Vesitilanne 15.5.2019

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat toukokuun alussa pysyneet pieninä, eikä lähipäiville ole luvassa juurikaan virtaamien kasvua. Sääennnusteiden mukaan sademäärät jäänevät muuten vähäisiksi, mutta Uudenmaan itäosien ja Kymenlaakson pienillä vesistöalueilla runsaatkin sateet ovat mahdollisia ensi viikolla ja tällöin jokien vedenkorkeudet saattavat nousta reippaasti.

Järvien vedenkorkeudet ovat huhtkikuun alun jälkeen laskeneet osin jo selvästi keskimääräistä alemmaksi, kun sateet ovat jääneet vähiin. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on laskenut kuukauden takaisesta huipustaan lähes 60 cm. Tällä hetkellä se on noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä alempana ja jatkanee laskuaan seuraavan kahden viikon aikana.

Tuusulanjärvi on yli 10 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja pysynee seuraavan kahden viikon ajan nykyisellään. Hiidenveden vedenkorkeus on ajankohdan mediaanitasolla ja lähellä kevään korkeinta tasoaan. Se pysyy lähellä nykyistä lähes toukokuun loppuun saakka. Mös Lohjanjärvi kevään korkeimmalla tasolla ja pysyy ennusteen mukaan nykyisellään parin viikon ajan.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on hitaassa laskussa, toukokuun loppuun mennessä laskua kertynee pari senttiä.

Sateinen sää lisää valuntaa ja nostaa järvien vedenkorkeusennusteita Vuoksen vesistöalueella. Ennusteen mukaan vesistön koillisosissa pienten jokien vedenkorkeudet nousevat paikoin toiseen huhtikuun loppua pienempään huippuun lähipäivien aikana. Suuremmista joista Koitajoki ja Lieksanjoki nousevat keskimääräistä suurempiin kevättulvahuippuihin ensi viikolla. Sateet vaikuttavat myös suurten järvien vedenkorkeuksiin. Pielisen ja Kallaveden ennustetaan nyt nousevan selvästi keskimääräistä korkeammalle.

Kallaveden vedenkorkeus on nyt keskimääräisen kevättulvahuipun tasolla ja sen ennustetaan nousevan vielä 5-20 cm seuraavan kahden viikon aikana. Ennusteen mukaan tulvahuippu jäisi kuitenkin hieman viimevuotista pienemmäksi.

Pielisen vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä 35-60 cm. Ennusteen mukaan vedenkorkeus voi nousta harvinaisen korkeaan tulvahuippuun, jopa kesän 2004 tulvan tasolle.

Saimaan vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Vedenkorkeus on hitaassa nousussa, jonka ennustetaan jatkuvan heinäkuulle asti. Kesä-heinäkuun vaihteeseen mennessä vedenkorkeuden ennustetaan nousevan 20-50 cm ja olevan tuolloin ajankohtaan nähden hieman tavallista korkeammalla.

Simpelejärvi on sateisen kevään johdosta 10 cm ajankohdan keskitasoa korkeammalla ja Juankosken juoksutukset ovat tavallista suurempia. Alueelle ennustetaan lisää sateita ja vedenkorkeus voi nousta vielä 5-10 cm seuraavan viikon aikana. Myös Kiteenjoen virtaama on lähellä tämän kevään huippua.

Kymijoen vesistöalueella useimpien suurten järvien vedenpinnat ovat vuodenajalle tyypilliseen tapaan edelleen nousussa. Pienemmistä latvajärvistä moni on jo saavuttanut kevään vedenkorkeushuippunsa ja eräät näistä kääntyneet jo laskuun. Talven lumimäärä oli vesistöalueella keskimääräistä tasoa, mutta viime vuoden kuivuus vaikuttaa vielä järviin ja näillä näkymin vedenpinnat jäävät suurissa säännöstelemättömissä järvissä alkukesällä keskimääräistä alemmaksi.

Päijänteen vedenpinta on lähellä ajankohdan mediaanitasoa ja nousussa. Vedenpinnan nousun myötä myös lähtövirtaama on kasvanut ja on nyt runsaat 120 m3/s, edelleen selvästi keskimääräistä pienempi. Jatkamalla hyvin pienillä juoksutuksilla Päijänteen pinta noussee alkukesäksi melko lähelle ajankohdan mediaanitasoa. Kymijoen pääuoman virtaama on niinikään keskimääräistä pienempi, noin 250 m3/s, eikä suuria muutoksia ole lähiviikkoina odotettavissa. Konniveden vedenkorkeus on nostettu tyypilliseen kesäkorkeuteen.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on noin 25 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Konnevedessä vajaus ajankohdan mediaanitasoon nähden on enäää runsaat 10 cm. Pielaveden nousu on vähitellen pysähtymässä ja järven vedenpinta jäänee 10-20 cm keskimääräistä toukokuun huippukorkeutta alhaisemmalle tasolle.

Mäntyharjun reitillä Puulan, Kyyveden ja Vuohijärven pinnat ovat sitä vastoin hiukan keskimääräistä ylempänä, ja saavuttamassa tai jo saavuttaneet kevään ylimmän vedenkorkeuden.

Kokemäenjoen vesistöalueella Puujoen vedenkorkeus nousi viikonlopun sateiden vuoksi puolisen metriä, ja on nyt laskussa. Loimijoen virtaama on puolestaan pysynyt pienenä. Suurempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat nousemassa kohti tavanomaisia kesäkorkeuksia, niiden kevätalennuksia tehtiin mahdollisuuksien mukaan keskimääräistä loivempina johtuen yläpuolisten luonnontilaisten järvien matalista vedenkorkeuksista ja kuivasta maaperästä.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat viime vuonna kuivan kesän myötä selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu Mallasvedellä ja Längelmävedellä sekä Hauhon reitillä edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet ovat 25-35 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja jäävät selvästi tavanomaisia kevättasoja alemmaksi. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien.

Karvianjoen vesistöalueella jokien vedenkorkeudet ovat nousseet sateiden vuoksi vähän, mutta pysyvät seuraavalla viikolla laskussa. Järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja, ja pysyvät lähiviikkoina pääosin laskussa tai nykyisellään.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat nousevat kevään toiseen tulvahuippuunsa tämän viikon aikana. Sateet nostivat jokien pintoja Oulun eteläpuolisilla alueilla, Keski-ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sateiden lakattua pinnat ovat kääntyneet laskuun ja jatkavat laskuaan lähipäivät. Etelä-Pohjanmaan jokien virtaamat ovat ajankohdalle tyypillisiä eikä virtaamien nousua ole lähipäivinä odotettavissa.

Säännöstellyt järvet ovat nousseet kesäkorkeuksiinsa Oulun eteläpuolisissa vesistöissä. Lappajärven pinta on palannut tavoitevyöhykkeelle poikkeuksellisen pienien juoksutusten ansiosta.

Iijoella ja Kuivajoella kevään tulvahuippu osui huhtikuun loppuun, minkä jälkeen kylmä sää käänsi vedenpinnat laskuun. Nyt ne ovat lämminneen sään vaikutuksesta kohoamassa kevään toiseen tulvahuippuunsa, joka saavutetaan tämän viikon aikana. Vedenpinnat eivät kuitenkaan nouse samoihin korkeuksiin kuin huhtikuussa. Kostonjärven ja Irninjärven juoksutukset ovat noin 2-3 m3/s. Molemmat ovat nousussa kohti kesäkorkeuksia.

Lähes kaikki lumet ovat sulaneet Oulujoen vesistöalueelta ja lähiviikosta on ennusteen mukaan tulossa vähäsateinen, joten jokien ja luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet kääntyvät pian laskuun tai jatkavat jo alkanutta laskuaan. Säännösteltyjen järvien pinnat nousevat vielä kesäkuun lopulle asti.

Sotkamon reitin ja Hyrynsalmen reitin säännösteltyjen järvien pinnat ovat nousussa kohti kesätasojaan. Oulujärven kesäajan suositustaso NN+122.50 m saavutetaan mahdollisesti jo toukokuun lopussa, juoksutuksista riippuen.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan pinnat ovat keskimääräisissä kevättulvakorkeuksissaan ja ne kääntyvät laskuun tällä viikolla.

Sulamiskaudelle osunut kylmä jakso jakoi Kuusamon seudun vesistöjen kevättulvan kahteen osaan. Oulankajoen virtaama on keskimääräisen suuruisessa huipussaan huomenna. Muojärven ja Kitkajärven vedenpinnat ovat nousussa ja ennusteen mukaan järvet saavuttavat keskimääräiset keväthuippunsa toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa.

Lapin jokien kevään toinen tulvahuippu on lähes kaikissa joissa tänään tai huomenna. Virtaamat jatkavat vielä kasvuaan Tornionjoella, jossa tulvahuippu on viikonloppuna. Ylä-Kemijoella tulvahuiput ovat hiukan tavanomaista kevättulvaa suurempia, muualla Lapissa tulvahuiput ovat tavanomaisen kevättulvan suuruisia tai sitä pienempiä.

Inarinjärven vedenpinta on nousussa ja Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan, Porttipahdan ja Kemijärven pinnat ovat kääntyneet nousuun. Myös muualla Lapissa järvien pinnat ovat nousussa ja pinnat nousevat tavanomaiselle kevättulvan tasolle, Etelä-Lapissa järvien pinnat nousevat paikoin tavanomaista korkeammalle.