukaan kasvaa huhtikuussa ja ovat suurimmillaan toukokuun alkupuoliskolla. Sulamiskauden sää määrittää lopulta tulvien suuruuden ja ajoituksen.

Sotkamon reitin säännösteltyjen järvien pinnat ovat ajankohdan keskitasojensa tuntumassa, Hyrynsalmen reitin Kianta- ja Vuokkijärvi ovat noin 40 cm ja Oulujärvi on 50 cm ajankohdan keskitasoaan korkeammalla. Järvien pinnat laskevat talviseen tapaan.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan pinnat ovat maaliskuun lopun keskitasojensa tuntumassa ja pysyvät nykytasoilllaan lumen sulannan alkamiseen saakka. Järvien pintojen ennustetaan nousevan keväällä keskimääräisiin keväthuippukorkeuksiin.

Kuusamon seudulla Kitkajärven vedenkorkeus on 5 cm ajankohdan keskitasoaan alempana. Muojärven ja Kitkajärven pinnat ovat hitaassa laskussa. Lunta alueella on noin 170 mm lumen vesiarvona ilmaistuna, mikä on lähellä ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa. Ennusteen mukaan vedenkorkeudet alkavat nousta huhtikuun lopulla ja ovat keskimääräisissä keväthuipuissaan toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa, sulamisajan säästä riippuen.

Lapissa jokien virtaamat ovat talvikaudelle tyypillisissä pienissä lukemissa. Lapissa jatkuu pakkassää. Lumen vesiarvo on Lapissa lähellä ajankohdan tavanomaista tai hiukan sitä suurempaa. Kevättulvista on lumen määrän perusteella odotettavissa tavanomaisia tai sitä suurempia. Tulvien odotetaan alkavan aikaisintaan huhtikuun lopulla Lapin eteläosissa.

Inarinjärven vedenpinta on ajankohdan keskitasolla ja hitaassa laskussa, kuten yleensä tähän aikaan vuodesta. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden hiukan tavanomaista suurempaa, noin 180 m3/s. Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet ovat runsaan metrin keskimääräistä alempana. Muualla Lapissa järvien pinnat ovat pääosin ajankohtaan nähden tavanomaisilla tasoillaan.