Vesitilanne 14.02.2019

Loppuviikon lauhtuminen ja ennustetut runsaat vesisateet saavat mahdollisesti jokien vedenpinnat nousuun Etelä- ja Lounais-Suomessa. Lunta on selvästi tavanomaista enemmän ja mikäli sulantaa on paljon, virtaamat saattavat kasvaa reippaasti vesisateiden vauhdittamana. Esimerkiksi Uskelanjoen vedenkorkeus Kaukolankoskessa saattaisi tämän hetken ennusteen mukaan ensi viikon alkuun mennessä nousta puolesta metristä metriin. Ennuste on kuitenkin herkkä lämpötilalle ja luultavasti sulanta jäänee vähäisemmäksi. Lauha jakso ei kestä pitkään, vaan myöhemmin ensi viikolla viilenemisen myötä virtaamat pienenevät uudelleen.

Järvien vedenkorkeudet ovat edelleen ajankohdan keskimääräistä alempana, mutta runsaiden lumimäärien takia ne nousevat todennäköisesti viimeistään kevättulvien jälkeen normaaleille tasoilleen. Lohjanjärvi on 25 cm ja Hiidenvesi noin 30 cm ajankohdan keskimääräistä alempana. Seuraavan kahden viikon aikana niiden vedenkorkeudet nousevat ennusteen mukaan noin 5 cm ja maaliskuun aikana molemmat lienevät jo ajankohdan keskitasolla. Tuusulanjärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa ja pysynee seuraavan kahden viikon ajan nykyisellään. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on yli 10 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana, mutta voi viikonlopun lauhtumisen ja vesisateiden jälkeen nousta jo ensi viikolla lähes keskimääräiselle tasolle.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on jatkanut nousuaan hitaasti ja on edelleen yli 20 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana. Seuraavan kahden viikon aikana nousuvauhti kiihtyy ja järvi nousee ennusteen mukaan 5-10 cm. Painio on lähellä ajankohdan tavanomaista tasoa ja voi nousta lauhtumisen ja vesisateiden vaikutuksesta ensi viikolla.

Vuoksen vesistöalueella Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet ovat noin 25 cm ajankohdan keskitason alapuolella ja talvelle tyypilliseen tapaan hitaassa laskussa. Kallaveden vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa eikä suurta muutosta lähiviikkojen aikana ole odotettavissa. Lunta on kertynyt eniten vesistöalueen etelä- ja itäosiin. Lumen vesiarvo on Vuoksen eteläosissa parikymmentä milliä tavallista suurempi, ja pohjois-osissa muutaman kymmenen milliä tavallista vähemmän.

Kokeillaan ät merkki & ja < sekä merkki > siinä oli.

Kymijoen vesistöalueella järvien vedenpinnat ovat erittäin vähäsateisen ja lämpimän kesän ja syksyn jäljiltä edelleen varsin alhaalla. Lunta on kuitenkin kertynyt keskimääräistä enemmän, mikä on hieman nostanut kevään ja alkukesän vedenkorkeusennusteita. On kuitenkin edelleen todennäköistä, että vedenpinnat useimmissa Kymijoen vesistöalueen suurissa järvissä jäävät keväällä jonkin verran keskimääräistä alemmaksi. Varsinkin vesistön eteläisimmissä osissa lunta on runsaasti.

Päijänteen vedenpinta on noin 40 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Lähtövirtaama on harvinaisen pieni, 80-90 m3/s. Päijänteen pinnan ennustetaan pysyvät kevääseen saakka lähellä nykyistä tasoaan, nousten todennäköisesti hiukan. Ero ajankohdan keskitasoon pienenee nyt nopeasti, sillä Päijänne on tähän aikaan vuodesta tavallisesti laskussa. Kymijoen pääuoman virtaama on erittäin pieni, Kuusankoskella 120-140 m3/s, eikä suuria muutoksia ole lähiviikkoina odotettavissa.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele lähes 40 cm ja sen yläpuolinen säännöstelty Kivijärvi noin 30 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Pielavesi-Nilakkassa ja Konnedessä vajaus ajankohdan mediaanitasoon nähden on 25-30 cm. Vedenpinnat näissä järvissä pysyvät varsin alhaalla koko talven, ja ellei lunta kerry selvästi tavanomaista enemmän, jäävät myös kevään ja alkukesän vedenkorkeudet ainakin säännöstelemättömissä järvissä keskimääräistä alhaisemmiksi.

Mäntyharjun reitillä vesistöalueen Puulan pinta on nyt lähellä ajankohdan mediaanitasoa. Juoksutus Kissakoskesta on varsin pieni, 10-12 m3/s. Puulan vedenkorkeuden ei ennusteta juurikaan muuttuvan lähiviikkoina. Kyyvesi on noin 30 cm ja Vuohijärvi 15 cm keskimääräistä alempana, eikä näidenkään järvien vedenkorkeuksien ennusteta muuttuvan kovin paljoa ennen maalis-huhtikuuta.

Kokemäenjoen vesistöalueella Loimijoen Maurialankosken vedenkorkeus nousi viikonvaihteen lauhan ja sateisen sään jäljiltä noin metrillä, mutta on tällä hetkellä laskussa. Loppuviikolla sää jatkuu lauhana, jolloin Loimijoen vedenkorkeus voi nousta vielä hieman. Suurempien säännösteltyjen järvien kevään tulovirtaamista ennustetaan keskimääräistä pienempiä johtuen yläpuolisten luonnontilaisten järvien matalista vedenkorkeuksista ja kuivasta maaperästä, joten järvien kevätalennuksia tehdään mahdollisuuksien mukaan keskimääräistä loivempina. Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn on saatu tämän kevään osalta poikkeuslupa, joka mahdollistaa vedenkorkeuden pitämistä korkeammalla kuin mitä säännöstelyn lupaehdot edellyttävät.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat kuivan kesän myötä ajankohdan tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden, Iso-Roineen, Keurusselän ja Tarjanteen vedenkorkeudet ovat 25-50 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja pinnat pysyvät lähiviikkoina nykyisellään tai nousevat hitaasti. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat lähellä talvelle tavanomaisia lukemia, ja järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisillä tasoilla tai hieman keskimääräistä alempana. Seuraavalle viikolle ei ennusteta merkittäviä muutoksia.

Pohjanmaan jokien virtaamat ovat pääosin talvisen pienissä lukemissa, ja pysyvät Etelä-Pohjanmaata lukuun ottamatta pieninä seuraavan viikon ajan. Etelä-Pohjanmaalla ja Vaasan seudulla jokien virtaamat kääntyvät nousuun viikonloppuna lauhtuvan ja sateisen sään myötä, vedenpintojen nousu jäänee kuitenkin vähäiseksi. Lunta Pohjanmaalla on noin 60-80 mm lumen vesiarvona ilmaistuna, mikä on 10-20 mm ajankohdan keskimääräistä enemmän.

Järvien vesitilanne jatkuu edelleen pääosin kuivana. Lapuanjoella Hirvijärven pinta on edelleen 50 cm ja Kuortaneenjärven 30 cm tavanomaista alhaisemmalla tasolla. Ähtävänjoenlla Lappajärven pinta on 30 cm ajankohdan keskimääräistä alempana. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla järvien pinnat ovat pääosin lähempänä tavanomaisia lukemia, mutta paikoin 10-40 cm tavanomaista alempana, ja pysyvät lähiviikkoina nykytasojensa tuntumassa tai laskevat hitaasti.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä arvoja tai paikoin hieman alempana, ja pysyvät tällä tasolla jatkossakin. Kostonjärven ja Irnijärven juoksutukset ovat 20-22 m3/s, molemmat ovat laskussa. Lunta Iijoen alueella on keskimääräistä vähemmän, keskimäärin noin 70-80 mm kun normaali ajankohdan keskiarvo on noin 80-100 mm lumen vesiarvona mitattuna.

Järvien vedenkorkeudet ovat helmikuun alun keskitasojensa tuntumassa ja laskevat talviseen tapaan Oulujoen vesistössä. Valunnat ja jokien virtaamat ovat talvelle tavanomaisissa pienissä lukemissa. Lumen vesiarvo 90 mm on noin 80 % ajankohdan keskiarvosta vesistöalueella. Lumipeite vahvistuu ennusteen mukaan noin 10 mm helmikuun alkupuoliskon aikana.

Oulujärven pinta on ajankohdan keskitasonsa tuntumassa ja laskee talviseen tapaan. Oulujoen virtaama Merikoskessa on viimeisen viikon aikana vaihdellut 100 m3/s ja 350 m3/s välillä. Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan pinnat ovat tammikuun keskitasojensa tuntumassa ja laskevat talviseen tapaan.

Kuusamon seudulla Muojärven ja Kitkajärven vedenkorkeudet ovat 2-5 cm ajankohdan keskitasojaan alempana ja hitaassa laskussa. Lunta alueella on noin 65 mm, mikä on hieman alle puolet helmikuun alun keskimääräisestä arvosta.

Lapissa jokien virtaamat ovat talvikaudelle tyypillisissä pienissä lukemissa, eikä suuria muutoksia ole odotettavissa pakkassään jatkuessa. Jokiin muodostunut jääpeite nostaa monin paikoin jokien vedenpintoja. Lumen vesiarvo on koko Lapissa alle ajankohdan keskimääräisen.

Inarinjärven vedenpinta on ajankohdan keskitasolla ja hitaassa laskussa, kuten yleensä tähän aikaan vuodesta. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden hiukan tavanomaista suurempaa, noin 180 m3/s. Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet ovat runsaan metrin keskimääräistä alempana. Muualla Lapissa järvien pinnat ovat pääosin ajankohtaan nähden tavanomaisilla tasoillaan.

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vanhempi tutkija Ari Koistinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 861 7724, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Kalle Sippel, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 738 2083, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 861 7743, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi