Vesitilanne 26.3.2019

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat kasvaneet paikoin jo kevättulvahuippuihin. Joet ovat paikoin tulvineet alavimmille pellolle ja teille, muun muassa Sipoonjoella, Kiskonjoella ja Perniönjoella. Vantaanjoen virtaama Myllymäen havaintoasemalla oli suurimmillaan keskiviikkona yli 70 m3/s, mutta viileneminen yöksi pakkasen puolelle saivat sen jo laskuun. Keskimääräinen vuoden suurin virtaama Myllymäellä on noin 90 m3/s, joten tulvahuippu jäi keskimääräistä pienemmäksi. Oulunkylän kohdalla jäänlähtö oli alkuviikolla ja keskiviikon virtaamahuippu 100 m3/s keskimääräisen kevättulvahuipun ollessa 130 m3/s.

Siuntionjoen virtaama kasvoi keskimääräisen kevättulvan suuruiseksi, mutta on nyt laskussa. Porvoonjoen ja Mustijoen ensimmäiset kevättulvahuiput jäivät noin puoleen keskimääräisistä kevättulvista. Lunta on kuitenkin vielä ainakin sisämaassa jäljellä ja lähipäivinä lämmin sää voi nostaa etelärannikon jokien vedenkorkeudet vielä uuteen huippuun, mahdollisesti ensimmäisiä suuremmiksi. Kaakkois-Suomessa lunta on jäljellä vielä reilusti ja esimerkiksi Virojoen virtaama jatkaa vielä kasvua.

Uskelanjoen keskimääräistä pienemmäksi jäänyt tulvahuippu oli tiistaina, suurimmillaan noin 55 m3/s Kaukolankoskessa. Keskimääräinen kevättulvahuippu on 65 m3/s. Salossa on jääpato vielä torstaina paikoillaan. Se ei aiheuttane suurempia ongelmia, vaan sulaa hiljalleen, kun virtaama pienenee vähitellen eikä sen yläpuolella ole enää jäitä tulossa.

Lounais-Suomessa kevättulvahuiput jäänevät selvästi keskimääräistä pienemmiksi. Virtaama oli huipussaan tiistaina Aurajoella, Sirppujoella ja Eurajoen Yläneenjoella. Lunta ei ole jäljellä enää kovin paljoa, joten mahdolliset toiset tulvahuiput viikonloppuna eivät kasvane ainakaan paljoa edellisiä suuremmiksi.

Järvien vedenkorkeudet ovat nousussa kohti kevään korkeimpia lukemia. Osa järvistä on ollut viime vuoden keväästä lähtien selvästi keskimääräistä alempana, mutta maaliskuussa nousseet ajankohdan keskitasolle tai korkeammalle. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on yli 20 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla ja jatkaa ennusteen mukaan nousua huhtikuun loppuun saakka, jolloin se olisi huipussaan 10-20 cm keskimääräistä kevättulvaa korkeammalla. Tuusulanjärven vedenpinta on noussut viikossa yli 20 cm, nousu on hidastunut ja kääntynee lieväksi laskuksi loppuviikolla.

Hiidenvesi nousee vauhdilla, viikon aikana nousua on kertynyt yli 20 cm. Maaliskuun loppuun mennessä se nousee ennusteen mukaan vielä 20-30 cm. Lohjanjärvi on viikossa noussut lähes 10 cm ja pidettäneen maaliskuun lopulla lähellä nykyistä, jos juoksutuksen nostaminen on mahdollista. Huhtikuun lopulla vedenkorkeus olisi ennusteen mukaan ylimmillään.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on noussut ajankohdan keskimääräiselle tasolle. Kevään korkeimmalle tasolle se nousee hieman tavanomaista aikaisemmin. Juoksutus järvestä on ollut vähäistä viime kesäkuusta lähtien, tällä hetkellä noin 2 m3/s.

Vuoksen vesistössä luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskitasoja. Ennusteen mukaan vedenkorkeudet kääntyvät lumien sulannan myötä nousuun huhtikuun puolivälin tienoilla. Lunta on kertynyt eniten vesistöalueen itä- ja eteläosiin, jossa lumen vesiarvo on paikoin jopa 50 milliä tavallista suurempi, kun taas luoteisosissa vesiarvo on muutaman kymmenen milliä tavallista pienempi.

Saimaan vedenkorkeus on noin 10 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän lähellä nykyistä tasoa huhtikuun puoliväliin asti, jolloin vedenkorkeus lähtee lumen sulannan myötä nousuun. Kesäkuun alkuun mennessä nousua ennustetaan kertyvän 25-50 cm kevään sateista riippuen.

Pielisen vedenkorkeus on ajankohdan mediaanitason tuntumassa. Vedenkorkeuden ennustetaan kääntyvän huhtikuussa nousuun, jota kertyy ennusteen mukaan 80-120 cm kesäkuun alkuun mennessä.

Kallaveden vedenkorkeus on hieman ajankohdan keskitason yläpuolella. Huhtikuussa vedenkorkeus kääntyy lumien sulannan myötä reilumpaan nousuun. Lumen vesiarvo on Kallaveden valuma-alueella huomattavasti viimevuotista vähäisempi ja kevättulvan ennustetaan jäävän selvästi pienemmäksi.

Kymijoen vesistöalueella järvien useimpien järvien vedenpinnat ovat olleet loppukesästä lähtien varsin alhaalla. Lumien sulaminen alkaa nostaa vedenkorkeuksia ja virtaamia muutaman viikon kuluessa. Vedenpinnat jäänevät suurissa säännöstelemättömissä järvissä myös alkukesällä keskimääräistä alemmaksi, ellei kevättalven ja kevään sademäärä ole selvästi tavanomaista runsaampi. Lumimäärä on suurimmassa osassa vesistöaluetta lähellä ajankohdan keskitasoa.

Päijänteen vedenpinta on noin 20 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella, ja juuri kääntymässä hitaaseen nousuun. Lähtövirtaama on ajankohtaan nähden jopa ennätyksellisen pieni, vain 80 m3/s. Jatkamalla hyvin pienillä juoksutuksilla Päijänteen pinta noussee alkukesäksi melko lähelle ajankohdan mediaanitasoa, jääden todennäköisesti kuitenkin hiukan sitä alemmaksi. Kymijoen pääuoman virtaama on hieman kasvanut ja on nyt runsaat 200 m3/s, mutta pysynee keskimääräistä pienempänä koko kevään, suurella todennäköisyydellä syksyyn asti.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on runsaat 30 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Konnevedessä ja Pielavesi-Nilakassa vajaus ajankohdan mediaanitasoon nähden on 15-20 cm. Näillä näkymin kevään ja alkukesän vedenkorkeudet jäävät näissä järvissä keskimääräistä alhaisemmiksi.

Mäntyharjun reitillä Puulan pinta on hiukan ajankohdan mediaanitason yläpuolella, ja ennusteen mukaan laskee lopputalven aikana vielä hiukan ennen kääntymistään nousuun, todennäköisesti huhtikuussa. Kyyvesi ja Vuohijärvi ovat enää 5-10 cm keskimääräistä alempana, ja niiden ennustetaan jatkavan hidasta nousuaan.

Kokemäenjoen vesistöalueella Loimijoen vedenkorkeus on noussut lauhan ja sateisen sään vuoksi yli metrillä, ja vesi on tulvinut paikoin alavimmille pelloille. Tällä hetkellä vedenkorkeus on yöpakkasten vuoksi laskussa, mutta seuraavien päivien lauhempi keli voi nostaa pintaa vielä uudestaan. Loimijoen ja Puujoen kevättulvahuipuista ennustetaan hieman keskimääräistä pienempiä, mutta niiden lopullinen suuruus ja ajoitus riippuu lähiviikkojen säästä ja loppujen lumien sulamisesta.

Suurempien säännösteltyjen järvien kevään tulovirtaamista ennustetaan keskimääräistä pienempiä johtuen yläpuolisten luonnontilaisten järvien matalista vedenkorkeuksista ja kuivasta maaperästä, joten järvien kevätalennuksia tehdään mahdollisuuksien mukaan keskimääräistä loivempina. Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn on saatu tämän kevään osalta poikkeuslupa, joka mahdollistaa vedenkorkeuden pitämistä korkeammalla kuin mitä säännöstelyn lupaehdot edellyttävät.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat viime vuonna kuivan kesän myötä selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden, Iso-Roineen, Keurusselän ja Tarjanteen vedenkorkeudet ovat 15-45 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja pinnat ovat alkaneet vähitellen nousta hitaasti. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat kasvaneet myös hieman, mutta suurimpia kevättulvahuippuja ennustetaan vasta huhtikuulle. Järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisillä tasoilla tai hieman keskimääräistä alempana ja paikoin nousussa.

Etelä-Pohjanmaan jokien virtaamat ovat kasvaneet viime päivinä lauhan ja sateisen sään vuoksi. Lähipäivien yöpakkaset ja sateiden taukoaminen kääntävät kuitenkin virtaamat pääosin laskuun, ja kevään suurimpia tulvahuippuja saadaan vielä odotella. Etelä-Pohjanmaalla kevättulvien ennustetaan jäävän keskimääräisiksi tai keskimääräistä pienemmiksi. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla tulvista ennustetaan keskimääräisiä tai hieman keskimääräistä suurempia. Seuraavan kuukauden sää ratkaisee lopulta tulvien suuruuden.

Järvien pinnat ovat pääosin ajankohdan keskimääräisten tasojen tuntumassa. Lestijärven vedenkorkeus on kuitenkin vielä 15 cm keskimääräistä alempana, ja Ähtävänjoella Lappajärven pinta on vajaa 10 cm ajankohdan keskimääräistä alempana. Lappajärven juoksutuksen pienentämiseksi on saatu poikkeuslupa. Näin vedenpinta saadaan kesäksi nostettua tavoitetasolleen.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä arvoja. Lunta alueella on edelleen noin 140-180 mm. Ennusteiden mukaan sää jatkuu viileänä eikä sulaminen vielä pääse kunnolla alkamaan. Varsinaisen tulvahuipun ennustetaan osuvan toukokuulle ja olevan tavanomaisen suuruinen tai paikoin jopa suurempi. Kostonjärven juoksutus on noin 30 m3/s ja Irnijärven 18 m3/s, molemmat ovat laskussa huhtikuulle asti.

Valunnat ja jokien virtaamat ovat alkukeväälle tavanomaisissa pienissä lukemissa Oulujoen vesistössä. Lumen vesiarvo on noin 170 mm eli noin 20 mm ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa suurempi eikä se enää juurikaan kasva ennen sulamiskauden alkua. Kevään tulvista ennustetaan keskimääräisen suuruisia lumen vesiarvon perusteella. Järvien tulovirtaamat alkavat ennusteen mukaan kasvaa huhtikuussa ja ovat suurimmillaan toukokuun alkupuoliskolla. Sulamiskauden sää määrittää lopulta tulvien suuruuden ja ajoituksen.

Sotkamon reitin säännösteltyjen järvien pinnat ovat ajankohdan keskitasojensa tuntumassa, Hyrynsalmen reitin Kianta- ja Vuokkijärvi ovat noin 40 cm ja Oulujärvi on 50 cm ajankohdan keskitasoaan korkeammalla. Järvien pinnat laskevat talviseen tapaan.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan pinnat ovat maaliskuun lopun keskitasojensa tuntumassa ja pysyvät nykytasoilllaan lumen sulannan alkamiseen saakka. Järvien pintojen ennustetaan nousevan keväällä keskimääräisiin keväthuippukorkeuksiin.

Kuusamon seudulla Kitkajärven vedenkorkeus on 5 cm ajankohdan keskitasoaan alempana. Muojärven ja Kitkajärven pinnat ovat hitaassa laskussa. Lunta alueella on noin 170 mm lumen vesiarvona ilmaistuna, mikä on lähellä ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa. Ennusteen mukaan vedenkorkeudet alkavat nousta huhtikuun lopulla ja ovat keskimääräisissä keväthuipuissaan toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa, sulamisajan säästä riippuen.

Lapissa jokien virtaamat ovat talvikaudelle tyypillisissä pienissä lukemissa. Eteläisimmässä osassa Lappia suojasää aiheuttaa vähäistä lumen sulantaa viikonloppuna, mutta tällä on vain pieni vaikutus jokien virtaamiin. Muualla Lapissa jatkuu pakkassää. Lumen vesiarvo on Länsi-Lapissa hiukan ajankohdan keskimääräistä pienempi, muualla lähellä tavanomaista. Kevättulvista on lumen määrän perusteella odotettavissa tavanomaisen suuruisia.

Inarinjärven vedenpinta on ajankohdan keskitasolla ja hitaassa laskussa, kuten yleensä tähän aikaan vuodesta. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden hiukan tavanomaista suurempaa, noin 180 m3/s. Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet ovat runsaan metrin keskimääräistä alempana. Muualla Lapissa järvien pinnat ovat pääosin ajankohtaan nähden tavanomaisilla tasoillaan.