Vesitilanne 22.10.2019

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien pinnat ovat hieman nousseet viime päivien sateiden vaikutuksesta. Lähipäivien sateet voivat kasvattaa virtaamia edelleen. Maaperä ei enää ole kesän ja alkusyksyn tapaan kuivaa ainakaan etelärannikolla, joten sateet näkyvät vesistöissä nopeammin.

Järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan tavanomaisella tasolla tai sitä alempana. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on nousussa ja ajankohdan keskimääräisellä tasolla. Seuraavan kahden viikon aikana se nousee ennusteen mukaan 10-25 cm. Tuusulanjärven vedenkorkeus on noussut takaisin lähelle ajankohdan tavanomaista tasoa. Se jatkaa hidasta nousua ensi viikolla. Hiidenveden vedenkorkeus on yli 20 cm ajankohdan keskitasoa alempana, mutta nousee ennusteen mukaan seuraavan kahden viikon aikana 10-20 cm. Lohjanjärvi on lähellä ajankohdan keskitasoa ja nousee kahdessa viikossa 5-10 cm.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärvi on ajankohdan keskitasolla ja nousee lokakuun loppuun mennessä 5-10 cm. Painion nousu on taittunut ja sen pinta pysyy lähellä nykytasoa lokakuun ajan.

Vuoksen vesistöalueella loppuviikolle ennustetut sateet lisäävät hieman valuntaa ja pienten jokien virtaamia. Ensi viikolla sää pakastuu ja valunta pienenee. Lokakuun sateet ovat kääntäneet järvien vedenkorkeudet Saimaata lukuun ottamatta hitaaseen nousuun. Suurten järvien vedenkorkeuksien ennustetaan kuitenkin pysyvän vielä marraskuussa tavallista alempana.

Saimaan vedenkorkeus on noin 40 cm alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Vedenkorkeuden ennustetaan laskevan vielä noin 5 cm marraskuun puoliväliin mennessä. Tämän jälkeen vedenkorkeuden kehitys riippuu alkutalven säästä. Mikäli sää pysyy pakkasen puolella, voi vedenkorkeus jatkaa laskua, kun taas leuto ja sateinen alkutalvi saattaa kääntää vedenkorkeuden nousuun. Todennäköisesti vedenkorkeus pysyy kuitenkin koko loppuvuoden selvästi tavallista alempana.

Pielisen vedenkorkeus on noin 30 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Vedenpinnan ennustetaan nousevan hitaasti marraskuun aikana. Nousua kertyy 5-40 cm alkutalven säästä riippuen.

Kallaveden vedenkorkeus on 20 cm tavallista alempana. Lokakuun alun suuret sateet nostivat vedenkorkeutta noin 5 cm, mutta sen jälkeen vedenkorkeuden nousu on ollut hidasta. Yläpuolisten säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet alkavat olla nyt tyypillisillä syystasoilla ja juoksutusten lisäämisen ennustetaan nostavan Kallaveden pintaa 5-40 cm marraskuun loppuun mennessä.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat edelleen jonkin verran keskimääräistä alempana, vaikka syksyn sateet ovatkin kasvattaneet tulovirtaamia ja monin paikoin nostaneet vedenpintoja, etenkin pienemmissä järvissä.

Päijänteen vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan Päijänteen pinta pysyy marraskuun loppuun asti varsin lähellä nykyistä tasoaan, nousten ehkä hiukan. Päijänteen säännöstelypatoa on tässä kuussa hieman avattu, mutta virtaamat Kalkkisessa ja Kymijoessa ovat edelleen keskimääräistä pienempiä. Kymijoen virtaaman ennustetaan vielä hiukan kasvavan lähiviikkoina.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on runsaat 30 cm sekä Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka noin 15 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Järvien vedenpintojen ennustetaan nousevan marraskuun loppuun mennessä 5-15 cm.

Mäntyharjun reitillä Puula ja Vuohijärvi ovat ajankohdan mediaanitason tuntumassa, Kyyvesi on noin 10 cm keskimääräistä alempana. Järvien vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan hiukan marraskuussa.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat kasvaneet viime päivien sateiden vaikutuksesta. Loimijoki on tänään tiistaina huipussaan syksyn tähän mennessä korkeimmalla tasollaan, kun virtaama on lähes 50 m3/s. Se kääntyy ennusteen mukaan laskuun päivän aikana. Loppuviikoksi ennustetut sateet voivat kääntää virtaamat uudelleen kasvuun.

Järvien vedenkorkeudet ovat edelleen paikoin selvästi keskimääräistä alempana, vaikka syksyn sateet ovat saaneet vedenpinnat pääosin nousuun. Säännöstellyistä järvistä Vanajaveden pinta on yli 10 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja hienoisessa nousussa.

Suuret luonnontilaiset järvet ovat nousseet vähän sateiden vaikutuksesta. Tarjanteen vedenkorkeus on noussut lokakuussa pari senttiä, mutta on edelleen 40 cm ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa alempana. Ennusteen mukaan se nousee seuraavan kahden viikon aikana noin 5 cm. Kukkia on noussut lokakuun aikana noin 5 cm ja nousee vielä pari senttiä viikon kuluessa, mutta on noin 15 cm ajankohdan keskitasoa alempana.

Längelmäveden reitin järvien vedenkorkeuksiin voidaan jonkin verran vaikuttaa rajoittamalla Valkeakosken voimalaitoksen juoksutusta. Rajoitusta jatketaan toistaiseksi, todennäköisesti ainakin marraskuun ajan. Mallasveden, Iso-Roineen ja Längelmäveden vedenkorkeudet ovat noin 15 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana.

Karvianjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat kasvaneet sateiden vaikutuksesta. Myös järvien vedenkorkeudet jatkavat osin nousua, Isojärvi on noussut syyskuun puolivälin jälkeen noin 35 cm ja on nyt ajankohdan tyypillisellä tasolla.

Tämän päivän runsaat sateet nostavat Pohjalaismaakuntien jokien vedenkorkeuksia. Etenkin Vaasan eteläpuolisten pienten jokivesistöjen virtaamat voivat kasvaa nopeasti. Jo aiempien syyssateiden ansiosta Etelä- ja Keski-Pohjanmaan jokien pinnat ovat nousseet tyypilliselle syystasolle. Pohjois-Pohjanmaalla Siikajoelta pohjoiseen jokien pinnat ovat edelleen tavanomaista alhaisemmat. Sää jatkuu ennusteen mukaan jokseenkin sateisena, joten valunnat pysyvät koholla.

Järvien pinnat ovat monin paikoin nousseet lokakuun sateiden myötä, mutta ovat pääosin edelleen kuivan kesän vuoksi tavanomaisia syystasoja alempana. Lapuanjoen Hirvijärven pinta on noin 80 cm ajankohdan mediaania alemmalla tasolla, mutta pinta kääntyy nousuun lokakuun aikana. Lappajärven pinta on noussut tavoitetasolleen ja jatkaa hitaasti nousuaan seuraavan viikon ajan. Patanan tekoaltaan pinta Perhonjoella on noussut metrillä lokakuun aikana ja on nyt 30 cm ajankohdan mediaanin yläpuolella. Myös Hautaperän tekojärven pinta on noussut lokakuun aikana yli metrillä, mutta on edelleen 110 cm ajankohdan keskitasoa alempana. Siikajoen Uljuan tekoaltaan pinta on noin 60 cm tavanomaista alempana.

Iijoella järvien ja jokien vedenpinnat ovat pääsääntöisesti lähellä keskimääräistä syksyistä tasoa, tosin Pudasjärven ja Jongunjärven vedenkorkeudet ovat edelleen noin 20-40 cm keskimääräistä alempana. Sateiden jatkuessa vedenpinnat ovat ennusteen mukaan kääntymässä hitaaseen nousuun kohti lokakuun loppua. Kostonjärven ja Irninjärven juoksutukset on noin 2-5 m3/s.

Tavanomaista vähäsateisempi kevät, kesä ja alkusyksy näkyvät säännösteltyjen järvien keskimääräistä alhaisempina vedenkorkeuksina Oulujoen vesistössä. Syyssateet ovat jonkin verran täydentäneet maavesivarastoja, mutta maaperä on edelleen monin paikoin kuivaa ja myös pohjavedenpinnat ovat ajankohdan keskitasoja alempana. Luonnontilaisten järvien pinnat ovat sateiden myötä kääntyneet nousuun. Sää jatkuu ennusteen mukaan sateisena, mikä kasvattaa valuntoja ja järvien tulovirtaamia.

Oulujärven vedenkorkeus on noin 40 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja sen pinta pysyy lähellä nykytasoaan loppusyksyn ajan, juoksutuksista riippuen. Hyrynsalmen reitin Kiantajärven ja Vuokkijärven pinnat ovat 60-70 cm syksyn keskitasojaan alempana voimalaitosten huoltotoimien vuoksi.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan, vedenkorkeudet ovat 45 cm ja 25cm ajankohdan mediaania alempana. Järvien vedenpinnat nousevat hitaasti loppusyksyn aikana.

Kuusamon seudulla Kitkajärven ja Muojärven pinnat ovat lokakuun puolivälin keskitasojensa tuntumassa ja pysyvät lähellä nykylukemia lähiviikkojen ajan.

Lapin eteläosissa loppuviikon sateet kasvattavat jonkin verran jokien virtaamia ja kääntävät järvien vedenpintoja hitaaseen nousuun. Muualla Lapissa sateet tulevat pääosin lumena ja jokien virtaamat jatkavat laskuaan tai pysyvät nykyisellä tasollaan. Jokien virtaamat ovat nyt koko Lapissa lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat Itä- ja Pohjois-Lapissa alle ja muualla pääosin lähellä ajankohdan tavanomaisia tasojaan. Säännöstellyistä järvistä Inarinjärvi on noin 20 cm ajankohdalle tavanomaista tasoaan alempana. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan ja Porttipahdan pinnat pysyvät nykyisellä tasollaan.