Vesitilanne 16.5.2019

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat toukokuun alussa pysyneet pieninä, eikä lähipäiville ole luvassa juurikaan virtaamien kasvua. Sääennnusteiden mukaan sademäärät jäänevät muuten vähäisiksi, mutta Uudenmaan itäosien ja Kymenlaakson pienillä vesistöalueilla runsaatkin sateet ovat mahdollisia ensi viikolla ja tällöin jokien vedenkorkeudet saattavat nousta reippaasti.

Järvien vedenkorkeudet ovat huhtkikuun alun jälkeen laskeneet osin jo selvästi keskimääräistä alemmaksi, kun sateet ovat jääneet vähiin. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on laskenut kuukauden takaisesta huipustaan lähes 60 cm. Tällä hetkellä se on noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä alempana ja jatkanee laskuaan seuraavan kahden viikon aikana.

Tuusulanjärvi on yli 10 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja pysynee seuraavan kahden viikon ajan nykyisellään. Hiidenveden vedenkorkeus on ajankohdan mediaanitasolla ja lähellä kevään korkeinta tasoaan. Se pysyy lähellä nykyistä lähes toukokuun loppuun saakka. Mös Lohjanjärvi kevään korkeimmalla tasolla ja pysyy ennusteen mukaan nykyisellään parin viikon ajan.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on hitaassa laskussa, toukokuun loppuun mennessä laskua kertynee pari senttiä.

Vuoksen vesistön koillisosassa Lieksanjoen ja Koitajoen sekä Viiksinselän ja Viinijärven vedenkorkeudet ovat nousseet keskimääräiseen tai hieman keskimääräistä suurempaan tulvahuippuun. Suurista järvistä Kallavesi on myös saavuttanut tämän kevään tulvahuipun. Pielisen ja Saimaan vedenkorkeudet jatkavat vielä nousua.

Kallaveden vedenkorkeus on nyt keskimääräisen kevättulvahuipun tasolla. Vedenkorkeuden nousu on pysähtynyt, kun Naapuksen kanavalta aloitettiin juoksutukset viime viikolla. Vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän lähellä nykyistä tasoa parin seuraavan viikon ajan ja voi vielä noustakin, mikäli seuraavien viikkojen sää on tavallista sateisempi.

Pielisen vedenkorkeus on jo nyt keskimääräisen kevättulvahuipun tasolla. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä 10-30 cm kesäkuun puoliväliin mennessä.

Saimaan vedenkorkeus on hieman ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella ja toukokuulle tyypilliseen tapaan nousussa, jonka ennustetaan jatkuvan heinäkuulle asti. Kesä-heinäkuun vaihteeseen mennessä vedenkorkeuden ennustetaan nousevan 10-40 cm ja olevan tuolloin ajankohtaan nähden hieman tavallista korkeammalla.

Simpelejärvi on sateisen kevään johdosta 10 cm ajankohdan keskitasoa korkeammalla ja Juankosken juoksutukset ovat tavallista suurempia. Ennusteen mukaan vedenkorkeus kääntyy ensi viikolla hiljalleen laskuun.

Kymijoen vesistöalueella monien järvien vedenpinnat ovat nyt korkeimmillaan. Pienemmistä vesistöalueen latvoilla sijaitsevista järvistä moni on kääntynyt jo laskuun, kun taas eräät suuret järvet, kuten Päijänne ja Keitele, jatkavat vielä nousuaan. Talven lumimäärä oli vesistöalueella keskimääräistä tasoa, mutta viime vuoden kuivuus vaikuttaa vielä järviin ja suurten säännöstelemättömien järvien vedenpinnat ovat jäämässä alkukesäksi keskimääräistä alemmaksi.

Päijänteen vedenpinta on lähellä ajankohdan mediaanitasoa ja vuodenajalle tyypilliseen tapaan nousussa. Vedenpinnan nousun myötä myös lähtövirtaama on vähitellen kasvanut ja on nyt noin 160 m3/s, edelleen keskimääräistä pienempi. Pienten juoksutusten ansiosta Päijänteen pinta noussee alkukesäksi melko lähelle ajankohdan mediaanitasoa. Kymijoen pääuoman virtaama on niinikään hieman keskimääräistä pienempi ja vaihtelee välillä 250-300 m3/s.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on noin 25 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana ja ennusteen mukaan nousee juhannukseen mennessä vielä 10-20 cm. Ero ajankohdan keskitasoon pysyy suunnilleen samana, sillä yleensäkin Keiteleen pinta on tähän aikaan vuodesta nousussa. Konneveden ja Pielavesi-Nilakan pintojen nousu on toistaiseksi pysähtynyt noin 10 cm ajankohdan mediaania alemmalle tasolle. Ennusteen mukaan järvien pinnat pysyvät kesäkuun lopulle saakka lähellä nykyisiä tasojaan. Konnevesi nousee todennäköisesti vielä hiukan.

Mäntyharjun reitillä Puulan, Kyyveden ja Vuohijärven pinnat ovat hiukan keskimääräistä ylempänä, ja lähellä kevään ylintä vedenkorkeutta. Suuria muutoksia pinnankorkeuksiin ei ole lähiviikkoina odotettavissa.

Kokemäenjoen vesistöalueella Puujoen vedenkorkeus nousi viikonlopun sateiden vuoksi puolisen metriä, ja on nyt laskussa. Loimijoen virtaama on puolestaan pysynyt pienenä. Suurempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat nousemassa kohti tavanomaisia kesäkorkeuksia, niiden kevätalennuksia tehtiin mahdollisuuksien mukaan keskimääräistä loivempina johtuen yläpuolisten luonnontilaisten järvien matalista vedenkorkeuksista ja kuivasta maaperästä.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat viime vuonna kuivan kesän myötä selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu Mallasvedellä ja Längelmävedellä sekä Hauhon reitillä edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet ovat 25-35 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja jäävät selvästi tavanomaisia kevättasoja alemmaksi. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien.

Karvianjoen vesistöalueella jokien vedenkorkeudet ovat nousseet sateiden vuoksi vähän, mutta pysyvät seuraavalla viikolla laskussa. Järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja, ja pysyvät lähiviikkoina pääosin laskussa tai nykyisellään.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat nousevat kevään toiseen tulvahuippuunsa tämän viikon aikana. Sateet nostivat jokien pintoja Oulun eteläpuolisilla alueilla, Keski-ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sateiden lakattua pinnat ovat kääntyneet laskuun ja jatkavat laskuaan lähipäivät. Etelä-Pohjanmaan jokien virtaamat ovat ajankohdalle tyypillisiä eikä virtaamien nousua ole lähipäivinä odotettavissa.

Säännöstellyt järvet ovat nousseet kesäkorkeuksiinsa Oulun eteläpuolisissa vesistöissä. Lappajärven pinta on palannut tavoitevyöhykkeelle poikkeuksellisen pienien juoksutusten ansiosta.

Iijoella ja Kuivajoella kevään tulvahuippu osui huhtikuun loppuun, minkä jälkeen kylmä sää käänsi vedenpinnat laskuun. Nyt ne ovat lämminneen sään vaikutuksesta kohoamassa kevään toiseen tulvahuippuunsa, joka saavutetaan tämän viikon aikana. Vedenpinnat eivät kuitenkaan nouse samoihin korkeuksiin kuin huhtikuussa. Kostonjärven ja Irninjärven juoksutukset ovat noin 2-3 m3/s. Molemmat ovat nousussa kohti kesäkorkeuksia.

Lähes kaikki lumet ovat sulaneet Oulujoen vesistöalueelta ja lähiviikosta on ennusteen mukaan tulossa vähäsateinen, joten jokien ja luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet kääntyvät pian laskuun tai jatkavat jo alkanutta laskuaan. Säännösteltyjen järvien pinnat nousevat vielä kesäkuun lopulle asti.

Sotkamon reitin ja Hyrynsalmen reitin säännösteltyjen järvien pinnat ovat nousussa kohti kesätasojaan. Oulujärven kesäajan suositustaso NN+122.50 m saavutetaan mahdollisesti jo toukokuun lopussa, juoksutuksista riippuen.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan pinnat ovat keskimääräisissä kevättulvakorkeuksissaan ja ne kääntyvät laskuun tällä viikolla.

Sulamiskaudelle osunut kylmä jakso jakoi Kuusamon seudun vesistöjen kevättulvan kahteen osaan. Oulankajoen virtaama on keskimääräisen suuruisessa huipussaan huomenna. Muojärven ja Kitkajärven vedenpinnat ovat nousussa ja ennusteen mukaan järvet saavuttavat keskimääräiset keväthuippunsa toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa.

Lapin jokien kevään toinen tulvahuippu on lähes kaikissa joissa tänään tai huomenna. Virtaamat jatkavat vielä kasvuaan Tornionjoella, jossa tulvahuippu on viikonloppuna. Ylä-Kemijoella tulvahuiput ovat hiukan tavanomaista kevättulvaa suurempia, muualla Lapissa tulvahuiput ovat tavanomaisen kevättulvan suuruisia tai sitä pienempiä.

Inarinjärven vedenpinta on nousussa ja Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan, Porttipahdan ja Kemijärven pinnat ovat kääntyneet nousuun. Myös muualla Lapissa järvien pinnat ovat nousussa ja pinnat nousevat tavanomaiselle kevättulvan tasolle, Etelä-Lapissa järvien pinnat nousevat paikoin tavanomaista korkeammalle.