Vesitilanne 19.3.2019

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien vedenkorkeudet ovat lähdössä nousuun sään lauhtuessa taas ainakin loppuviikoksi. Mahdolliset vesisateet vauhdittavat virtaamien kasvua ja ensimmäiset kevättulvahuiput osuvat ennusteiden mukaan ensi viikon alkuun. Viileneminen voi taittaa tulvan nousun, mutta myöhemmin ensi viikolla lämpötilat pysynevät jo pääosin suojan puolella, joten virtaamat jatkavat kasvua. Sulamisen jakautuessa useampaan osaan suurimmat virtaamahuiput jäävät todennäköisesti keskimääräistä pienemmiksi.

Lounais-Suomessa ensi viikon alun tulvahuiput ovat todennäköisesti kevään suurimmat ja esimerkiksi Sirppujoen ja Aurajoen kevättulvat jäävät keskimääräistä pienemmäksi. Myös Uskelanjoen keskimääräistä vuoden suurinta virtaamaa pienemmäksi jäävä tulvahuippu on ennusteen mukaan ensi maanantaina tai tiistaina. Myös Uskelanjoen jäänlähtö voi olla jo lähipäivinä, etenkin Salossa on ollut toisinaan ongelmia jääpatojen kanssa. Uskelanjoella on testissä jäänpidätysrakenteita ogelmien välttämiseksi, lisäksi tänä vuonna jäiden uskotaan sulavan alhaalta päin aiheuttamatta vahinkoja.

Vantaanjoen virtaama on kevään ensimmäisessä huipussaan ensi viikon alussa, mutta toinen huippu on mahdollinen vielä maaliskuun loppupuolella tai huhtikuun puolella riippuen sateista ja lämpötilasta. Mikäli lunta jää vielä reilusti jäljelle ja sulaminen viivästyy, virtaama voi Oulunkylän kohdalla myöhemmin kasvaa keskimääräisen kevättulvan luokkaan. Myös Porvoonjoen ja sen itäpuolisten pienten jokien aina Virojoelle saakka ensimmäiset tulvahuiput ovat ensi viikolla. Myös jokien jäänlähdöt saattavat olla ensi viikolla. Kaakkois-Suomessa lunta on keskimääräistä enemmän, joten tulvapotentiaaliakin on keskimääräistä suurempaan kevättulvaan.

Järvien vedenkorkeuksien ero ajankohdan keskimääräiseen on pienentynyt talven kuluessa, osa järvistä on ollut viime vuoden keväästä lähtien selvästi keskimääräistä alempana. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on yli 15 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla ja nousuvauhti kiihtyy maaliskuun loppupuolella. Seuraavan kahden viikon aikana se nousee ennusteen mukaan 15-30 cm ja kevään korkeimmalle tasolle huhtikuun lopussa, jonkin verran keskimääräistä kevättulvaa korkeammalle.

Tuusulanjärven vedenpintaa on alennettu luvan mukaisesti lumen vesiarvon perusteella kevättulvaa varten. Vedenkorkeus on tällä hetkellä yli 15 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana ja lähtee kasvuun lähipäivinä, ensi viikon loppuun mennessä se nousee ennusteen mukaan 20-30 cm. Lohjanjärvi ja Hiidenvesi ovat ajankohdan tavanomaisilla tasoilla. Lohjanjärven vedenkorkeus on lähdössä nousuun ja noussee kevätkorkeuteen jonkin verran tavallista aikaisemmin. Myös Hiidenvesi nousee maaliskuun lopulla, ennusteen mukaan 15-25 cm nykyisestä.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeuden nousuvauhti on kiihtymässä ja se nousee ennusteen mukaan ensi viikolla ajankohdan keskimääräiselle tasolle. Kevään korkeimmalle tasolle se nousee tavallisessa tahdissa todennäköisesti toukokuun alussa.

Vuoksen vesistössä luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskitasoja. Ennusteen mukaan leuto sää ja vesisateet lisäävät hieman valuntaa ja kääntävät järvien pintoja hitaaseen nousuun. Lunta on kertynyt eniten vesistöalueen itäosiin, jossa vesiarvo on parikymmentä milliä tavallista suurempi, kun taas luoteisosissa vesiarvo on muutaman kymmenen milliä tavallista pienempi.

Saimaan vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän huhtikuun alkuun asti lähellä nykyistä tasoa. Huhtikuussa vedenkorkeus lähtee lumen sulannan myötä nousuun aina kesäkuuhun asti. Kesäkuun alun vedenkorkeus riippuu pitkälti kevään sademääristä. Jollei keväästä tule vähäsateinen, niin Saimaan pinta nousee hieman keskimääräistä ylemmäs.

Pielisen vedenkorkeus on noin 10 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana. Vesisateiden ennustetaan kääntävän vedenkorkeuden hitaaseen nousuun. Lumen vesiarvo on Pielisen valuma-alueella lähellä normaalia, mutta kevään säällä huhti-toukokuussa on ratkaiseva vaikutus Pielisen ensi kesän vedenkorkeuksien kannalta.

Kallaveden vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla. Vesisateiden lisäämän valunnan ennustetaan nostavan Kallaveden pintaa 5-15 cm huhtikuun alkuun mennessä. Huhtikuussa vedenkorkeus kääntyy lumien sulannan myötä reilumpaan nousuun. Lumen vesiarvo on Kallaveden valuma-alueella huomattavasti viimevuotista vähäisempi ja kevättulvan ennustetaan jäävän selvästi pienemmäksi.

Kymijoen vesistöalueella järvien useimpien järvien vedenpinnat ovat olleet loppukesästä lähtien varsin alhaalla, ja tilanne jatkuu samankaltaisena vielä joitakin viikkoja, lumien sulamiseen saakka. Vedenpinnat jäänevät suurissa säännöstelemättömissä järvissä myös alkukesällä keskimääräistä alemmaksi, ellei kevättalven ja kevään sademäärä ole selvästi tavanomaista runsaampi. Lumimäärä on suurimmassa osassa vesistöaluetta lähellä ajankohdan keskitasoa.

Päijänteen vedenpinta on runsaat 20 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Lähtövirtaama on ajankohtaan nähden jopa ennätyksellisen pieni, noin 80 m3/s. Päijänteen pinnan ennustetaan kääntyvän huhtikuun alkuun mennessä hitaaseen nousuun. Jatkamalla hyvin pienillä juoksutuksilla Päijänteen pinta saadaan tämänhetkisen ennusteen mukaan nousemaan alkukesäksi lähelle ajankohdan keskimääräistä pinnankorkeutta. Kymijoen pääuoman virtaama on hieman kasvanut ja on nyt noin 180 m3/s. Ennusteen mukaan virtaama edelleen hieman kasvaa maaliskuun aikana, mutta pysyy selvästi keskimääräistä pienempänä.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on vajaat 40 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Konnevedessä ja Pielavesi-Nilakassa vajaus ajankohdan mediaanitasoon nähden on 15-20 cm. Näillä näkymin kevään ja alkukesän vedenkorkeudet jäävät näissä järvissä keskimääräistä alhaisemmiksi.

Mäntyharjun reitillä Puulan pinta on ajankohdan mediaanitason tuntumassa, ja ennusteen mukaan laskee lopputalven aikana vielä hiukan ennen kääntymistään nousuun, todennäköisesti huhtikuussa. Kyyvesi ja Vuohijärvi ovat enää 10-15 cm keskimääräistä alempana, ja niiden ennustetaan hiukan nousevan maaliskuussa.

Kokemäenjoen vesistöalueella Loimijoen Maurialankosken vedenkorkeus on ollut maaliskuun alkupuolella pääosin laskussa, mutta kääntyy loppuviikosta nousuun lauhan ja sateisen sään myötä. Loimijoen ja Puujoen kevättulvahuipuista ennustetaan hieman keskimääräistä pienempiä, mutta niiden lopullinen suuruus ja ajoitus riippuu lähiviikkojen säästä.

Suurempien säännösteltyjen järvien kevään tulovirtaamista ennustetaan keskimääräistä pienempiä johtuen yläpuolisten luonnontilaisten järvien matalista vedenkorkeuksista ja kuivasta maaperästä, joten järvien kevätalennuksia tehdään mahdollisuuksien mukaan keskimääräistä loivempina. Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn on saatu tämän kevään osalta poikkeuslupa, joka mahdollistaa vedenkorkeuden pitämistä korkeammalla kuin mitä säännöstelyn lupaehdot edellyttävät.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat viime vuonna kuivan kesän myötä selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden, Iso-Roineen, Keurusselän ja Tarjanteen vedenkorkeudet ovat 20-45 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja pinnat alkavat vähitellen nousta hitaasti. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat lähellä talvelle tavanomaisia lukemia, ja järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisillä tasoilla tai hieman keskimääräistä alempana. Jokien ja järvien vedenkorkeudet lähtevät vähitellen nousuun lauhan sään myötä.

Pohjanmaan jokien virtaamat ovat pääosin talvisen pienissä lukemissa. Ensi viikonloppuna lauhtuva sää saattaa hieman nostaa jokien pintoja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, mutta nousu taittuu viimeistään alkuviikon pakkasiin. Lunta Pohjanmaalla on saman verran tai hieman vähemmän kuin tähän aikaan talvesta keskimäärin. Etelä-Pohjanmaalla lumen vesiarvo vaihtelee 50-90 mm, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla 80-150mm. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla tulvista ennustetaan keskimääräisiä. Etelä-Pohjanmaalla tulvan ennustetaan jäävän keskimääräiseksi tai hieman sen alle. Lapuanjoella maaperä on kuivaa ja tulvan ennustetaan jäävän pienemmäksi kuin yleensä.

Järvien pinnat ovat edelleen selvästi keskimääräistä alempana. Lapuanjoella Kuortaneenjärven 20 cm tavanomaista alhaisemmalla tasolla. Hirvijärven tekojärvi on tavanomaisella tasollaan, ja pysyy nykytasollaan kevättulvaan saakka. Ähtävänjoenlla Lappajärven pinta on 15 cm ajankohdan keskimääräistä alempana. Juoksutuksen pienentämiseksi on saatu poikkeuslupa. Näin vedenpinta saadaan kesäksi nostettua tavoitetasolleen. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla järvien pinnat ovat tavanomaisella tasollaan. Järvien pinnat laskevat lähiviikkoina.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä arvoja. Lunta alueella on keskimäärin noin 130-180 mm. Ennusteiden mukaan sää lämpenee hieman, mutta pysyttelee kuitenkin vielä nollan alapuolella joten sulaminen ei vielä pääse kunnolla alkamaan. Varsinaisen tulvahuipun ennustetaan osuvan toukokuulle ja olevan tavanomaisen suuruinen. Kostonjärven juoksutus on noin 30 m3/s ja Irnijärven 15 m3/s, molemmat ovat laskussa huhtikuulle asti.

Valunnat ja jokien virtaamat ovat talvelle tavanomaisissa pienissä lukemissa Oulujoen vesistössä. Lumen vesiarvo on kasvanut helmi-maaliskuussa noin 85 mm ja on nyt lähellä ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa 150 mm. Lumen vesiarvon perusteella kevään tulvista odotetaan keskimääräisen suuruisia.

Sotkamon reitin säännösteltyjen järvien pinnat ovat ajankohdan keskitasojensa tuntumassa, Hyrynsalmen reitin Kianta- ja Vuokkijärvi ovat 60-80 cm ja Oulujärvi on 50 cm ajankohdan keskitasoaan korkeammalla. Järvien pinnat laskevat talviseen tapaan.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan pinnat ovat maaliskuun puolivälin keskitasojensa tuntumassa ja pysyvät nykytasoilllaan lumen sulannan alkamiseen saakka. Järvien pintojen ennustetaan nousevan keväällä keskimääräisiin keväthuippukorkeuksiin, mutta sulamisajan sää ratkaisee lopulta tulvan suuruuden.

Kuusamon seudulla Kitkajärven vedenkorkeus on 5 cm ajankohdan keskitasoaan alempana. Muojärven ja Kitkajärven pinnat ovat hitaassa laskussa. Lunta alueella on noin 160 mm lumen vesiarvona ilmaistuna, mikä on lähellä ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa. Lumen vesiarvon perusteella järvien pintojen ennustetaan nousevan keväällä keskimääräisiin keväthuippukorkeuksiin.

Lapissa jokien virtaamat ovat talvikaudelle tyypillisissä pienissä lukemissa. Etelä-Lapissa suojasää aiheuttaa vähäistä sulantaa loppuviikolla, mutta tällä ei ole suurta vaikutusta jokien virtaamiin. Muualla Lapissa jatkuu pakkassää. Lumen vesiarvo on Länsi-Lapissa hiukan ajankohdan keskimääräistä pienempi, muualla lähellä tavanomaista. Kevättulvista on lumen määrän perusteella odotettavissa tavanomaisen suuruisia.

Inarinjärven vedenpinta on ajankohdan keskitasolla ja hitaassa laskussa, kuten yleensä tähän aikaan vuodesta. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden hiukan tavanomaista suurempaa, noin 180 m3/s. Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet ovat runsaan metrin keskimääräistä alempana. Muualla Lapissa järvien pinnat ovat pääosin ajankohtaan nähden tavanomaisilla tasoillaan.