Vesitilanne 14.8.2019

Etelä- ja Lounais-Suomessa ukkoskuurojen tuomat runsaat paikalliset sateet eivät juurikaan nosta jokien virtaamia kuivassa tilanteessa. Lounais-Suomessa esimerkiksi Yläneenjoen virtaama on kesäkuusta asti pysynyt todella pienenä, ennustettujen rankkasateiden toteutuessa jokien vedenkorkeudet saattavat nousta viikon sisällä. Suurin osa sateista kuitenkin imeytyy kuivaan maaperään.

Järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan tavanomaista alempana. Tuusulanjärven vedenkorkeus on 10 cm ajankohdan tavanomaista alempana, mutta nousee ennusteen mukaan sateiden vaikutuksesta hiljalleen juoksutuksen ollessa pieni. Lohjanjärvi on ajankohdan tavanomaisella tasolla ja Hiidenvesi 20 cm tavanomaista alempana. Ennusteen mukaan ne laskevat seuraavan kahden viikon aikana alle 5 cm. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on 10 cm keskimääräistä elokuun puolivälin tasoa alempana ja pysyy elokuun ajan lähellä nykyistä tasoa.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärvi on lähellä ajankohdan keskitasoa. Se pysyy ennusteen mukaan elokuun loppupuolella nykytason tuntumassa, kun juoksutus järvestä pidetään pienenä. Painio on hieman ajankohdan tyypillistä ylempänä ja pysynee elokuussa nykyisellään.

Vähäsateisen kesän myötä Vuoksen vesistöalueen suurten järvien vedenpinnat ovat painuneet ajankohdan keskitason alapuolelle. Kesäkuun alusta laskettu sadesumma on vesistöalueella vajaat 100 mm, kun vastaavana aikana sataa keskimäärin noin 150 mm. Seuraavalle kahden viikon jaksolle ennustetut sateet kääntävät toteutuessaan monien pienempien järvien vedenpinnat nousuun, mutta suurimmissa järvissä Saimaassa ja Pielisessä lasku jatkuu, hieman aiempaa hitaampana.

Saimaan vedenkorkeus on noin 20 cm alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Ennusteen mukaan pinta alenee syyskuun loppuun mennessä 10-25 cm ja pysyy keskimääräistä alempana ainakin alkutalveen saakka.

Pielisen vedenkorkeus on noin 25 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Vedenpinnan laskun ennustetaan jatkuvan vähitellen hidastuen syyskuulle asti. Ennusteen mukaan Pielinen on syyskuun alussa 10-20 cm nykyistä alempana.

Kallaveden vedenkorkeuden lasku on vähitellen pysähtymässä. Kallavesi on nyt 20 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Pinnankorkeuden muutokset ovat lähiviikkoina todennäköisesti hyvin vähäisiä.

Hounijoen Simpelejärvellä ja muualla Kaakkois-Suomen pienillä vesistöalueilla vesitilanne on pääosin ajankohtaan nähden tavanomainen.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat keskimääräistä alempana. Tilanne on seurausta paitsi tämän kesän vähäisestä sademäärästä, myös viime vuoden kuivuudesta ja siitä, että järvien pinnat jäivät syksyllä selvästi tavanomaista alemmaksi. Esimerkiksi Muuruejärven vedenkorkeus on vuodesta 1910 alkavalla havaintojaksolla ollut elokuun alkupuolella näin alhaalla vain kerran, vuonna 1941. Syyskuussa näin alhaisia pinnankorkeuksia on mitattu hiukan useammin, viimeksi viime syksynä. Kesäkuun alusta mitattu sadekertymä Kymijoen vesistöalueella on vain 70-80 mm, joka on noin puolet vastaavan jakson keskimääräisestä sadesummasta.

Päijänteen vedenpinta on noin 20 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan Päijänteen vedenkorkeus jatkaa laskuaan ja alenee syyskuun loppuun mennessä todennäköisimmin 10-20 cm. Kalkkisen säännöstelypadon luukut ovat kiinni ja virtaus tapahtuu pelkästään Kalkkisen luonnonkoskesta. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen pääuoman virtaama ovat keskimääräistä pienempiä. Ennusteen mukaan muutokset virtaamissa ovat lähiviikkoina hyvin vähäisiä.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on lähes 40 cm sekä Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka noin 25 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Vedenkorkeuksien aleneminen on jo hidastunut ja ensi viikolle ennustetut sateet toteutuessaan edelleen hidastavat pintojen laskua tai pysäyttävät sen.

Mäntyharjun reitillä Puulan, Kyyveden ja Vuohijärven vedenkorkeudet ovat hiukan ajankohtaan mediaanitasojen alapuolella, ja niiden ennustetaan muuttuvan lähiviikkoina vain hiukan.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, ja pysyvät seuraavan viikon ajan pääosin lähellä nykyistä tasoa. Kuivan maaperän vuoksi lähipäiville ennustetut sateetkaan eivät nostane virtaamia merkittävästi. Järvien vedenkorkeudet ovat tavanomaisia kesäkorkeuksia alempana jo viime syksystä alkaneen kuivan vesitilanteen vuoksi. Myös Pirkanmaan suurempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat jo keskimääräistä alempana. Vanajaveden pinta on selvästi ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana ja laskee vielä loppukesän aikana hieman.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat jo viime vuoden kuivan kesän aikana selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu Mallasvedellä ja Längelmävedellä sekä Hauhon reitillä edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden, Iso-Roineen ja Tarjanteen vedenkorkeudet ovat 15-35 cm ajankohdan tavanomaisia tasoja alempana, mutta vedenkorkeuksien on hidastumassa. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu jo vuoden ajan ja rajoitusta jatketaan edelleen. Seuraavan kahden viikon aikana vedenkorkeuksien ennustetaan pysyvään lähellä tämän hetken tasoja.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, ja järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräistä alempana. Isojärven ja Karhijärven vedenkorkeudet ovat laskeneet kuivan kesän aikana tavoiterajojen alapuolelle. Ennustettujen sateiden myötä ainakin pintojen lasku hidastunee. Kuivan maaperän vuoksi tarvittavan sademäärä tulee olla suuri, jotta vedenkorkeudet lähtisivät nousuun.

Oulun eteläpuolisella Pohjanmaalla vedenkorkeudet ja virtaamat ovat monin paikoin edelleen selvästi tavanomaista pienempiä. Esimerkiksi Lapuanjoen Liinamaassa ja Pyhäjoen Tolpankoskessa vedenkorkeudet ovat havaintojaksojensa ajankohtaan nähden alimmissa lukemissaan. Jokien virtaamat pysyvät kuivan maaperän vuoksi pieninä tälle viikolle ennustetuista sateista huolimatta.

Järvien pinnat ovat olleet laskussa vähäsateisen kesän aikana, mutta lasku on nyt hidastunut. Lapuanjoen Hirvijärven pinta on noin 45 cm ja Lappajärven noin 10 cm ajankohdan mediaania alemmalla tasolla. Siikajoen Uljuan tekoaltaan pinta on laskenut jo 60 cm tavanomaista alemmas. Ennusteen mukaan edellä mainittujen järvien pinnat pysyvät alkaneen viikon aikana nykyisellään.

Iijoella vedenpinnat ovat laskeneet paikoin ajankohdan keskimääräisen tason alapuolelle, mutta vedenpintojen laskun odotetaan pysähtyvän tällä viikolla. Kostonjärven ja Irninjärven vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisiä ja juoksutukset ovat noin 9-10 m3/s.

Kesä ja erityisesti heinäkuu on ollut vähäsateinen Oulujoen vesistössä ja säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat laskeneet keskimääräisten kesäkorkeuksien alapuolelle. Ennusteen mukaan sää on tällä viikolla epävakainen ja sateinen, mikä hidastaa järvien vedenpintojen laskua.

Oulujärven vedenkorkeus on kesäajan virkistyskäytöllisen tavoitetason NN+122.50 m tuntumassa ja se pysyy lähellä nykylukemia loppukesän ajan tai laskee hitaasti, juoksutuksista riippuen. Hyrynsalmen reitin Kianta- ja Vuokkijärvien pinnat ovat laskeneet 20-35 cm tyypillistä elokuun puolivälin tasoa alemmaksi. Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan, vedenkorkeudet ovat 10-15 cm ajankohdan mediaania alempana. Järvien vedenpinnat eivät juuri laske nykytasojaan alemmaksi elokuun aikana.

Kuusamon seudulla Muojärven ja Kitkajärven pinnat ovat laskeneet lähelle elokuun tavanomaisia tasoja heinäkuun loppupuolen ollessa normaalia vähäsateisempi. Vedenkorkeudet jatkavat laskuaan hitaasti kesäajalle tyypilliseen tapaan, mutta Kitkajärven pinta pysyy tavanomaista kesätasoa korkeammalla lähiviikkoina.

Jokien vedenkorkeudet ovat ajankohdalle tavanomaisten lukemien alapuolella Tornio-, Ounas- ja Tenojoella. Muualla Lapissa jokien vedenkorkeudet ovat ajankohdalle tavanomaisella tasolla. Seuraavien päivien sateet eivät juuri vaikuta vesistöjen vesitilanteeseen, vaan vedenkorkeudet pysyvät pääosin nykyisellä tasollaan. Etelä-Lapissa jokien virtaamat voivat sateiden seurauksena kääntyä hitaaseen kasvuun.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat laskussa ja pääosin lähellä ajankohdan tavanomaisia tasojaan. Säännöstellyistä järvistä Inarinjärvi on ajankohdan tavanomaisella tasolla. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan ja Porttipahdan pinnat pysyvät nykyisellä tasollaan.