Vesitilanne 25.2.2019

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat lauhan sään ja sen aiheuttaman lumen sulannan vuoksi pysyneet ajankohdan tavanomaista suurempina. Virtaamat ovat vielä keskiviikkona paikoin kasvussa, mutta kylmeneminen kääntää ne jälleen laskuun. Uskelanjoen virtaama on tänään uudessa huipussaan reilun viikon takaista huippua hieman suurempana. Viikonlopun uuden lauhtumisen jälkeen vedenpinnat taas nousevat ja lämpotilan ennustetun sahaamisen jatkumisen vuoksi myös virtaamat tekevät niin pienellä viiveellä.

Järvien vedenkorkeudet ovat olleet sulannan vuoksi pääosin nousussa ja erot ajankohdan keskimääräiseen ovat pienentyneet. Lohjanjärvi ja Hiidenvesi ovat tällä hetkellä noin 15 cm ajankohdan keskitasoa alempana. Hiidenvesi nousee seuraavan kahden viikon aikana ennusteen mukaan 5-10 cm, Lohjanjärvi pysyy nykyisellään. Maaliskuussa niiden vedenkorkeudet ovat suunnilleen tavanomaisilla tasoilla riippuen kevään etenemisestä. Tuusulanjärven vedenkorkeus on hieman ajankohdan tyypillistä alempana, kun kevääseen varautumista on aloitettu keskimääräistä suuremman lumimäärän vuoksi. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on noussut jo ajankohdan keskimääräiselle tasolle oltuaan sitä alempana viime toukokuusta lähtien. Vedenkorkeus jatkaa ennusteen mukaan nousua, seuraavan kahden viikon aikana se nousee 5-10 cm.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on jatkanut nousuaan ja on noin 15 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana. Seuraavan kahden viikon aikaan se nousee ennusteen mukaan noin 5 cm ja huhtikuun alkuun mennessä mahdollisesti jo keskimääräisen tason tuntumaan.

Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet ovat noin 20 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Leudon sään ja lumen sulannan johdosta Saimaan vedenkorkeuden ennustetaan laskevan ajankohtaan nähden hieman tavallista hitaammin ja Pielisen pysyvän lähellä tämän hetkistä tasoa seuraavien viikkojen aikana. Kallaveden vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa ja hitaassa nousussa. Lunta on kertynyt eniten vesistöalueen etelä- ja itäosiin, jossa vesiarvo on parikymmentä milliä tavallista suurempi, kun taas länsi- ja luoteisosissa vesiarvo on muutaman kymmenen milliä tavallista pienempi.

Saimaan vedenkorkeus on 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Vedenkorkeuden ennustetaan laskevan 0-5 cm maaliskuun loppuun mennessä. Huhtikuussa vedenkorkeus lähtee lumen sulannan myötä nousuun, mutta ilman suuria sateita Saimaan vedenkorkeus jää ensi kesänä tavallista alemmas.

Pielisen vedenkorkeus on noin 20 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana. Vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän lähellä nykyistä tasoa ja lähestyvän ajankohdan mediaania maaliskuun lopulla.

Kallaveden vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla. Vedenpinnan ennustetaan nousevan hieman helmi-maaliskuun aikana, mutta kääntyy reilumpaan nousuun vasta huhtikuussa.

Kymijoen vesistöalueella järvien vedenpinnat ovat erittäin vähäsateisen ja lämpimän kesän ja syksyn jäljiltä edelleen varsin alhaalla. Lumimäärä on suurimmassa osassa vesistöaluetta lähellä ajankohdan keskitasoa. Vedenpinnat jäänevät useimmissa vesistöalueen suurissa järvissä keväällä ja alkukesästä keskimääräistä alemmaksi, ellei lopputalven sademäärä ole selvästi tavanomaista runsaampi.

Päijänteen vedenpinta on runsaat 30 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Lähtövirtaama on harvinaisen pieni, noin 80 m3/s. Päijänteen pinnan ennustetaan pysyvät maalis-huhtikuun vaihteeseen saakka lähellä nykyistä tasoaan. Ero ajankohdan keskitasoon kuitenkin pienenee edelleen, sillä Päijänne on tähän aikaan vuodesta tavallisesti laskussa. Kymijoen pääuoman virtaama on kasvanut hiukan mutta on edelleen harvinaisen pieni, Kuusankoskella 140-160 m3/s. Ennusteen mukaan virtaama edelleen hieman kasvaa lähiviikkoina.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on noin 40 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Konnevedessä ja Pielavesi-Nilakassa vajaus ajankohdan mediaanitasoon nähden on 20-25 cm. Vedenpinnat näissä järvissä pysyvät varsin alhaalla koko talven, ja näillä näkymin myös kevään ja alkukesän vedenkorkeudet jäävät keskimääräistä alhaisemmiksi.

Mäntyharjun reitillä Puulan pinta on ajankohdan mediaanitason tuntumassa, ja ennusteen mukaan laskee lopputalven aikana vielä noin 5 cm tai mahdollisesti hieman enemmän, normaalin säännöstelykäytännön mukaisesti. Kyyvesi ja Vuohijärvi ovat noin 20 cm keskimääräistä alempana, ja niiden ennustetaan hiukan nousevan maaliskuussa.

Kokemäenjoen vesistöalueella Loimijoen Maurialankosken vedenkorkeus on ollut tällä viikolla jälleen nousussa, mutta kääntynyt ainakin loppuviikon ajaksi laskuun pakastuneen sään myötä. Suurempien säännösteltyjen järvien kevään tulovirtaamista ennustetaan keskimääräistä pienempiä johtuen yläpuolisten luonnontilaisten järvien matalista vedenkorkeuksista ja kuivasta maaperästä, joten järvien kevätalennuksia tehdään mahdollisuuksien mukaan keskimääräistä loivempina. Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn on saatu tämän kevään osalta poikkeuslupa, joka mahdollistaa vedenkorkeuden pitämistä korkeammalla kuin mitä säännöstelyn lupaehdot edellyttävät.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat viime vuonna kuivan kesän myötä selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden, Iso-Roineen, Keurusselän ja Tarjanteen vedenkorkeudet ovat 25-45 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja pinnat pysyvät lähiviikkoina nykyisellään tai nousevat hitaasti. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat lähellä talvelle tavanomaisia lukemia tai hieman niitä suurempia, ja järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisillä tasoilla tai hieman keskimääräistä alempana. Seuraavalle viikolle ei ennusteta merkittäviä muutoksia.

Pohjanmaan jokien virtaamat ovat pääosin talvisen pienissä lukemissa. Lämmin sää saattaa hieman nostaa jokien pintoja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, mutta nousu taittuu viimeistään viikonlopun pakkasiin. Lunta Pohjanmaalla on saman verran kuin tähän aikaan talvesta keskimäärin. Etelä-Pohjanmaalla lumen vesiarvo vaihtelee 60-100 mm, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla 80-120mm.

Järvien pinnat ovat edelleen selvästi keskimääräistä alempana. Lapuanjoella Hirvijärven pinta on edelleen 30 cm ja Kuortaneenjärven 20 cm tavanomaista alhaisemmalla tasolla. Ähtävänjoenlla Lappajärven pinta on 20 cm ajankohdan keskimääräistä alempana. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla järvien pinnat ovat tavanomaisella tasollaan. Järvien pinnat laskevat lähiviikkoina.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä arvoja ja pysyvät tällä tasolla jatkossakin. Kostonjärven juoksutus on noin 30 m3/s ja Irnijärven 15 m3/s, molemmat ovat laskussa huhtikuulle asti. Lunta Iijoen alueella keskimäärin noin 100-150 mm.

Valunnat ja jokien virtaamat ovat talvelle tavanomaisissa pienissä lukemissa Oulujoen vesistössä. Lumen vesiarvo on kasvanut helmikuun aikana noin 45 mm ja on nyt lähellä ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa. Lumen vesiarvon perusteella kevään tulvista odotetaan tavanomaisen suuruisia.

Sotkamon reitin säännösteltyjen järvien pinnat ovat ajankohdan keskitasojensa tuntumassa, Hyrynsalmen reitin suuret järvet ovat 50-100 cm ja Oulujärvi on 30 cm ajankohdan keskitasoaan korkeammalla. Järvien pinnat laskevat talviseen tapaan.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan pinnat ovat helmikuun keskitasojensa tuntumassa ja pysyvät nykytasoilllaan lumen sulannan alkamiseen saakka.

Kuusamon seudulla Kitkajärven vedenkorkeus on 5 cm ajankohdan keskitasoaan alempana. Muojärven ja Kitkajärven pinnat ovat hitaassa laskussa. Lunta alueella on noin 100 mm, mikä on noin 40 mm vähemmän kuin helmikuun lopun keskimääräinen arvo. Lumen vesiarvon perusteella kevättulvista odotetaan keskimääräistä pienempiä.

Lapissa jokien virtaamat ovat talvikaudelle tyypillisissä pienissä lukemissa. Viikonlopulle ennustettu lämmin sää voi Etelä-Lapissa saada valunnan pieneen kasvuun, muualla Lapissa muutoksia ole odotettavissa. Lumen vesiarvo on koko Lapissa hiukan ajankohdan keskimääräistä pienempää.

Inarinjärven vedenpinta on ajankohdan keskitasolla ja hitaassa laskussa, kuten yleensä tähän aikaan vuodesta. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden hiukan tavanomaista suurempaa, noin 180 m3/s. Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet ovat runsaan metrin keskimääräistä alempana. Muualla Lapissa järvien pinnat ovat pääosin ajankohtaan nähden tavanomaisilla tasoillaan.