Vesitilanne 24.9.2019

Syyskuun sateet ovat saaneet Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat kasvuun. Virtaamat ovat nyt pääosin tavanomaisella syystasolla. Lähipäivien aikana sademäärät jäävät ennusteiden mukaan vähäisemmäksi ja virtaamat laskevat hieman, ensi viikolla suuremmatkin sademäärät ovat taas mahdollisia.

Järvien vedenkorkeudet ovat nousseet hieman. Tuusulanjärven vedenkorkeus on hieman ajankohdan keskitasoa alempana ja pysyy ennusteen mukaan syyskuun lopussa lähellä nykytasoa tai nousee vähän. Hiidenvesi on noin 20 cm ajankohdan tavanomaista alempana ja Lohjanjärvi lähellä ajankohdan keskitasoa. Ennusteen mukaan ne pysyvät syyskuun loppuun saakka lähellä nykyistä, mahdolliset suuremmat sateet saavat pinnat hienoiseen nousuun. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on noin 10 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana ja hienoisessa nousussa, kuun loppuun ennustetut suuremmat sateet voivat saada vedenkorkeuden nopeampaankin nousuun.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärvi on hieman ajankohdan tavanomaista alempana. Painion vedenkorkeus on noussut viikossa noin 10 cm ja se on ajankohdan tyypillistä ylempänä. Seuraavan parin viikon ajan Säkylän Pyhäjärvi ja Painio pysyvät lähellä nykyistä tasoa.

Vuoksen vesistöalueen järvien ja jokien vedenkorkeudet ovat vähäsateisen kesän jälkeen keskimääräistä alempana. Ennusteen mukaan useiden luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet pysyvät keskimääräistä alempana ainakin lokakuun loppuun asti. Saimaan vedenkorkeuden lasku tasoittunee vasta marraskuun aikana.

Saimaan vedenkorkeus on 35 cm alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Ennusteen mukaan pinta alenee lokakuun loppuun mennessä vielä 5-25 cm ja pysyy selvästi keskimääräistä alempana ainakin alkutalveen saakka.

Pielisen vedenkorkeus on noin 25 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Vedenpinnan laskun ennustetaan jatkuvan vähitellen hidastuen ainakin syyskuun loppuun, jolloin Pielinen on ennusteen mukaan noin 10 cm nykyistä alempana.

Kallaveden vedenkorkeuden lasku on pysähtynyt. Kallavesi on nyt noin 15 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeudessa ei tapahdu suuria muutoksia syyskuun aikana. Alhaisesta vedenkorkeudesta voi olla haittaa laivaliikenteelle.

Hiitolanjoen vesistöön kuuluvalla Simpelejärvellä sekä Jänisjoen vesistön Melajärvellä vedenkorkeudet on tavanomaisissa lukemissa, mutta juoksutukset on pidetty ajankohtaan nähden pieninä.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat keskimääräistä alempana. Tilanne on seurausta paitsi menneen kesän vähäisestä sademäärästä, myös viime vuoden kuivuudesta. Tässä kuussa tulleiden sateiden ja haihdunnan pienentymisen myötä vedenpintojen lasku on hidastunut ja monissa järvissä pysähtynyt.

Päijänteen vedenkorkeus on noin 20 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan Päijänteen pinta laskee vielä hiukan ja on lokakuun lopussa todennäköisimmin 5-10 cm nykyistä tasoa alempana. Kalkkisen säännöstelypadon luukut ovat kiinni ja virtaus tapahtuu pelkästään Kalkkisen luonnonkoskesta. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen pääuoman virtaama ovat varsinkin ajankohtaan nähden harvinaisen pieniä. Ennusteen mukaan muutokset virtaamissa ovat lähiviikkoina vähäisiä.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on vajaat 40 cm sekä Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Järvien vedenpintojen lasku on vähitellen pysähtymässä ja ennusteen mukaan vedenkorkeuksien muutokset ovat syys-lokakuussa hyvin vähäisiä.

Mäntyharjun reitillä Puulan, Kyyveden ja Vuohijärven vedenkorkeudet ovat 5-10 cm ajankohdan mediaanitasojen alapuolella, ja pysynevät lähiviikot suunnilleen nykyisillä tasoillaan.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat kasvaneet hieman syyskuun sateiden vaikutuksesta. Loimijoen virtaama on ajankohdan tavanomaisen suuruinen ja pysynee seuraavan viikon ajan nykyisellään. Järvien vedenkorkeudet ovat edelleen ajankohdan tavanomaista alempana, mutta vedenkorkeuksien lasku on sateiden myötä pysähtynyt ja kääntynee osin nousuksi syyskuun loppupuolella.

Suuremmista säännöstellyistä järvistä Vanajaveden pinta on noin 15 cm ajankohdan keskiarvoa alempana ja ennusteen mukaan nousee hieman syyskuun lopussa. Kyrösjärvi, Näsijärvi ja Pyhäjärvi ovat lähellä ajankohdan tavanomaista.

Suuret luonnontilaiset järvet ovat pysyneet jo viime vuoden kuivasta kesästä lähtien selvästi tavanomaisia lukemia alempana. Vesitilanne jatkuu edelleen kuivana. Tarjanteen vedenkorkeus on ajankohtaan nähden yli 35 cm pitkän ajan keskiarvoa alempana, havaintoja sieltä on peräti 155 vuoden ajalta. Kukkia on edelleen yli 20 cm ajankohdan keskimääräistä alempana ja ajankohtaan nähden alimmillaan sitten 1940-luvun.

Längelmäveden reitin järvien vedenkorkeuksiin on voitu jonkin verran vaikuttaa rajoittamalla Valkeakosken voimalaitoksen juoksutusta. Rajoitusta on jatkettu jo yli vuoden ajan, eikä sitä ole koskaan aikaisemmin jatkettu yhtä pitkään. Rajoitus jatkuu toistaiseksi, kun Mallasveden, Iso-Roineen ja Längelmäveden vedenkorkeudet ovat 15-20 cm ajankohdan keskimääräistä alempana.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat kasvaneet hitusen sateiden vaikutuksesta ja järvien vedenkorkeudet ovat viimein lähteneet nousuun. Isojärven ennustetaan nousevan tavanomaisen tason tuntumaan syyskuun lopussa.

Sateet ovat nostaneet Etelä-Pohjanmaan jokien pinnat tyypilliselle syystasolle. Poikkeuksena on Lapuanjoki, jonka pinta on yhä alemmalla tasolla kuin yhtenäkään aikaisemmista kesistä havaintojakson alusta 1976 lähtien. Seuraavan viikon aikana jokien pinnat pysyvät nykytasollaan.

Järvien pinnat ovat olleet laskussa vähäsateisen kesän aikana. Lapuanjoen Hirvijärven pinta on noin 60 cm ja Lappajärven noin 10 cm ajankohdan mediaania alemmalla tasolla. Siikajoen Uljuan tekoaltaan pinta on noin 60 cm tavanomaista alempana kuivan kesän jäljiltä. Hirvijärven pinta on ollut loppukesästä näin alhaalla vain viime kesänä. Pinta tulee todennäköisesti laskemaan ainakin syyskuun ajan. Myös Lappajärven ja Hautaperän tekoaltaan pinnat tulevat laskemaan seuraavan viikon ajan. Pienempien järvien pinnoissa ei tapahdu suurta muutosta seuraavan viikon aikana.

Iijoella järvien ja jokien vedenpinnat ovat lähellä keskimääräistä tasoa. Sää jatkuu osittain sateisena, mutta sateet eivät juuri näy vesistöissä, eivätkä vedenkorkeudet ja virtaamat juuri muutu tulevan viikon aikana. Kostonjärven ja Irninjärven vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisiä ja juoksutukset ovat noin 10-15 m3/s.

Tavanomaista vähäsateisempi kevät ja kesä näkyvät säännösteltyjen järvien keskimääräistä alhaisempina vedenkorkeuksina Oulujoen vesistössä. Viime viikkojen sateet ovat hidastaneet järvien vedenpintojen laskua, mutta tulevan viikon sää on ennusteessa vähäsateinen.

Oulujärven vedenkorkeus on noin 25 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja sen pinta pysyy lähellä nykytasoaan loppusyksyn ajan, juoksutuksista riippuen. Hyrynsalmen reitin Kiantajärven pinta on laskussa ja keskitasoaan alempana voimalaitosten huoltotoimien vuoksi. Vuokkijärven pinta on samasta syystä noussut, mutta se on vielä lähellä ajankohdan tavanomaisia lukemia.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan, vedenkorkeudet ovat 10-25 cm ajankohdan mediaania alempana. Järvien vedenpinnat eivät juuri laske nykytasojaan alemmaksi, mutta pysyvät tavanomaista alempana koko loppuskysyn ajan.

Kuusamon seudulla Kitkajärven pinta on loppukesän ja alkusyksyn sateiden vuoksi 5 cm ajankohdan keskitasoa korkeammalla. Muojärven pinta on keskitasonsa tuntumassa. Järvien pinnat pysyvät nykytasoillaan lähiviikkojen ajan.

Lapin joissa virtaamat ovat nyt lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja ja monin paikoin hitaassa laskussa. Virtaamat jatkavat hidasta laskuaan loppuviikon ajan tai pysyvät lähellä nykyistä tasoaan.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat pääosin lähellä ajankohdan tavanomaisia tasojaan ja pysyvät lähellä nykyistä tasoaan. Säännöstellyistä järvistä Inarinjärvi on noin 10 cm ajankohdalle tavanomaista tasoaan alempana. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan ja Porttipahdan pinnat pysyvät nykyisellä tasollaan.