Vesitilanne 19.6.2019

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat pienentyneet kesäkuun alkupuolen ajan, mutta paikalliset ukkosten tuomat rankkasateet voivat nostaa etenkin pienten jokien virtaamia nopeasti loppuviikon aikana. Lounais-Suomessa maaperä on edelleen monin paikoin kuivaa huhtikuusta alkaneen vähäsateisen jakson jäljiltä, joten suurin osa sateista imeytyy siellä maahan nostamatta vedenpintoja juurikaan.

Järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan tavanomaisella tasolla tai vähän sitä alempana. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on kesäkuun puolivälin tavanomaisella tasolla ja jatkaa ennusteen mukaan laskuaan normaaliin tapaan, mikäli kesän sademäärät eivät ole selvästi tavallista suurempia. Tuusulanjärvi on laskenut 10 cm ajankohdan mediaania alemmaksi ja pysyy ennusteen mukaan kesäkuun loppuun lähellä nykyistä tasoa. Hiidenveden vedenkorkeus on laskenut noin 10 cm ajankohdalle tyypilllistä alemmaksi ja jatkaa laskua myös seuraavan kahden viikon ajan. Lohjanjärvi on ajankohdan keskitasolla ja jatkaa myös laskuaan hitaasti.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärvi on pysynyt ajankohdan keskitasolla ja pysyy ennusteen mukaan kesäkuun lopullakin keskimääräisellä tasolla laskien kuun loppuun mennessä noin 5 cm.

Vuoksen vesistössä useimpien järvien vedenkorkeudet ovat alkukesälle tyypillisillä tasoilla ja hitaassa laskussa. Lämmin sää on nostanut järvien pintalämpötiloja monin paikoin lähelle 20 astetta, mikä on ajankohtaan nähden 2-3 astetta tavallista enemmän. Tämä lisää järvihaihduntaa ja laskee järvien vedenkorkeuksia hieman nopeammin.

Saimaan vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Vedenkorkeuden nousu on nyt tasaantunut ja sen ennustetaan kääntyvän heinäkuussa hitaaseen laskuun. Ennusteen mukaan vedenkorkeus voi laskea elokuussa hieman tavallista alemmas, mikäli kesästä ei tule tavallista sateisempi.

Pielisen vedenkorkeus on laskenut jo lähelle ajankohdan keskitasoa. Vedenkorkeuden ennustetaan laskevan kesälle tyypilliseen tapaan, noin 20-60 cm heinäkuun loppuun mennessä.

Kallaveden vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla ja kesäkuulle tyypillisessä laskussa. Ennusteen mukaan laskua kertyy 10-20 cm kesäkuun loppuun mennessä.

Kymijoen vesistöalueella suurimpienkin järvien pintojen nousu on pysähtynyt ja vedenkorkeudet kääntynevät laskuun viimeistään kesä-heinäkuun vaihteessa. Vesistöalueen latvoilla sijaitsevista pienemmistä järvistä moni on ollut laskussa jo monta viikkoa, mutta suuremmat järvet jatkoivat nousuaan pitempään.

Päijänteen vedenpinta on noin 5 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan lähipäivät ovat vähäsateisia ja lämpimän sään takia haihdunta on runsasta, ja todennäköisesti Päijänne kääntyy laskuun parin viikon kuluessa. Päijänteen pinnan ennustetaan alenevan heinäkuun loppuun mennessä 10-25 cm, ja ilman runsaita sateita on todennäköistä, että kesän lopulla Päijänteen vedenkorkeus on 10-15 cm keskimääräistä alempana. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen pääuoman virtaama ovat keskimääräistä pienempiä, ja Kymijoen virtaama pienentynee vähitellen kesän edetessä.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana ja Päijänteen tavoin kääntymässä pian laskuun, pysyen keskimääräistä alempana koko kesän. Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka ovat 10 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella ja laskussa.

Mäntyharjun reitillä Puulan, Kyyveden ja Vuohijärven pinnat ovat ajankohtaan nähden keskimääräisillä tasoilla ja laskussa. Puulan pinnan aleneminen on toistaiseksi hyvin hidasta.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat hieman ajankohdalle tavanomaisia lukemia pienempiä, ja pysyvät seuraavalla viikolla lähellä nykyistä. Suurempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat nousseet kohti tavanomaisia kesäkorkeuksia, tosin Vanajaveden pinta on jäänyt hieman kesäkuun keskimääräistä tasoa alemmaksi.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat viime vuonna kuivan kesän myötä selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu Mallasvedellä ja Längelmävedellä sekä Hauhon reitillä edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet ovat 15-25 cm ja Tarjanteen 30 cm tavanomaisia alkukesän tasoja alempana. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, ja järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja. Lähiviikoille ei ennusteta merkittäviä muutoksia.

Pohjanmaan alueella vedenkorkeudet ja virtaamat ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä arvoja. Koska lähipäiville ei ole ennustettu Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle merkittäviä sateita, pysyvät alueen jokien virtaamat pieninä. Pohjois-Pohjanmaalla juhannusviikonlopun sateet nostavat hieman jokien pintoja.

Säännöstellyt järvet ovat nousseet kesäkorkeuksiinsa Oulun eteläpuolisissa vesistöissä. Lappajärven pinta on noussut hieman tavoitevyöhykkeen yläpuolelle johtuen toukokuulle jatkuneista poikkeuksellisen pienistä juoksutuksista.

Iijoella virtaamat ja vedenpinnat ovat pääsääntöisesti lähellä ajankohdalle tavanomaisia lukemia. Livojoella ja Siuruanjoella sade saattaa loppuviikosta hieman nostaa virtaamia. Kostonjärven ja Irninjärven juoksutukset ovat noin 20-23 m3/s.

Vesitilanne on ajankohdalle tavanomainen Oulujoen vesistössä. Säännöstellyt järvet ovat nousseet alkukesän keskitasoilleen ja luonnontilaisten järvien pinnat ovat laskussa.

Oulujärven kesäajan alin suositustaso NN+122.50 m saavutettiin kesäkuun alussa. Järven pinnan ennustetaan nousevan vielä noin 10 cm kesä-heinäkuun aikana, juoksutuksista riippuen. Myös Sotkamojärvien sekä Hyrynsalmen reitin Vuokkijärven ja Kiantajärven vedenkorkeudet ovat kesän alimpien suositustasojensa yläpuolella. Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan vedenkorkeudet laskevat kesäajalle tyypilliseen tapaan.

Kuusamon seudulla Muojärvi ja Kitkajärvi saavuttivat keskimääräisen suuruiset tai hieman niitä pienemmät keväthuippunsa viime viikolla ja ovat nyt kääntyneet laskuun. Juhannuksen tienoille ennustetut runsaat sateet voivat hidastaa järvien vedenpintojen laskua ja kasvattaa jokien, kuten Oulankajoen virtaamaa.

Lapin jokien virtaamat ovat ajankohdalle tavanomaisia. Viikonlopuksi ennustetut sateet kääntävät koko Lapissa jokien virtaamat pieneen kasvuun.

Inarinjärven vedenpinta on nousussa joka jatkuu vielä heinäkuun alkupuolelle, nousten vielä noin 10 cm nykyiseltä tasoltaan. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden selvästi tavanomaista suurempaa, noin 300 m3/s. Lokan ja Porttipahdan pinnat ovat myös vielä nousussa. Muuten Lapin järvien pinnat ovat nyt laskussa ja lähellä ajankohdalle normaalia tasoaan.