Vesitilanne 19.10.2019

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien pinnat ovat hieman nousseet viime päivien sateiden vaikutuksesta. Lähipäivien sateet voivat kasvattaa virtaamia edelleen. Maaperä ei enää ole kesän ja alkusyksyn tapaan kuivaa ainakaan etelärannikolla, joten sateet näkyvät vesistöissä nopeammin.

Järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan tavanomaisella tasolla tai sitä alempana. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on nousussa ja ajankohdan keskimääräisellä tasolla. Seuraavan kahden viikon aikana se nousee ennusteen mukaan 10-25 cm. Tuusulanjärven vedenkorkeus on noussut takaisin lähelle ajankohdan tavanomaista tasoa. Se jatkaa hidasta nousua ensi viikolla. Hiidenveden vedenkorkeus on yli 20 cm ajankohdan keskitasoa alempana, mutta nousee ennusteen mukaan seuraavan kahden viikon aikana 10-20 cm. Lohjanjärvi on lähellä ajankohdan keskitasoa ja nousee kahdessa viikossa 5-10 cm.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärvi on ajankohdan keskitasolla ja nousee lokakuun loppuun mennessä 5-10 cm. Painion nousu on taittunut ja sen pinta pysyy lähellä nykytasoa lokakuun ajan.

Vuoksen vesistöalueella suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat vähäsateisen kesän jälkeen keskimääräistä alempana. Lokakuun alun suuret sateet lisäsivät valuntaa ja maankosteutta lähemmäs ajankohdalle tyypillisiä lukemia. Myös pienempien järvien vedenkorkeudet ovat nousseet tai lähestymässä ajankohdan keskitasoa.

Saimaan vedenkorkeus on noin 40 cm alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Vedenkorkeuden laskun ennustetaan tasaantuvan lokakuun lopulla. Tämän jälkeen vedenkorkeuden kehitys riippuu loppusyksyn sateista ja talven alkamisen ajankohdasta. Mikäli alkutalvesta tulee leuto ja hyvin sateinen voi vedenkorkeus lähestyä vuoden lopulla ajankohdan keskitasoa. Todennäköisesti vedenkorkeus pysyy kuitenkin koko loppuvuoden selvästi ajankohdan keskitason alapuolella.

Pielisen vedenkorkeus on noin 30 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Vedenpinnan laskun ennustetaan kääntyvän marraskuussa nousuun. Marraskuun ennusteeseen liittyy kuitenkin vielä paljon epävarmuutta eikä vedenkorkeuden nousun suuruutta voi vielä juurikaan arvioida.

Kallaveden vedenkorkeus on 20 cm tavallista alempana. Lokakuun alun suuret sateet nostivat vedenkorkeutta noin 5 cm ja vedenkorkeuden ennustetaan jatkavan nousua lokakuun lopulla. Lokakuun loppuun mennessä nousua kertyy 5-20 cm, mutta vedenkorkeus pysyy hieman ajankohdan keskitason alapuolella.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat edelleen keskimääräistä alempana. Syksyn aikana tulleet sateet ovat jonkin verran kasvattaneet tulovirtaamia ja paikoin nostaneet vedenpintoja. Suurimmissa järvissä, kuten Keiteleessä ja Päijänteessä, pinnat eivät kuitenkaan ole vielä juurikaan nousseet.

Päijänteen vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan Päijänteen pinta kääntyy marraskuun alkuun mennessä hitaaseen nousuun. Päijänteen säännöstelypatoa on tässä kuussa hieman avattu, mutta virtaamat Kalkkisessa ja Kymijoessa ovat edelleen selvästi tavanomaista pienempiä. Kymijoen virtaaman ennustetaan kasvavan lähiviikkoina, mutta muutokset ovat vähäisiä.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on runsaat 30 cm sekä Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka 15-20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Järvien vedenpintojen ennustetaan nousevan marraskuun loppuun mennessä 5-15 cm.

Mäntyharjun reitillä Puula on ajankohdan mediaanitason tuntumassa sekä Kyyvesi ja Vuohijärvi 5-10 cm keskimääräistä alempana. Puulan ja Kyyveden ennustetaan nousevan lähiviikkoina hiukan, Vuohijärvessä vedenkorkeuden muutokset ovat todennäköisesti erittäin vähäisiä.

Järvien vedenkorkeudet ovat vesistön pohjoisosissa nousseet lokakuun alun runsaiden sateiden jälkeen hieman. Etelämpänä kuivuus jatkuu edelleen, vaikka lokakuun aikana useimpien järvien ennustetaan kääntyvän nousuun. Säännöstellyistä järvistä Vanajaveden pinta on yli 10 cm ajankohdan keskitasoa alempana, ennusteen mukaan se kuitenkin nousee loka-marraskuun aikana hiljalleen kohti tavanomaista.

Suuret luonnontilaiset järvet ovat sateista huolimatta pysyneet selvästi tavanomaista alempana. Tarjanteen vedenkorkeus on lokakuussakin jatkanut hidasta laskua ollen yli 40 cm ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa alempana. Ennusteen mukaan se olisi kuitenkin lähdössä hitaaseen nousuun ja nousisi seuraavan kahden viikon aikana noin 5 cm. Kukkia on pysynyt yli 20 cm ajankohdan keskimääräistä alempana, ennusteen mukaan se nousee lokakuun loppuun mennessä 5-10 cm nykyisestä. Vedenkorkeus on ajankohtaan nähden alimmillaan 60 vuoteen.

Längelmäveden reitin järvien vedenkorkeuksiin voidaan jonkin verran vaikuttaa rajoittamalla Valkeakosken voimalaitoksen juoksutusta. Rajoitusta jatketaan kuivan vesitilanteen vuoksi edelleen ainakin lokakuun ajan, sen on jatkunut jo viime vuoden elokuusta asti. Mallasveden, Iso-Roineen ja Längelmäveden vedenkorkeudet ovat noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana.

Karvianjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat ajankohdan tyypillistä pienempiä, mutta järvien vedenkorkeudet jatkavat osin nousua. Isojärven vedenkorkeus on noussut syyskuun alun jälkeen yli 20 cm, mutta on vielä vähän ajankohdan keskitasoa alempana. Seuraavan kahden viikon aikana sen ennustetaan nousevan 15-20 cm.

Tämän päivän runsaat sateet nostavat Pohjalaismaakuntien jokien vedenkorkeuksia. Etenkin Vaasan eteläpuolisten pienten jokivesistöjen virtaamat voivat kasvaa nopeasti. Jo aiempien syyssateiden ansiosta Etelä- ja Keski-Pohjanmaan jokien pinnat ovat nousseet tyypilliselle syystasolle. Pohjois-Pohjanmaalla Siikajoelta pohjoiseen jokien pinnat ovat edelleen tavanomaista alhaisemmat. Sää jatkuu ennusteen mukaan jokseenkin sateisena, joten valunnat pysyvät koholla.

Järvien pinnat ovat monin paikoin nousseet lokakuun sateiden myötä, mutta ovat pääosin edelleen kuivan kesän vuoksi tavanomaisia syystasoja alempana. Lapuanjoen Hirvijärven pinta on noin 80 cm ajankohdan mediaania alemmalla tasolla, mutta pinta kääntyy nousuun lokakuun aikana. Lappajärven pinta on noussut tavoitetasolleen ja jatkaa hitaasti nousuaan seuraavan viikon ajan. Patanan tekoaltaan pinta Perhonjoella on noussut metrillä lokakuun aikana ja on nyt 30 cm ajankohdan mediaanin yläpuolella. Myös Hautaperän tekojärven pinta on noussut lokakuun aikana yli metrillä, mutta on edelleen 110 cm ajankohdan keskitasoa alempana. Siikajoen Uljuan tekoaltaan pinta on noin 60 cm tavanomaista alempana.

Iijoella järvien ja jokien vedenpinnat ovat pääsääntöisesti lähellä keskimääräistä syksyistä tasoa, tosin Pudasjärven ja Jongunjärven vedenkorkeudet ovat edelleen noin 20-40 cm keskimääräistä alempana. Sateiden jatkuessa vedenpinnat ovat ennusteen mukaan kääntymässä hitaaseen nousuun kohti lokakuun loppua. Kostonjärven ja Irninjärven juoksutukset on noin 2-5 m3/s.

Tavanomaista vähäsateisempi kevät, kesä ja alkusyksy näkyvät säännösteltyjen järvien keskimääräistä alhaisempina vedenkorkeuksina Oulujoen vesistössä. Syyssateet ovat jonkin verran täydentäneet maavesivarastoja, mutta maaperä on edelleen monin paikoin kuivaa ja myös pohjavedenpinnat ovat ajankohdan keskitasoja alempana. Luonnontilaisten järvien pinnat ovat sateiden myötä kääntyneet nousuun. Sää jatkuu ennusteen mukaan sateisena, mikä kasvattaa valuntoja ja järvien tulovirtaamia.

Oulujärven vedenkorkeus on noin 40 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja sen pinta pysyy lähellä nykytasoaan loppusyksyn ajan, juoksutuksista riippuen. Hyrynsalmen reitin Kiantajärven ja Vuokkijärven pinnat ovat 60-70 cm syksyn keskitasojaan alempana voimalaitosten huoltotoimien vuoksi.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan, vedenkorkeudet ovat 45 cm ja 25cm ajankohdan mediaania alempana. Järvien vedenpinnat nousevat hitaasti loppusyksyn aikana.

Kuusamon seudulla Kitkajärven ja Muojärven pinnat ovat lokakuun puolivälin keskitasojensa tuntumassa ja pysyvät lähellä nykylukemia lähiviikkojen ajan.

Jokien vedenkorkeudet ovat pääosin laskussa ja virtaamat pienenemään päin. Lapissa lähipäivien sademäärät jäävät vähäisiksi ja sään jatkuessa kylmänä jokien virtaamat jatkavat laskuaan. Jokien virtaamat ovat nyt koko Lapissa lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat Itä- ja Pohjois-Lapissa alle ja muualla pääosin lähellä ajankohdan tavanomaisia tasojaan ja pysyvät lähellä nykyisiä tasojaan lähipäivät. Säännöstellyistä järvistä Inarinjärvi on noin 20 cm ajankohdalle tavanomaista tasoaan alempana. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan ja Porttipahdan pinnat pysyvät nykyisellä tasollaan.