Vesitilanne 23.4.2019

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat pienentyneet ja vedenkorkeudet laskeneet. Kevättulvat jakautuivat vähintään kahteen huippuun ja jäivät pääosin selvästi keskimääräistä pienemmiksi. Lähipäivien lämpimän sään myötä jäljellä olevat lumet sulavat etelärannikon vesistöistä. Sademäärät jäävät sääennusteiden mukaan pieniksi, eikä virtaamien kasvua ole odotettavissa.

Järvien vedenkorkeudet ovat lähellä kevään korkeimpia tasojaan tai jo laskussa kevään huipuistaan. Hiidenveden vedenkorkeus on lähellä ajankohdan tavanomaista ja nousee tämän hetken ennusteen mukaan huhtikuun lopussa vielä 5-10 cm. Lohjanjärvi jatkanee nousuaan toukokuun alkupuolelle asti ja nousee noin 10 cm nykyisestä. Tuusulanjärven vedenkorkeus on laskenut huhtikuun alun jälkeen noin 15 cm, eikä lunta ole enää jäljellä tai sadetta luvassa, joten se pysynee nykyisellään huhtikuun lopulla. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on jo laskenut yli 15 cm viikon takaisesta keskimääräisen kevättulvan korkeudella käyneestä huipustaan. Loppujen lumien sulamisen myötä vedenkorkeus voi nousta vielä hieman, mutta jatkaa sitten laskuaan.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on kevään korkeimmalla tasollaan lähellä ajankohdan tavanomaista. Se pysyy huhtikuun ajan lähellä nykyistä. Painion ja Someron Hirsjärven vedenkorkeus nousi huhtikuun alussa hieman viimevuotista korkeammalle kevättulvakorkeuteen, josta ne ovat laskeneet yli puoli metriä. Vedenkorkeus laskee ennusteen mukaan huhtikuun lopussa vielä 5-10 cm.

Vuoksen vesistössä sään lämpeneminen ja lumen sulanta lisää valuntaa ja nostaa jokien vedenkorkeudet tulvahuippuun huhtikuun lopulla. Pielisen valuma-alueella jokien ennustetaan nousevan keskimääräiseen tulvahuippuun ja etelämpänä tulvien ennustetaan jäävän hieman keskimääräistä pienemmiksi. Luonnontilaisista järvistä esimerkiksi Kuolimon, Keyrityn, Kajoonjärven ja Saarijärven ennustetaan nousevan kuun vaihteessa keskimääräisen kevättulvan tasolle tai hieman korkeammalle. Suurista järvistä Kallaveden tulvahuippu ajoittuu toukokuun puoliväliin, Pielisen ja Saimaan vasta kesäkuulle.

Saimaan vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Vedenkorkeus on kääntynyt lähialueen valunnan kasvun myötä hitaaseen nousuun. Vedenkorkeuden nousun ennustetaan jatkuvan kesäkuun lopulle, jolloin vedenkorkeus on kevään sateista riippuen 20-50 cm nykyistä korkeammalla.

Pielisen vedenkorkeus on ajankohdan mediaanitason tuntumassa. Vedenkorkeuden ennustetaan kääntyvän huhtikuun lopulla lummen sulannan myötä voimakkaampaan nousuun. Ennusteen mukaan nousua kertyy 70-120 cm kesäkuun puoliväliin mennessä.

Kallaveden vedenkorkeus on hieman ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeus on nousussa, jota kertyy ennusteen mukaan 30-50 cm toukokuun puoliväliin mennessä. Lumen vesiarvo on Kallaveden valuma-alueella huomattavasti viimevuotista vähäisempi ja kevättulvan ennustetaan jäävän selvästi pienemmäksi.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenpinnat ovat lähteneet lumen sulamisen myötä nousuun. Talven lumimäärä oli vesistöalueella keskimääräistä tasoa, mutta viime vuoden kuivuus vaikuttaa vielä järviin ja näillä näkymin vedenpinnat jäävät suurissa säännöstelemättömissä järvissä alkukesällä keskimääräistä alemmaksi.

Päijänteen vedenpinta on lähellä ajankohdan mediaanitasoa ja nousussa. Lähtövirtaama on ajankohtaan nähden jopa ennätyksellisen pieni, runsaat 80 m3/s. Jatkamalla hyvin pienillä juoksutuksilla Päijänteen pinta noussee alkukesäksi lähelle ajankohdan keskimääräistä tasoa. Kymijoen pääuoman virtaama on keskimääräistä pienempi, noin 250 m3/s, eikä suuria muutoksia ole lähiviikkoina odotettavissa.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on noin 30 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Konnevedessä ja Pielavesi-Nilakassa vajaus ajankohdan mediaanitasoon nähden on 10-15 cm. Järvien vedenpinnat ovat lähteneet nousuun. Näillä näkymin kevään ja alkukesän vedenkorkeudet jäävät näissä järvissä keskimääräistä alhaisemmiksi.

Mäntyharjun reitillä Puulan, Kyyveden ja Vuohijärven pinnat ovat myöskin lähteneet nousuun ja ovat hiukan keskimääräistä ylempänä.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien vedenkorkeudet ovat olleet huhtikuun ajan laskussa, ja pysyvät pääosin laskussa seuraavallakin viikolla. Loimijoen ja Puujoen kevättulvahuiput jäivät keskimääräistä pienemmiksi. Myös suurempien säännösteltyjen järvien kevään tulovirtaamat ovat jäämässä keskimääräistä pienemmiksi johtuen yläpuolisten luonnontilaisten järvien matalista vedenkorkeuksista ja kuivasta maaperästä, joten järvien kevätalennuksia on tehty mahdollisuuksien mukaan keskimääräistä loivempina. Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn saatiin tämän kevään osalta poikkeuslupa, joka on mahdollistanut vedenkorkeuden pitämisen korkeammalla kuin mitä säännöstelyn lupaehdot edellyttävät.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat viime vuonna kuivan kesän myötä selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu Mallasvedellä ja Längelmävedellä sekä Hauhon reitillä edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet ovat 20-30 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja jäävät ennusteen mukaan tavanomaisia kevättasoja alemmaksi. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien.

Karvianjoen vesistöalueella jokien vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan pääsiäisenä paikoin pienen kevättulvan tasolle loppujen lumien sulaessa. Järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja ja paikoin nousussa.

Lämmin sää sulattaa loput lumet Oulun eteläpuolisista joista. Jokien pinnat ovat huipussaan pääsiäisen aikana. Tämän kevään tulvahuiput jäävät keskimääräistä pienemmiksi, sillä lumet ovat sulaneet useammassa erässä. Pohjois-Pohjanmaan joissa on edelleen olemassa jääpatojen riski.

Järvien pinnat ovat nousussa Oulun eteläpuolisissa joissa. Lappajärven juoksutuksen pienentämiseksi on saatu poikkeuslupa. Näin vedenpinta saadaan kesäksi nostettua tavoitetasolleen.

Iijoella lämpenevä sää kääntää vedenpinnat ja virtaamat nousuun lähipäivinä. Kevään tulvahuipun ennustetaan osuvan huhti-toukukuun vaihteeseen ja olevan tavanomaisen suuruinen tai paikoin sitä suurempi. Lunta alueella on edelleen 70-180 mm. Kostonjärven ja Irninjärven juoksutuksia on vähennetty ja ovat nyt 14 m3/s ja 4 m3/s. Molemmat ovat laskeneet kevään minimiinsä ja kääntyvät nousuun ennen huhtikuun loppua.

Lämmin sää vauhdittaa lumen sulantaa tällä viikolla Oulujoen vesistössä ja valunnat kasvavat. Järvien tulovirtaamat ovat jo kasvaneet vesistön etelä- ja länsiosissa ja ovat huipussaan tällä viikolla muun muassa Utajärvellä ja Sotkamojärvillä. Kainuun järvien tulovirtaamat ovat suurimmillaan ensi viikolla. Sanginjoen keskimääräisen suuruinen virtaamahuippu ajoittuu ensi viikonlopulle. Kevään tulvista ennustetaan lumen vesiarvon perusteella keskimääräisen suuruisia. Sulamiskauden sää määrittää lopulta tulvien suuruuden ja ajoituksen.

Sotkamon reitin ja Hyrynsalmen reitin säännösteltyjen järvien pinnat ovat ajankohdan keskitasojensa tuntumassa. Oulujärvi on 40 cm ajankohdan keskitasoaan korkeammalla. Järvien pinnat ovat nyt kääntyneet kevätnousuun.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan pinnat ovat huhtikuun lopun keskitasojensa tuntumassa ja nousevat lumen sulamisvesien kertymisen myötä. Järvien vedenkorkeuksien ennustetaan saavuttavan keskimääräiset keväthuippunsa toukokuun puolivälissä.

Kuusamon seudulla Muojärven ja Kitkajärven pinnat kääntyvät nousuun tällä viikolla. Ennusteen mukaan järvet saavuttavat keskimääräiset keväthuippunsa toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa, sulamisajan säästä riippuen. Oulankajoen virtaama nousee ennusteen mukaan keskimääräisen kevättulvan suuruiseksi jo ennen vappua, mahdollinen toinen tulvahuippu ajoittuu toukokuulle.

Lapissa erittäin lämmin sää on saanut kevätsulamisen käyntiin. Jokien virtaamat ovat kääntyneet kasvuun jo lähes koko Lapissa. Simojoella keskimääräisen suuruista tulvahuippua ennustetaan huhtikuun lopulle. Simojoella ja koko Lapissa kevään tulvista ennustetaan kaksi huippuisia ensi viikolla kylmenevän sään seurauksena. Tornionjoki voi nousta jo ennen vappua pienen kevättulvan tasolle, ja Kittilässä Ounasjoki sekä Ivalo- ja Tenojoki jopa lähemmäs keskimääräistä kevättulvaa. Kevään toinen tulvahuippu on vasta myöhemmin toukokuussa ja kooltaan Simojoella ensimmäistä pienempi ja muissa joissa todennäköisesti ensi viikon huipun suuruinen tai suurempi.

Inarinjärven vedenpinta on ajankohdan keskitasolla ja sulamisen alkaessa kääntymässä nousuun. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet ovat vajaan metrin keskimääräistä alempana, ja kääntymässä nousuun. Muualla Lapissa järvien pinnat ovat pääosin ajankohtaan nähden tavanomaisilla tasoillaan.