Vesitilanne 20.8.2019

Etelä- ja Lounais-Suomessa ukkoskuurojen tuomat runsaat paikalliset sateet eivät juurikaan nosta jokien virtaamia kuivassa tilanteessa. Lounais-Suomessa esimerkiksi Yläneenjoen virtaama on kesäkuusta asti pysynyt todella pienenä, ennustettujen rankkasateiden toteutuessa jokien vedenkorkeudet saattavat nousta viikon sisällä. Suurin osa sateista kuitenkin imeytyy kuivaan maaperään.

Järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan tavanomaista alempana. Tuusulanjärven vedenkorkeus on 10 cm ajankohdan tavanomaista alempana, mutta nousee ennusteen mukaan sateiden vaikutuksesta hiljalleen juoksutuksen ollessa pieni. Lohjanjärvi on ajankohdan tavanomaisella tasolla ja Hiidenvesi 20 cm tavanomaista alempana. Ennusteen mukaan ne laskevat seuraavan kahden viikon aikana alle 5 cm. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on 10 cm keskimääräistä elokuun puolivälin tasoa alempana ja pysyy elokuun ajan lähellä nykyistä tasoa.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärvi on lähellä ajankohdan keskitasoa. Se pysyy ennusteen mukaan elokuun loppupuolella nykytason tuntumassa, kun juoksutus järvestä pidetään pienenä. Painio on hieman ajankohdan tyypillistä ylempänä ja pysynee elokuussa nykyisellään.

Vähäsateisen kesän aikana Vuoksen vesistöalueen suurten järvien vedenpinnat ovat painuneet ajankohdan keskitason alapuolelle. Kesäkuun alusta laskettu sadesumma on vesistöalueella runsaat 100 mm, kun vastaavana aikana sataa keskimäärin lähes 200 mm. Ennusteen mukaan vedenpintojen lasku jatkuu vielä ainakin alueen suurimmissa järvissä Saimaassa ja Pielisessä. Useimmissa muissa järvissä pinnankorkeuden muutokset ovat lähimmän kahden viikon aikana vähäisiä.

Saimaan vedenkorkeus on lähes 30 cm alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Ennusteen mukaan pinta alenee syyskuun loppuun mennessä vielä 15-25 cm ja pysyy keskimääräistä alempana ainakin alkutalveen saakka.

Pielisen vedenkorkeus on noin 20 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Vedenpinnan laskun ennustetaan jatkuvan vähitellen hidastuen syyskuulle asti. Ennusteen mukaan Pielinen on syyskuun alussa 10-15 cm nykyistä alempana.

Kallaveden vedenkorkeuden lasku on vähitellen pysähtymässä. Kallavesi on nyt runsaat 20 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Pinnankorkeuden muutokset ovat lähiviikkoina todennäköisesti hyvin vähäisiä.

Hiitolanjoen vesistöön kuuluvalla Simpelejärvellä ja muualla Kaakkois-Suomen pienillä vesistöalueilla vesitilanne on pääosin ajankohtaan nähden tavanomainen. Poikkeuksena tästä mainittakoon Hounijoen alueen Telkjärven vedenpinta, joka on selvästi keskimääräistä alempana.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat keskimääräistä alempana. Tilanne on seurausta paitsi tämän kesän vähäisestä sademäärästä, myös viime vuoden kuivuudesta ja siitä, että järvien pinnat jäivät syksyllä selvästi tavanomaista alemmaksi. Kesäkuun alusta laskettu sadekertymä Kymijoen vesistöalueella on vain noin 100 mm, puolet vastaavan jakson keskimääräisestä sadesummasta.

Päijänteen vedenpinta on runsaat 20 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan Päijänteen vedenkorkeus jatkaa laskuaan ja alenee syyskuun loppuun mennessä todennäköisimmin vielä 15-25 cm. Kalkkisen säännöstelypadon luukut ovat kiinni ja virtaus tapahtuu pelkästään Kalkkisen luonnonkoskesta. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen pääuoman virtaama ovat keskimääräistä pienempiä. Ennusteen mukaan muutokset virtaamissa ovat lähiviikkoina hyvin vähäisiä.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on 35 cm sekä Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka 20-25 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Näiden järvien vedenkorkeuksien aleneminen on tässä kuussa tilapäisesti pysähtynyt, mutta ennusteen mukaan laskua kertyy elo-syyskuussa vielä joitakin senttejä, riippuen vesisateista.

Mäntyharjun reitillä Puulan, Kyyveden ja Vuohijärven vedenkorkeudet ovat hiukan ajankohtaan mediaanitasojen alapuolella. Kyyveden pinnan ennustetaan laskevan syyskuun puoliväliin mennessä 5-10 cm, Puulan ja Vuohijärven pinnankorkeuksissa muutokset ovat luultavasti tätä vähäisempiä.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pysyneet pieninä viime päivien paikoin runsaista sateista huolimatta. Myös seuraavan viikon aikana on luvassa sateita, mutta kuivan maaperän vuoksi ne eivät nostane virtaamia merkittävästi. Suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet jäivät jo viime vuoden kuivuuden vuoksi vuosi sitten syksyllä tavanomaista alemmaksi ja kun kuluneenkin kesän sademäärä on ollut vähäinen, moni järvi on selvästi tavanomaista alempana.

Myös Hämeen ja Pirkanmaan säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat keskimääräistä alempana. Vanajaveden pinta on noin 20 cm ajankohdan mediaania alempana ja laskee ennusteen mukaan vielä loppukesän aikana hieman.

Luonnontilaisten järvien osalta vesitilanne jatkuu edelleen kuivana. Längelmäveden vedenkorkeus on noin 20 cm, Iso-Roineen 25 cm ja Tarjanteen 30 cm ajankohdan tavanomaista tasoa alempana. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu jo vuoden ajan ja rajoitusta jatketaan edelleen. Tällä hetkellä Mallasveden vedenkorkeus on 15 cm tavanomaista alempana. Vedenkorkeuksien lasku on hidastumassa, mutta jatkunee lokakuulle asti.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, ja järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräistä alempana. Isojärven ja Karhijärven vedenkorkeudet ovat laskeneet kuivan kesän aikana tavoiterajojen alapuolelle. Kuivan maaperän vuoksi sademäärä, joka vaaditaan, että vedenkorkeudet lähtisivät nousuun, on suuri.

Oulun eteläpuolisella Pohjanmaalla vedenkorkeudet ja virtaamat ovat monin paikoin edelleen selvästi tavanomaista pienempiä. Esimerkiksi Lapuanjoen Liinamaassa ja Pyhäjoen Tolpankoskessa vedenkorkeudet ovat havaintojaksojensa ajankohtaan nähden alimmissa lukemissaan. Jokien virtaamat pysyvät kuivan maaperän vuoksi pieninä tälle viikolle ennustetuista sateista huolimatta.

Järvien pinnat ovat olleet laskussa vähäsateisen kesän aikana, mutta lasku on nyt hidastunut. Lapuanjoen Hirvijärven pinta on noin 45 cm ja Lappajärven noin 10 cm ajankohdan mediaania alemmalla tasolla. Siikajoen Uljuan tekoaltaan pinta on laskenut jo 60 cm tavanomaista alemmas. Ennusteen mukaan edellä mainittujen järvien pinnat pysyvät alkaneen viikon aikana nykyisellään.

Iijoella järvien ja jokien vedenpinnat ovat keskimääräisellä tasollaan tai hieman sitä matalammalla, mutta ovat nyt hiljalleen kääntymässä nousuun. Kostonjärven ja Irninjärven vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisiä ja juoksutukset ovat noin 8-10 m3/s.

Vähäsateinen kesä näkyy säännösteltyjen järvien keskimääräistä alhaisempina vedenkorkeuksina Oulujoen vesistössä. Viime viikon sateet ovat hidastaneet järvien vedenpintojen laskua ja sää myös jatkuu tällä viikolla epävakaisena ja jokseenkin sateisena.

Oulujärven vedenkorkeus on kesäajan virkistyskäytöllisen tavoitetason NN+122.50 m tuntumassa ja se pysyy lähellä nykylukemia loppukesän ajan tai laskee hitaasti, juoksutuksista riippuen. Hyrynsalmen reitin Kianta- ja Vuokkijärvien pinnat ovat laskeneet 20-25 cm tyypillistä elokuun puolivälin tasoa alemmaksi. Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan, vedenkorkeudet ovat 10-15 cm ajankohdan mediaania alempana. Järvien vedenpinnat eivät juuri laske nykytasojaan alemmaksi elo-syyskuun aikana.

Kuusamon seudulla Muojärven ja Kitkajärven pinnat ovat laskeneet lähelle elokuun tavanomaisia tasoja heinäkuun loppupuolen ollessa normaalia vähäsateisempi. Vedenkorkeudet jatkavat laskuaan hitaasti kesäajalle tyypilliseen tapaan, mutta Kitkajärven pinta pysyy tavanomaista kesätasoa korkeammalla lähiviikkoina.

Jokien vedenkorkeudet ovat ajankohdalle tavanomaisten lukemien alapuolella Tornio-, Ounas- ja Tenojoella. Muualla Lapissa jokien vedenkorkeudet ovat ajankohdalle tavanomaisella tasolla. Seuraavien päivien sateet eivät juuri vaikuta vesistöjen vesitilanteeseen, vaan vedenkorkeudet pysyvät pääosin nykyisellä tasollaan. Etelä-Lapissa jokien virtaamat voivat sateiden seurauksena kääntyä hitaaseen kasvuun.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat laskussa ja pääosin lähellä ajankohdan tavanomaisia tasojaan. Säännöstellyistä järvistä Inarinjärvi on ajankohdan tavanomaisella tasolla. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan ja Porttipahdan pinnat pysyvät nykyisellä tasollaan.