Vesitilanne 27.8.2019

Jokien virtaamat ovat pysyneet pieninä paikoin runsaistakin sateista huolimatta. Lounais-Suomessa viimeisen viikon sateet saivat kuitenkin Yläneenjoen virtaaman hienoiseen kasvuun sen pysyttyä koko kesän ajan aivan pohjalukemissa. Suurin osa viime aikojen sateista on imeytynyt kuivaan maaperään. Seuraavan viikon aikana virtaamien kasvua ei ole tämän hetken ennusteiden mukaan odotettavissa.

Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan tavanomaista alempana. Tuusulanjärven vedenkorkeus on lähes 10 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja pysyy ennusteen mukaan seuraavan kahden viikon ajan lähellä nykyistä. Hiidenvesi on yli 20 cm ajankohdan tavanomaista alempana ja Lohjanjärvi ajankohdan keskitasolla. Ennusteen mukaan ne laskevat seuraavan kahden viikon aikana 5-10 cm. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on lähes 10 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana ja pysyy vielä seuraavan kahden viikon ajan nykyisellään.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärvi on lähellä ajankohdan keskitasoa ja laskee ennusteen mukaan elokuun lopulla hieman. Painio on hieman ajankohdan tyypillistä ylempänä ja pysynee elokuun loppuun nykyisellään.

Vähäsateisen kesän aikana Vuoksen vesistöalueen suurten järvien vedenpinnat ovat painuneet ajankohdan keskitason alapuolelle. Kesäkuun alusta laskettu sadesumma on vesistöalueella runsaat 100 mm, kun vastaavana aikana sataa keskimäärin lähes 200 mm. Ennusteen mukaan suurten järvien vedenpintojen lasku jatkuu vielä ainakin alueen suurimmissa järvissä Saimaassa ja Pielisessä. Useimmissa muissa järvissä pinnankorkeuden muutokset ovat lähimmän kahden viikon aikana vähäisiä.

Saimaan vedenkorkeus on lähes 30 cm alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Ennusteen mukaan pinta alenee lokakuun loppuun mennessä vielä 15-45 cm ja pysyy selvästi keskimääräistä alempana ainakin alkutalveen saakka.

Pielisen vedenkorkeus on noin 20 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Vedenpinnan laskun ennustetaan jatkuvan vähitellen hidastuen syyskuun loppuun asti. Ennusteen mukaan Pielinen on syyskuun lopussa 10-40 cm nykyistä alempana.

Kallaveden vedenkorkeuden lasku on vähitellen hidastumassa. Kallavesi on nyt runsaat 20 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Vedenpinnan laskua voi kertyä 5-10 cm syyskuun puoliväliin mennessä. Alhaisesta vedenkorkeudesta voi olla haittaa laivaliikenteelle.

Hiitolanjoen vesistöön kuuluvalla Simpelejärvellä ja muualla Kaakkois-Suomen pienillä vesistöalueilla vesitilanne on pääosin ajankohtaan nähden tavanomainen.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat selvästi keskimääräistä alempana. Tilanne on seurausta paitsi tämän kesän vähäisestä sademäärästä, myös viime vuoden kuivuudesta ja siitä, että järvien pinnat jäivät syksyllä tavanomaista alemmaksi. Kesäkuun alusta laskettu sadekertymä Kymijoen vesistöalueella on runsaat 100 mm, hieman yli puolet vastaavan jakson keskimääräisestä sadesummasta.

Päijänteen vedenpinta on noin 20 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan Päijänteen vedenkorkeus jatkaa laskuaan ja alenee syyskuun loppuun mennessä todennäköisimmin vielä 10-20 cm. Kalkkisen säännöstelypadon luukut ovat kiinni ja virtaus tapahtuu pelkästään Kalkkisen luonnonkoskesta. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen pääuoman virtaama ovat keskimääräistä pienempiä. Ennusteen mukaan muutokset virtaamissa ovat lähiviikkoina hyvin vähäisiä.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on 35 cm sekä Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka 20-25 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Järvien pinnat jatkavat hidasta alenemistaan ja Keiteleen ennustetaan laskevan syyskuun loppuun mennessä 10-15 cm sekä Konneveden ja Pielavesi-Nilakan 5-10 cm. Jos loppuvuoden sademäärä on yhtä vähäinen kuin viime vuonna, laskevat järvien pinnat tätäkin enemmän.

Mäntyharjun reitillä Puulan, Kyyveden ja Vuohijärven vedenkorkeudet ovat 5-10 cm ajankohdan mediaanitasojen alapuolella, ja niiden ennustetaan jatkavan laskuaan.

Sateiden myötä Kokemäenjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat kasvaneet hieman viikon aikana. Suurin osa sateista on kuitenkin jäänyt kuivaan maaperään. Myös seuraavalle viikolle on luvassa hieman sateita, mutta virtaamien kasvu jäänee vähäiseksi.

Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan tavanomaista alempana. Suuremmista säännöstellyistä järvistä Vanajaveden pinta on noin 20 cm ajankohdan mediaania alempana ja laskee tämän hetken ennusteen mukaan vielä syyskuun loppuun mennessä 5-10 cm nykyisestä.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat jo viime vuoden kuivan kesän aikana selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu edelleen kuivana. Längelmäveden vedenkorkeus on noin 20 cm, Iso-Roineen 25 cm ja Tarjanteen 35 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Kukkia on noin 25 cm ajankohdan keskimääräistä alempana ja ajankohtaan nähden alimpana sitten vuoden 1940. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu jo vuoden ajan ja rajoitusta jatketaan edelleen. Tällä hetkellä Mallasveden vedenkorkeus on 20 cm tavanomaista alempana. Vedenkorkeuksien lasku on hidastunut, mutta jatkunee lokakuulle asti.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, ja järvien vedenkorkeudet ovat selvästi ajankohdan keskimääräistä alempana. Isojärven ja Karhijärven vedenkorkeudet ovat laskeneet kuivan kesän aikana tavoiterajojen alapuolelle. Seuraavan kahden viikon ajan vedenkorkeudet pysyvät nykyisellään. Kuivan maaperän vuoksi sademäärä, joka vaaditaan, että vedenkorkeudet lähtisivät nousuun, on suuri.

Oulun eteläpuolisella Pohjanmaalla vedenkorkeudet ja virtaamat ovat edelleen selvästi tavanomaista pienempiä. Esimerkiksi Lapuanjoen Liinamaassa ja Pyhäjoen Tolpankoskessa vedenkorkeudet ovat havaintojaksojensa ajankohtaan nähden alimmissa lukemissaan. Viime päivien sateet eivät juurikaan ole nostaneet jokien virtaamia. Koska seuraavan viikon jaksolle ei ole ennustettu merkittäviä sateita, pysyväyt jokien pinnat pysyvät kuivan maaperän vuoksi pieninä.

Järvien pinnat ovat olleet laskussa vähäsateisen kesän aikana. Lapuanjoen Hirvijärven pinta on noin 50 cm ja Lappajärven noin 10 cm ajankohdan mediaania alemmalla tasolla. Siikajoen Uljuan tekoaltaan pinta on laskenut jo 60 cm tavanomaista alemmas. Hirvijärven pinta on ollut loppukesästä näin alhaalla vain viime kesänä. Pinta tulee todennäköisesti laskemaan ainakin syyskuun ajan. Lappajärven ja Hautaperän tekoaltaan pinnat tulevat laskemaan lähiviikkoina. Myös pienempien järvien pinnat laskevat hieman seuraavan viikon aikana.

Iijoella järvien ja jokien vedenpinnat ovat keskimääräisellä tasollaan, tosin Pudasajärvi, Jongunjärvi ja Jaurakkajärvi ovat edelleen noin 20 cm keskimääräistä matalammalla. Sään jatkuessa vähäsateisena vedenkorkeudet ja virtaamat eivät juuri muutu tulevan viikon aikana. Kostonjärven ja Irninjärven vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisiä ja juoksutukset ovat noin 6-8 m3/s.

Vähäsateinen kesä näkyy säännösteltyjen järvien keskimääräistä alhaisempina vedenkorkeuksina Oulujoen vesistössä. Viime viikkojen sateet ovat hidastaneet järvien vedenpintojen laskua.

Oulujärven vedenkorkeus on kesäajan virkistyskäytöllisen tavoitetason NN+122.50 m tuntumassa ja se pysyy lähellä nykylukemia loppukesän ajan tai laskee hitaasti, juoksutuksista riippuen. Hyrynsalmen reitin Kianta- ja Vuokkijärvien pinnat ovat laskeneet 20-25 cm tyypillistä elokuun puolivälin tasoa alemmaksi. Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan, vedenkorkeudet ovat 10-15 cm ajankohdan mediaania alempana. Järvien vedenpinnat eivät juuri laske nykytasojaan alemmaksi elo-syyskuun aikana.

Kuusamon seudulla Muojärven ja Kitkajärven pinnat ovat nousseet hieman ajankohdan keskitasojen yläpuolelle viime viikkojen sateiden johdosta. Tällä viikolla sään poutaantuminen kääntää vedenkorkeudet taas hitaaseen laskuun.

Viime päivien suuret sateet ovat kääntäneet Muonion- ja Tornionjoen vedenkorkeudet nousuun. Virtaamat ovat olleet vähäsateisen kesän johdosta tavallista pienempiä, mutta nousevat nyt ajankohdan keskimääräisen suuruisiksi. Muualla Lapissa jokien vedenkorkeudet ovat ajankohdalle tavanomaisella tasolla. Seuraavien päivien ajan vedenkorkeudet pysyvät pääosin nykyisellä tasollaan.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat laskussa ja pääosin lähellä ajankohdan tavanomaisia tasojaan. Säännöstellyistä järvistä Inarinjärvi on lähellä ajankohdalle tavanomaista tasoaan. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan ja Porttipahdan pinnat pysyvät nykyisellä tasollaan.