Vesitilanne 14.10.2019

Etelä- ja Lounais-Suomen joet ovat laskeneet lokakuun alun sateiden jälkeen. Lähipäivien sateet saavat virtaamat hienoiseen kasvuun. Maaperä ei enää ole kesän ja alkusyksyn tapaan kuivaa ainakaan etelärannikolla, joten sateet näkyvät vesistöissä nopeammin.

Järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan tavanomaisella tasolla tai sitä alempana. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on nousussa ja ajankohdan keskimääräisellä tasolla. Seuraavan kahden viikon aikana se nousee ennusteen mukaan 10-25 cm. Tuusulanjärven vedenkorkeus on laskenut lokakuun alun jälkeen vähän ajankohdan tavanomaista alemmaksi. Se nousee ensi viikolla sateiden vaikutuksesta vähän. Hiidenveden vedenkorkeus on yli 20 cm ajankohdan keskitasoa alempana, mutta nousee ennusteen mukaan suraavan kahden viikon aikana 5-15 cm. Lohjanjärvi on lähellä ajankohdan keskitasoa ja nousee kahdessa viikossa 5-10 cm.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärvi on ajankohdan keskitasolla ja nousee lokakuun loppuun mennessä 5-10 cm. Painion vedenkorkeus on jatkanut nousuaan, lokakuun loppuun mennessä se nousee ennusteen mukaan 10-20 cm.

Vuoksen vesistöalueella suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat vähäsateisen kesän jälkeen keskimääräistä alempana. Lokakuun alun suuret sateet lisäsivät valuntaa ja maankosteutta lähemmäs ajankohdalle tyypillisiä lukemia. Ensi viikolle ennustetut sateet lisäävät pienten jokien virtaamia entisestään. Vedenkorkeuksien ei kuitenkaan ennusteta nousevan tulvalukemiin.

Saimaan vedenkorkeus on 40 cm alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Vedenkorkeuden laskun ennustetaan tasaantuvan lokakuun lopulla. Tämän jälkeen vedenkorkeuden kehitys riippuu loppusyksyn sateista ja talven alkamisen ajankohdasta. Mikäli alkutalvesta tulee leuto ja hyvin sateinen voi vedenkorkeus lähestyä vuoden lopulla ajankohdan keskitasoa. Todennäköisesti vedenkorkeus pysyy kuitenkin koko loppuvuoden ajankohdan keskitason alapuolella.

Pielisen vedenkorkeus on noin 30 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Vedenpinnan laskun ennustetaan tasaantuvan lokakuussa ja kääntyvän marraskuussa nousuun. Marraskuun ennusteeseen liittyy kuitenkin vielä paljon epävarmuutta eikä vedenkorkeuden nousun suuruutta voi vielä juurikaan arvioida.

Kallaveden vedenkorkeus on 15 cm tavallista alempana. Lokakuun alun suuret sateet nostivat vedenkorkeutta noin 5 cm ja vedenkorkeuden ennustetaan jatkavan nousua lokakuun lopulla. Lokakuun loppuun mennessä nousua kertyy 5-30 cm ja vedenkorkeus lähestyy ajankohdan keskitasoa.

Hiitolanjoen vesistöön kuuluvan Simpelejärven vedenkorkeus on hieman ajankohdan mediaanitason alapuolella, vaikka Juankosken juoksutus on pidetty pienenä. Vedenkorkeuden ennustetaan kääntyvän hitaaseen nousuun loka-marraskuun aikana.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat edelleen keskimääräistä alempana. Syksyn aikana tulleet sateet ovat jonkin verran kasvattaneet tulovirtaamia ja paikoin nostaneet vedenpintoja. Suurimmissa järvissä, kuten Keiteleessä ja Päijänteessä, pinnat eivät kuitenkaan ole vielä juurikaan nousseet.

Päijänteen vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan Päijänteen pinta kääntyy marraskuun alkuun mennessä hitaaseen nousuun. Päijänteen säännöstelypatoa on tässä kuussa hieman avattu, mutta virtaamat Kalkkisessa ja Kymijoessa ovat edelleen selvästi tavanomaista pienempiä. Kymijoen virtaaman ennustetaan kasvavan lähiviikkoina, mutta muutokset ovat vähäisiä.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on runsaat 30 cm sekä Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka 15-20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Järvien vedenpintojen ennustetaan nousevan marraskuun loppuun mennessä 5-15 cm.

Mäntyharjun reitillä Puula on ajankohdan mediaanitason tuntumassa sekä Kyyvesi ja Vuohijärvi 5-10 cm keskimääräistä alempana. Puulan ja Kyyveden ennustetaan nousevan lähiviikkoina hiukan, Vuohijärvessä vedenkorkeuden muutokset ovat todennäköisesti erittäin vähäisiä.

Järvien vedenkorkeudet ovat vesistön pohjoisosissa nousseet lokakuun alun runsaiden sateiden jälkeen hieman. Etelämpänä kuivuus jatkuu edelleen, vaikka lokakuun aikana useimpien järvien ennustetaan kääntyvän nousuun. Säännöstellyistä järvistä Vanajaveden pinta on yli 10 cm ajankohdan keskitasoa alempana, ennusteen mukaan se kuitenkin nousee loka-marraskuun aikana hiljalleen kohti tavanomaista.

Suuret luonnontilaiset järvet ovat sateista huolimatta pysyneet selvästi tavanomaista alempana. Tarjanteen vedenkorkeus on lokakuussakin jatkanut hidasta laskua ollen yli 40 cm ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa alempana. Ennusteen mukaan se olisi kuitenkin lähdössä hitaaseen nousuun ja nousisi seuraavan kahden viikon aikana noin 5 cm. Kukkia on pysynyt yli 20 cm ajankohdan keskimääräistä alempana, ennusteen mukaan se nousee lokakuun loppuun mennessä 5-10 cm nykyisestä. Vedenkorkeus on ajankohtaan nähden alimmillaan 60 vuoteen.

Längelmäveden reitin järvien vedenkorkeuksiin voidaan jonkin verran vaikuttaa rajoittamalla Valkeakosken voimalaitoksen juoksutusta. Rajoitusta jatketaan kuivan vesitilanteen vuoksi edelleen ainakin lokakuun ajan, sen on jatkunut jo viime vuoden elokuusta asti. Mallasveden, Iso-Roineen ja Längelmäveden vedenkorkeudet ovat noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana.

Karvianjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat ajankohdan tyypillistä pienempiä, mutta järvien vedenkorkeudet jatkavat osin nousua. Isojärven vedenkorkeus on noussut syyskuun alun jälkeen yli 20 cm, mutta on vielä vähän ajankohdan keskitasoa alempana. Seuraavan kahden viikon aikana sen ennustetaan nousevan 15-20 cm.

Sateet ovat nostaneet Etelä- ja Keski-Pohjanmaan jokien pinnat tyypilliselle syystasolle. Rankimmin satoi Alajärvellä, missä Kuninkaanjoen pinta nousi korkeammalle kuin viime keväänä. Sadetta kertyi Alajärvellä lähes 60mm, mikä sai joen tulvimaan pelloille. Pinta nousi vuorokaudessa 2,80 m. Pohjois-Pohjanmaalla Siikajoelta pohjoiseen jokien pinnat ovat edelleen hyvin alhaiset. Tuleva viikko on vähäsateinen. Lapuanjoen pinta laskee tavanomaista alemmas, mutta muut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan joet pysyvät nykytasollaan.

Kuortaneenjärven pinta on sateiden ansiosta nousemassa seuraavan viikon aikana tavanomaiselle tasolleen. Lapuanjoen Hirvijärven pinta on noin 70 cm ajankohdan mediaania alemmalla tasolla. Lappajärven pinta nousi tavoitetasolleen ja jatkaa hitaasti nousuaan seuraavan viikon ajan. Siikajoen Uljuan tekoaltaan pinta on noin 60 cm tavanomaista alempana kuivan kesän jäljiltä. Hirvijärven pinta on ollut loppukesästä näin alhaalla vain viime kesänä. Pinta pysyy nykytasollaan ainakin lokakuun alkupuolen. Patanan tekoaltaan pinta Perhonjoella on nousemassa 50cm seuraavan viikon aikana.

Iijoella järvien ja jokien vedenpinnat ovat pääsääntöisesti lähellä keskimääräistä syksyistä tasoa, tosin Pudasjärven, Jongunjärven ja Jaurakkajärven vedenkorkeudet ovat edelleen noin 30-40 cm keskimääräistä alempana. Sateiden jatkuessa pienenä, mutta tasaisena, vedenpinnat ovat ennusteen mukaan kääntymässä hitaaseen nousuun kohti lokakuun loppua. Kostonjärven ja Irninjärven juoksutukset on noin 4-5 m3/s.

Tavanomaista vähäsateisempi kevät, kesä ja alkusyksy näkyvät säännösteltyjen järvien keskimääräistä alhaisempina vedenkorkeuksina Oulujoen vesistössä. Syyssateet ovat jonkin verran täydentäneet maavesivarastoja, mutta maaperä on edelleen monin paikoin kuivaa ja myös pohjavedenpinnat ovat ajankohdan keskitasoja alempana. Sää jatkuu ennusteen mukaan sateisena, joten valunnat kasvavat hieman lokakuussa.

Oulujärven vedenkorkeus on noin 40 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja sen pinta pysyy lähellä nykytasoaan loppusyksyn ajan, juoksutuksista riippuen. Hyrynsalmen reitin Kiantajärven ja Vuokkijärven pinnat ovat 50-70 cm syksyn keskitasojaan alempana voimalaitosten huoltotoimien vuoksi.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan, vedenkorkeudet ovat laskeneet tavanomaista enemmän vähäsateisemman kesän ja alkusyksyn vuoksi. Nyt pinnat ovat 25-35 cm ajankohdan mediaania alempana. Järvien vedenpinnat eivät juuri laske nykytasojaan alemmaksi, ja kääntyvät hitaaseen nousuun lokakuun aikana.

Kuusamon seudulla Kitkajärven pinta laski syyskuussa lähes 10 cm lähelle ajankohdan keskitasoa ja pysyy lähellä nykylukemia lähiviikkojen ajan. Muojärven pinta on keskitasonsa tuntumassa ja nousee loppusyksyn aikana noin 5 cm.

Jokien vedenkorkeudet ovat pääosin laskussa ja virtaamat pienenemään päin. Etelä- ja Itä-Lapissa sateet kääntävät jokien virtaamat pieneen kasvuun loppuviikosta, sateet tulevat ainakin osittain lumena ja virtaamien kasvu voi jäädä hyvin pieneksi. Muualla Lapissa lähipäivien sademäärät jäävät vähäisiksi ja virtaamat jatkavat laskua. Jokien virtaamat ovat nyt koko Lapissa lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat Itä- ja Pohjois-Lapissa alle ja muualla pääosin lähellä ajankohdan tavanomaisia tasojaan ja pysyvät lähellä nykyisiä tasojaan lähipäivät. Säännöstellyistä järvistä Inarinjärvi on noin 15 cm ajankohdalle tavanomaista tasoaan alempana. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan ja Porttipahdan pinnat pysyvät nykyisellä tasollaan.