Vesitilanne 14.9.2019

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat pysyneet edelleen pääosin pieninä. Esimerkiksi Vantaanjoen virtaama on syyskuun sateista kuitenkin kasvanut ajankohdan tavanomaiselle tasolla. Lähipäivien sateet saavat ennusteiden mukaan myös Lounais-Suomen pienten jokien virtaamat lievään kasvuun.

Järvien vedenkorkeudet ovat pysyneet ajankohdan tavanomaista alempana. Tuusulanjärven vedenkorkeus on hieman ajankohdan keskitasoa alempana ja pysyy ennusteen mukaan vielä seuraavan kahden viikon ajan lähellä nykyistä. Hiidenvesi on noin 20 cm ajankohdan tavanomaista alempana ja Lohjanjärvi lähellä ajankohdan keskitasoa. Ennusteen mukaan ne laskevat seuraavan kahden viikon aikana 2-5 cm. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on noin 10 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana ja pysyy seuraavan kahden viikon ajan nykyisellään tai nousee hieman.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärvi on ajankohdan tavanomaisella tasolla ja Painio hieman ajankohdan tyypillistä ylempänä. Ne pysyvät ennusteen mukaan syyskuun loppuun saakka lähellä nykyistä tasoa.

Vuoksen vesistöalueen järvien ja jokien vedenkorkeudet ovat vähäsateisen kesän jälkeen keskimääräistä alempana. Kesäkuun alusta laskettu sadesumma on vesistöalueella noin 100 mm pienempi kuin vastaavana aikana keskimäärin. Ennusteen mukaan sää on muuttumassa sateisemmaksi, mikä lisää valuntaa ja pienten jokien virtaamia lähemmäs ajankohdan keskimääräisiä lukemia. Suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet reagoivat hitaammin sateisiin ja ne pysyvät vielä pitkään tavallista alempana.

Saimaan vedenkorkeus on lähes 40 cm alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Ennusteen mukaan pinta alenee lokakuun loppuun mennessä vielä 10-30 cm ja pysyy selvästi keskimääräistä alempana ainakin alkutalveen saakka.

Pielisen vedenkorkeus on noin 20 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Vedenpinnan laskun ennustetaan jatkuvan vähitellen hidastuen ainakin syyskuun loppuun, jolloin Pielinen on ennusteen mukaan 5-20 cm nykyistä alempana.

Kallaveden vedenkorkeuden lasku on pysähtynyt. Kallavesi on nyt noin 20 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeudessa ei tapahdu suuria muutoksia syyskuun aikana. Alhaisesta vedenkorkeudesta voi olla haittaa laivaliikenteelle.

Hiitolanjoen vesistöön kuuluvalla Simpelejärvellä ja muualla Kaakkois-Suomen pienillä vesistöalueilla vesitilanne on pääosin ajankohtaan nähden tavanomainen.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat selvästi keskimääräistä alempana. Tilanne on seurausta paitsi menneen kesän vähäisestä sademäärästä, myös viime vuoden kuivuudesta ja siitä, että järvien pinnat jäivät syksyllä tavanomaista alemmaksi. Kesäkuun alusta laskettu sadekertymä Kymijoen vesistöalueella on 120-140 mm, noin 100 mm vähemmän kuin keskimäärin vastaavana ajanjaksona. Viimeisimmän neljän viikon sadanta on kuitenkin ollut ajankohdan keskimääräistä tasoa.

Päijänteen vedenkorkeus on noin 20 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan Päijänteen pinta jatkaa laskuaan ja alenee lokakuun puoliväliin mennessä todennäköisimmin vielä 5-15 cm. Kalkkisen säännöstelypadon luukut ovat kiinni ja virtaus tapahtuu pelkästään Kalkkisen luonnonkoskesta. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen pääuoman virtaama ovat varsinkin ajankohtaan nähden harvinaisen pieniä. Ennusteen mukaan muutokset virtaamissa ovat lähiviikkoina vähäisiä.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on 35 cm sekä Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka noin 25 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Järvien pinnat jatkavat hidasta alenemistaan ja Keiteleen ennustetaan laskevan syyskuun loppuun mennessä vielä 5-10 cm, Konneveden ja Pielavesi-Nilakan hieman vähemmän. Jos loppuvuoden sademäärä on yhtä vähäinen kuin viime vuonna, laskevat järvien pinnat tätäkin enemmän.

Mäntyharjun reitillä Puulan, Kyyveden ja Vuohijärven vedenkorkeudet ovat 5-10 cm ajankohdan mediaanitasojen alapuolella. Puula ja Kyyvesi laskevat vielä hiukan, Vuohijärvi pysynee lähiviikot suunnilleen nykyisellä tasollaan.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat kasvaneet hieman syyskuun alun sateiden vaikutuksesta. Loimijoen virtaama on ajankohdan tavanomaisen suuruinen ja kasvanee vielä loppuviikon sateiden myötä lisää. Järvien vedenkorkeudet ovat edelleen ajankohdan tavanomaista alempana, mutta vedenkorkeuksien lasku on sateiden myötä pysähtynyt ja kääntynee osin nousuksi syyskuun aikana.

Suuremmista säännöstellyistä järvistä Vanajaveden pinta on pysynyt syyskuun alun noin 20 cm ajankohdan mediaania alempana, ja jatkanee lähellä nykyistä tasoa myös kuun loppupuolella. Myös Kyrösjärvi ja Rauta-Kulovesi ovat keskimääräistä alempana, vaikka juoksutukset ovat pieniä. Näsi- ja Pyhäjärvi ovat lähellä ajankohdan tavanomaista.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat jo viime vuonna kuivan kesän aikana selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu edelleen kuivana. Viime ja tämän kesän sademäärät ovat olleet vähäisiä, ja Längelmäveden reitin järvet, Kukkia sekä Tarjanne ovat pysyneet yli vuoden ajan keskimääräistä alempana. Tällä hetkellä Längelmäveden, Iso-Roineen ja Tarjanteen vedenkorkeudet ovat 20-30 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Kukkia on yli 20 cm ajankohdan keskimääräistä alempana ja ollut syyskuun aikana viimeksi nykyistä alempana 1940-luvulla.

Mallas- ja Längelmäveden pintojen liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken voimalaitoksen juoksutusta on rajoitettu jo yli vuoden ajan, eikä rajoitusta ole koskaan aikaisemmin jatkettu yhtä kauan. Rajoitus jatkuu toistaiseksi, Mallasveden vedenkorkeus on yli 15 cm keskimääräistä alempana.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, ja järvien vedenkorkeudet ovat selvästi ajankohdan keskimääräistä alempana. Viime viikon sateet eivät ole saaneet virtaamia kasvuun, mutta lähipäivien ennustetut sateet saattavat jo näkyä vesistössä. Isojärvi ei ole syyskuussa ollut nykyistä alempana koko havaintojaksollaan kuin viime vuonna, mutta ennusteiden mukaan tulevien sateiden jälkeen pinta lähtisi nousuun.

Sateet ovat nostaneet Vaasan rannikon pienten jokien pinnat tyypilliselle syystasolle. Näitä lukuunottamatta Oulun eteläpuolisella Pohjanmaalla vedenkorkeudet ja virtaamat ovat edelleen selvästi tavanomaista pienempiä. Esimerkiksi Lapuanjoen Liinamaassa joen pinta on yhä alemmalla tasolla kuin yhtenäkään aikaisemmista kesistä havaintojakson alusta 1976 lähtien. Loppuviikolle ennustetut sateet saattavat nostavaa pintoja ainakin alueen eteläosissa, mahdollisesti myös Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Järvien pinnat ovat olleet laskussa vähäsateisen kesän aikana. Lapuanjoen Hirvijärven pinta on noin 60 cm ja Lappajärven noin 10 cm ajankohdan mediaania alemmalla tasolla. Siikajoen Uljuan tekoaltaan pinta on noin 60 cm tavanomaista alempana kuivan kesän jäljiltä. Hirvijärven pinta on ollut loppukesästä näin alhaalla vain viime kesänä. Pinta tulee todennäköisesti laskemaan ainakin syyskuun ajan. Myös Lappajärven ja Hautaperän tekoaltaan pinnat tulevat laskemaan seuraavan viikon ajan. Pienempien järvien pinnat nousevat hieman seuraavan viikon aikana.

Iijoella järvien ja jokien vedenpinnat ovat lähellä keskimääräistä tasoa. Sää jatkuu osittain sateisena, mutta sateet eivät juuri näy vesistöissä, eivätkä vedenkorkeudet ja virtaamat juuri muutu tulevan viikon aikana. Kostonjärven ja Irninjärven vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisiä ja juoksutukset ovat noin 10-15 m3/s.

Tavanomaista vähäsateisempi kevät ja kesä näkyvät säännösteltyjen järvien keskimääräistä alhaisempina vedenkorkeuksina Oulujoen vesistössä. Viime viikkojen sateet ovat hidastaneet järvien vedenpintojen laskua, ja epävakaista ja sateista säätä on ennusteessa seuraavallekin viikolle.

Oulujärven vedenkorkeus on kesäajan virkistyskäytöllisen tavoitetason NN+122.50 m tuntumassa ja se pysyy lähellä nykylukemia loppusyksyn ajan tai nousee hitaasti, juoksutuksista riippuen. Hyrynsalmen reitin Kiantajärven pinta laskee ja Vuokkijärvien vedenkorkeus nousee syyskuussa voimalaitosten huoltotoimien vuoksi. Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan, vedenkorkeudet ovat 10-20 cm ajankohdan mediaania alempana. Järvien vedenpinnat eivät juuri laske nykytasojaan alemmaksi syyskuun aikana.

Kuusamon seudulla Muojärven ja Kitkajärven pinnat ovat nousseet hieman ajankohdan keskitasojen yläpuolelle viime viikkojen sateiden johdosta. Niiden vedenpinnat eivät juuri muutu seuraavan kahden viikon aikana.

Sateinen sää on kasvattanut jokien virtaamia Länsi-Lapissa, Tornion- ja Ounasjoella, sekä Teno- ja Simojoella. Virtaamat ovat nyt hiukan ajankohdan keskimääräistä suurempia. Virtaamat ovat nyt pienessä laskussa ja jatkavat hidasta laskuaan loppuviikon ajan. Muualla Lapissa jokien virtaamat ovat ajankohdalle tavanomaisella tasolla ja pysyvät lähellä nykyistä tasoaan lähipäivät.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat pääosin lähellä ajankohdan tavanomaisia tasojaan ja pysyvät lähellä nykyistä tasoaan. Säännöstellyistä järvistä Inarinjärvi on noin 10 cm ajankohdalle tavanomaista tasoaan alempana. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan ja Porttipahdan pinnat pysyvät nykyisellä tasollaan.