Vesitilanne 27.5.2019

Lounais-Suomessa maaperä on kuivaa ja jokien virtaamat laskeneet jo varsin pieniksi. Huhti- ja toukokuun sademäärät ovat jääneet vähäisiksi, sadetta on kertynyt paikoin vain 10-20 mm. Toukokuun lopulle on luvassa runsaitakin sateita, jotka helpottavat hieman tilannetta.

Etelärannikolla Vantaanjoen itäpuolisten pienten jokien, Mustijoelta Taasianjoelle, virtaamat ovat pienentyneet noustuaan parin viikon takaisten rankkasateiden jälkeen paikoin pienen tulvan tasolle. Lähipäivien sateet voivat jälleen nostaa pienten jokien vedenkorkeuksia.

Järvien vedenkorkeudet ovat pysyneet lähellä ajankohdan tavanomaista. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on ajankohdan keskimääräisen tuntumassa ja pysyy ennusteen mukaan seuraavan kahden viikon ajan lähellä nykyistä, kun sateita on luvassa. Tuusulanjärvi on hieman ajankohdan tavanomaista alempana, mutta nousee lähipäivien sateista muutaman sentin verran. Myös Hiidenvesi ja Lohjanjärvi ovat ajankohdalle tyypillisellä tasolla. Ennusteen mukaan Hiidenvesi nousee parin seuraavan viikon aikana hieman ja Lohjanjärvi pysyy nykyisellään.

Säkylän Pyhäjärvi on pysynyt ajankohdan keskitasolla, vaikka sateet ovat olleet vähissä huhtikuun alun jälkeen. Toukokuun lopulla sateita on tulossa, vedenkorkeus pysyy lähellä tämän hetken tasoa vielä kesäkuun alkupuolellakin. Painion vedenkorkeus on ajankohdan tavanomaista korkeammalla ja pysyy toukokuun lopussa lähellä nykyistä. Mahdolliset rankkasateet voivat kuitenkin nostaa vedenpintaa kesäkuun alussa.

Vuoksen vesistön koillisosassa Lieksanjoen ja Koitajoen sekä Viiksinselän ja Viinijärven vedenkorkeudet ovat nousseet keskimääräiseen tai hieman keskimääräistä suurempaan tulvahuippuun. Suurista järvistä Kallavesi on myös saavuttanut tämän kevään tulvahuipun. Pielisen ja Saimaan vedenkorkeudet jatkavat vielä nousua.

Kallaveden vedenkorkeus on nyt keskimääräisen kevättulvahuipun tasolla. Vedenkorkeuden nousu on pysähtynyt, kun Naapuksen kanavalta aloitettiin juoksutukset toukokuun alussa. Vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän lähellä nykyistä tasoa parin seuraavan viikon ajan ja voi vielä noustakin, mikäli seuraavien viikkojen sää on tavallista sateisempi.

Pielisen vedenkorkeus on jo nyt 10 cm keskimääräistä kevättulvahuippua korkeammalla. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan kesäkuun puoliväliin mennessä 5-20 cm eli lähes viime kevään tulvahuipun tasolle.

Saimaan vedenkorkeus on hieman ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella ja toukokuulle tyypilliseen tapaan nousussa, jonka ennustetaan jatkuvan heinäkuulle asti. Heinäkuun puoliväliin mennessä vedenkorkeuden ennustetaan nousevan 10-40 cm ja olevan tuolloin ajankohtaan nähden hieman tavallista korkeammalla.

Simpelejärvi on sateisen kevään johdosta 10 cm ajankohdan keskitasoa korkeammalla ja Juankosken juoksutukset ovat tavallista suurempia. Ennusteen mukaan vedenkorkeus pysyy parin seuraavan viikon ajan lähellä nykyistä tasoa.

Kymijoen vesistöalueella monien järvien vedenpinnat ovat nyt korkeimmillaan. Pienemmistä vesistöalueen latvoilla sijaitsevista järvistä moni on kääntynyt jo laskuun, kun taas eräät suuret järvet, kuten Päijänne ja Keitele, jatkavat vielä nousuaan. Talven lumimäärä oli vesistöalueella keskimääräistä tasoa, mutta viime vuoden kuivuus vaikuttaa vielä järviin ja suurten säännöstelemättömien järvien vedenpinnat ovat jäämässä alkukesäksi keskimääräistä alemmaksi.

Päijänteen vedenpinta on lähellä ajankohdan mediaanitasoa ja vuodenajalle tyypilliseen tapaan nousussa. Vedenpinnan nousun myötä myös lähtövirtaama on vähitellen kasvanut ja on nyt noin 160 m3/s, edelleen keskimääräistä pienempi. Pienten juoksutusten ansiosta Päijänteen pinta noussee alkukesäksi melko lähelle ajankohdan mediaanitasoa. Kymijoen pääuoman virtaama on niinikään hieman keskimääräistä pienempi ja vaihtelee välillä 250-300 m3/s.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on noin 25 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana ja ennusteen mukaan nousee juhannukseen mennessä vielä 10-20 cm. Ero ajankohdan keskitasoon pysyy suunnilleen samana, sillä yleensäkin Keiteleen pinta on tähän aikaan vuodesta nousussa. Konneveden ja Pielavesi-Nilakan pintojen nousu on toistaiseksi pysähtynyt noin 10 cm ajankohdan mediaania alemmalle tasolle. Ennusteen mukaan järvien pinnat pysyvät kesäkuun lopulle saakka lähellä nykyisiä tasojaan. Konnevesi nousee todennäköisesti vielä hiukan.

Mäntyharjun reitillä Puulan, Kyyveden ja Vuohijärven pinnat ovat hiukan keskimääräistä ylempänä, ja lähellä kevään ylintä vedenkorkeutta. Suuria muutoksia pinnankorkeuksiin ei ole lähiviikkoina odotettavissa.

Kokemäenjoen vesistöalueella lähipäiville ennustetut sateet voivat nostaa hieman jokien vedenkorkeuksia. Suurempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat nousemassa kohti tavanomaisia kesäkorkeuksia, niiden kevätalennuksia tehtiin mahdollisuuksien mukaan keskimääräistä loivempina johtuen yläpuolisten luonnontilaisten järvien matalista vedenkorkeuksista ja kuivasta maaperästä.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat viime vuonna kuivan kesän myötä selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu Mallasvedellä ja Längelmävedellä sekä Hauhon reitillä edelleen kuivana. Huhti-toukokuun sademäärä on ollut todella vähäinen, paikoin 10-20 mm. Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet ovat 25-35 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja jäävät selvästi tavanomaisia kevään ja alkukesän tasoja alemmaksi. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, ja järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja. Lähiviikoille ei ennusteta merkittäviä muutoksia.

Sateet nostivat jokien pintoja Oulun eteläpuolisilla alueilla, Keski-ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sateiden lakattua pinnat ovat kääntyneet laskuun ja jatkavat laskuaan lähipäivät. Etelä-Pohjanmaan jokien virtaamat ovat ajankohdalle tyypillisiä eikä virtaamien nousua ole lähipäivinä odotettavissa.

Säännöstellyt järvet ovat nousseet kesäkorkeuksiinsa Oulun eteläpuolisissa vesistöissä. Lappajärven pinta on palannut tavoitevyöhykkeelle poikkeuksellisen pienien juoksutusten ansiosta.

Iijoella ja Kuivajoella kevään toinen tulvahuippu ohitettiin viime viikolla, ja nyt virtaamat ja vedenpinnat ovat laskussa kohti tyypillisiä kesäajan lukemia. Kostonjärven ja Irninjärven juoksutukset ovat noin 2-3 m3/s. Molemmat ovat nousussa kohti kesäkorkeuksia.

Valunnat ja jokien virtaamat ovat laskussa Oulujoen vesistössä. Säännösteltyjen järvien pinnat ovat nousussa kohti kesätasojaan. Oulujärven kesäajan suositustaso NN+122.50 m saavutetaan mahdollisesti jo toukokuun lopulla, juoksutuksista riippuen.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan pinnat olivat viime viikolla keskimääräisissä kevättulvakorkeuksissaan ja nyt niiden pinnat laskevat kohti kesätasoja.

Kuusamon seudulla Muojärven ja Kitkajärven vedenpinnat ovat vielä kevätnousussa. Muojärvi saavuttaa keskimääräisen keväthuippunsa ensi viikolla, Kitkajärvi vasta kesäkuun loppupuoliskolla. Oulankajoki oli keskimääräisen suuruisessa keväthuipussaan viime viikolla, nyt vedenkorkeus on laskenut jo noin metrillä.

Lapin jokien vedenkorkeudet ovat pääosin laskussa viikon takaisista kevään toisista huipuistaan, vain Muonionjoen virtaama on vielä hienoisessa kasvussa viikonlopulle asti. Jokien kevättulvat jäivät tänä keväänä enimmäkseen tavanomaista pienemmiksi.

Lapin isojen järvien ja säännösteltyjen altaiden vedenpinnat jatkavat vielä pääosin nousuaan. Kemijärven pinta on kuitenkin jo saavuttanut kesäkorkeuden. Inarinjärven vedenpinta on nousussa ja Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan ja Porttipahdan pinnat ovat myös vielä nousussa. Muiden Lapin järvien pinnat ovat nyt korkeimmillaan tai kääntyneet jo laskuun.