Vesitilanne 19.02.2019

Viikontakainen lauhtuminen ja vesisateet saivat jokien vedenpinnat nousemaan paikon pelloille Lounais-Suomessa. Perniönjoen vedenkorkeus nousi Perniössä perjantaista maanantaihin lähes 2 metriä lämpimän ja sateisen sään sekä sulannan vaikutuksesta. Vedenpinta on laskenut hieman viime kevään kevättulvan suuruisesta huipustaan, mutta voi nousta tulevana viikonloppuna vielä korkemmalle ennustetun lämpimän sään myötä. Sademäärä jää sääennusteiden mukaan lähipäivinä vähäiseksi, mutta lämpötila voi rannikolla kohota korkealle perjantain ja lauantain aikana. Virtaamat saattavat lumien sulaessa kasvaa viime maanantain huipun lukemiin tai suuremmaksi myös Uskelanjoella, Aurajoella ja Sirppujoella.

Lauha sää ja vesisateet saivat myös etelärannikon jokien virtaamat kasvuun, joka jatkunee viikonloppuna sään taas lämmetessä. Ensi viikolla lämpötila jatkaa sahaamista, joten sulanta pysähtyy välillä, mutta voi sitten jatkua uudelleen kääntäen vedenpinnat vuoroin nousuun ja laskuun.

Järvien vedenkorkeudet ovat edelleen pääosin ajankohdan keskimääräistä alempana. Lunta on kuitenkin kertynyt paljon, joten erot keskimääräiseen kaventuvat kevään edetessä. Lohjanjärvi ja Hiidenvesi ovat tällä hetkellä noin 20 cm ajankohdan keskitasoa alempana. Hiidenvesi nousee seuraavan kahden viikon aikana 5-15 cm, Lohjanjärvi pysyy nykyisellään. Kevään aikana ne nousevat tämän hetken ennusteen mukaan tavanomaisen kevään tahdissa tyypillisille tasolleen. Tuusulanjärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa. Se saattaa ensi viikolla nousta hieman lämpenemisen myötä, mutta laskee suunnilleen nykytasolleen helmikuun loppupuolella. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on enää viitisen senttiä ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana, helmikuun loppuun mennessä se nousee ennusteen mukaan 5-10 cm ja olisi siten jo ajankohdan keskitasolla ensi kertaa viime toukokuun jälkeen.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on jatkanut nousuaan ja on enää 15 cm ajankohdan keskimääräistä alempana. Helmikuun loppupuolen aikana se nousee ennusteen mukaan noin 5 cm ja huhtikuuhun mennessä ehkä jo keskimääräisen tuntumaan.

Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet ovat noin 20 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Leudon sään ja lumen sulannan johdosta vedenkorkeudet laskevat ajankohtaan nähden hieman tavallista hitaammin seuraavien viikkojen aikana. Kallaveden vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa ja hitaassa nousussa. Lunta on kertynyt eniten vesistöalueen etelä- ja itäosiin, jossa vesiarvo on parikymmentä milliä tavallista suurempi, kun taas pohjoisosissa vesiarvo on muutaman kymmenen milliä tavallista pienempi.

Saimaan vedenkorkeus on 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Vedenkorkeuden ennustetaan laskevan 0-5 cm maaliskuun loppuun mennessä. Huhtikuussa vedenkorkeus lähtee lumen sulannan myötä nousuun, mutta ilman suuria sateita Saimaan vedenkorkeus jää ensi kesänä tavallista alemmas.

Pielisen vedenkorkeus on noin 20 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana. Vedenkorkeuden ennustetaan laskevan vain vähän helmi-maaliskuun aikana ja ero ajankohdan keskitasoon pienenee.

Kallaveden vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla. Vedenpinnan ennustetaan nousevan hieman helmi-maaliskuun aikana, mutta kääntyy reilumpaan nousuun vasta huhtikuussa.

Kymijoen vesistöalueella järvien vedenpinnat ovat erittäin vähäsateisen ja lämpimän kesän ja syksyn jäljiltä edelleen varsin alhaalla. Lunta on kuitenkin kertynyt keskimääräistä enemmän, mikä on hieman nostanut kevään ja alkukesän vedenkorkeusennusteita. On kuitenkin edelleen todennäköistä, että vedenpinnat useimmissa Kymijoen vesistöalueen suurissa järvissä jäävät keväällä jonkin verran keskimääräistä alemmaksi. Varsinkin vesistön eteläisimmissä osissa lunta on runsaasti.

Päijänteen vedenpinta on noin 40 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Lähtövirtaama on harvinaisen pieni, 80-90 m3/s. Päijänteen pinnan ennustetaan pysyvät kevääseen saakka lähellä nykyistä tasoaan, nousten todennäköisesti hiukan. Ero ajankohdan keskitasoon pienenee nyt nopeasti, sillä Päijänne on tähän aikaan vuodesta tavallisesti laskussa. Kymijoen pääuoman virtaama on erittäin pieni, Kuusankoskella 120-140 m3/s, eikä suuria muutoksia ole lähiviikkoina odotettavissa.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on noin 40 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Pielavesi-Nilakassa vajaus ajankohdan mediaanitasoon nähden on 20 cm ja Konnevedessä vajaat 30 cm. Vedenpinnat näissä järvissä pysyvät varsin alhaalla koko talven, ja ellei lunta kerry selvästi tavanomaista enemmän, jäävät myös kevään ja alkukesän vedenkorkeudet keskimääräistä alhaisemmiksi.

Mäntyharjun reitillä Puulan pinta on ajankohdan mediaanitason tuntumassa, ja ennusteen mukaan laskee huhtikuun alkuun mennessä 5-10 cm, normaalin säännöstelykäytännön mukaan. Kyyvesi ja Vuohijärvi ovat noin 20 cm keskimääräistä alempana, ja niiden ennustetaan nousevan helmi-maaliskuussa hiukan.

Kokemäenjoen vesistöalueella Loimijoen Maurialankosken vedenkorkeus nousi viikonvaihteen lauhan ja sateisen sään jäljiltä noin metrillä, mutta on tällä hetkellä laskussa. Loppuviikolla sää jatkuu lauhana, jolloin Loimijoen vedenkorkeus voi nousta vielä hieman. Suurempien säännösteltyjen järvien kevään tulovirtaamista ennustetaan keskimääräistä pienempiä johtuen yläpuolisten luonnontilaisten järvien matalista vedenkorkeuksista ja kuivasta maaperästä, joten järvien kevätalennuksia tehdään mahdollisuuksien mukaan keskimääräistä loivempina. Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn on saatu tämän kevään osalta poikkeuslupa, joka mahdollistaa vedenkorkeuden pitämistä korkeammalla kuin mitä säännöstelyn lupaehdot edellyttävät.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat kuivan kesän myötä ajankohdan tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden, Iso-Roineen, Keurusselän ja Tarjanteen vedenkorkeudet ovat 25-50 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja pinnat pysyvät lähiviikkoina nykyisellään tai nousevat hitaasti. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat lähellä talvelle tavanomaisia lukemia, ja järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisillä tasoilla tai hieman keskimääräistä alempana. Seuraavalle viikolle ei ennusteta merkittäviä muutoksia.

Pohjanmaan jokien virtaamat ovat pääosin talvisen pienissä lukemissa, ja pysyvät pieninä seuraavan viikon ajan. Etelä-Pohjanmaalla ja Vaasan seudulla jokien virtaamat kääntyvät nousuun viikonloppuna lauhtuvan ja sateisen sään myötä, vedenpintojen nousu jäänee kuitenkin vähäiseksi. Lunta Pohjanmaalla on saman verran kuin tähän aikaan talvesta keskimäärin. Etelä-Pohjanmaalla lumen vesiarvo vaihtelee 60-100 mm, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla 80-120mm.

Järvien pinnat ovat edelleen selvästi keskimääräistä alempana. Lapuanjoella Hirvijärven pinta on edelleen 40 cm ja Kuortaneenjärven 20 cm tavanomaista alhaisemmalla tasolla. Ähtävänjoenlla Lappajärven pinta on 20 cm ajankohdan keskimääräistä alempana. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla järvien pinnat ovat tavanomaisella tasollaan. Järvien pinnat laskevat lähiviikkoina.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä arvoja tai paikoin hieman alempana, ja pysyvät tällä tasolla jatkossakin. Kostonjärven ja Irnijärven juoksutukset ovat 20-27 m3/s, molemmat ovat laskussa. Lunta Iijoen alueella on pääosin hieman keskimääräistä vähemmän, keskimäärin noin 100-120 mm kun normaali ajankohdan keskiarvo on noin 120-140 mm lumen vesiarvona mitattuna.

Valunnat ja jokien virtaamat ovat talvelle tavanomaisissa pienissä lukemissa Oulujoen vesistössä. Lumen vesiarvo on helmikuun alun aikana kasvanut lähes 30 mm arvoon 110 mm, joka on 10 mm ajankohdan keskiarvoa pienempi. Lumen vesiarvon perusteella kevään tulvista odotetaan tavanomaisen suuruisia.

Sotkamon reitin säännösteltyjen järvien pinnat ovat ajankohdan keskitasojensa tuntumassa, Hyrynsalmen reitin järvet ja Oulujärvi ovat 10-30 cm ajankohdan keskitasojaan korkeammalla. Järvien pinnat laskevat talviseen tapaan.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan pinnat ovat helmikuun keskitasojensa tuntumassa ja laskevat lumen sulannan alkamiseen saakka.

Kuusamon seudulla Muojärven ja Kitkajärven vedenkorkeudet ovat 3-5 cm ajankohdan keskitasojaan alempana ja hitaassa laskussa. Lunta alueella on noin 90 mm, mikä on noin 70 % helmikuun puolivälin keskimääräisestä arvosta.

Lapissa jokien virtaamat ovat talvikaudelle tyypillisissä pienissä lukemissa, eikä suuria muutoksia ole odotettavissa pakkassään jatkuessa. Jokiin muodostunut jääpeite nostaa monin paikoin jokien vedenpintoja. Lumen vesiarvo on koko Lapissa alle ajankohdan keskimääräisen.

Inarinjärven vedenpinta on ajankohdan keskitasolla ja hitaassa laskussa, kuten yleensä tähän aikaan vuodesta. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden hiukan tavanomaista suurempaa, noin 180 m3/s. Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet ovat runsaan metrin keskimääräistä alempana. Muualla Lapissa järvien pinnat ovat pääosin ajankohtaan nähden tavanomaisilla tasoillaan.