Vesitilanne 12.5.2019

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat toukokuun alussa pysyneet pieninä, eikä lähipäiville ole luvassa juurikaan virtaamien kasvua. Sääennnusteiden mukaan sademäärät jäänevät muuten vähäisiksi, mutta Uudenmaan itäosien ja Kymenlaakson pienillä vesistöalueilla runsaatkin sateet ovat mahdollisia ensi viikolla ja tällöin jokien vedenkorkeudet saattavat nousta reippaasti.

Järvien vedenkorkeudet ovat huhtkikuun alun jälkeen laskeneet osin jo selvästi keskimääräistä alemmaksi, kun sateet ovat jääneet vähiin. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on laskenut kuukauden takaisesta huipustaan lähes 60 cm. Tällä hetkellä se on noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä alempana ja jatkanee laskuaan seuraavan kahden viikon aikana.

Tuusulanjärvi on yli 10 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja pysynee seuraavan kahden viikon ajan nykyisellään. Hiidenveden vedenkorkeus on ajankohdan mediaanitasolla ja lähellä kevään korkeinta tasoaan. Se pysyy lähellä nykyistä lähes toukokuun loppuun saakka. Mös Lohjanjärvi kevään korkeimmalla tasolla ja pysyy ennusteen mukaan nykyisellään parin viikon ajan.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on hitaassa laskussa, toukokuun loppuun mennessä laskua kertynee pari senttiä.

Sateinen sää lisää valuntaa ja nostaa järvien vedenkorkeusennusteita Vuoksen vesistöalueella. Ennusteen mukaan vesistön koillisosissa pienten jokien vedenkorkeudet nousevat paikoin toiseen huhtikuun loppua pienempään huippuun lähipäivien aikana. Suuremmista joista Koitajoki ja Lieksanjoki nousevat keskimääräistä suurempiin kevättulvahuippuihin ensi viikolla. Sateet vaikuttavat myös suurten järvien vedenkorkeuksiin. Pielisen ja Kallaveden ennustetaan nyt nousevan selvästi keskimääräistä korkeammalle.

Kallaveden vedenkorkeus on nyt keskimääräisen kevättulvahuipun tasolla ja sen ennustetaan nousevan vielä 5-20 cm seuraavan kahden viikon aikana. Ennusteen mukaan tulvahuippu jäisi kuitenkin hieman viimevuotista pienemmäksi.

Pielisen vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä 35-60 cm. Ennusteen mukaan vedenkorkeus voi nousta harvinaisen korkeaan tulvahuippuun, jopa kesän 2004 tulvan tasolle.

Saimaan vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Vedenkorkeus on hitaassa nousussa, jonka ennustetaan jatkuvan heinäkuulle asti. Kesä-heinäkuun vaihteeseen mennessä vedenkorkeuden ennustetaan nousevan 20-50 cm ja olevan tuolloin ajankohtaan nähden hieman tavallista korkeammalla.

Simpelejärvi on sateisen kevään johdosta 10 cm ajankohdan keskitasoa korkeammalla ja Juankosken juoksutukset ovat tavallista suurempia. Alueelle ennustetaan lisää sateita ja vedenkorkeus voi nousta vielä 5-10 cm seuraavan viikon aikana. Myös Kiteenjoen virtaama on lähellä tämän kevään huippua.

Kymijoen vesistöalueella useimpien suurten järvien vedenpinnat ovat vuodenajalle tyypilliseen tapaan edelleen nousussa. Pienemmistä latvajärvistä moni on jo saavuttanut kevään vedenkorkeushuippunsa ja eräät näistä kääntyneet jo laskuun. Talven lumimäärä oli vesistöalueella keskimääräistä tasoa, mutta viime vuoden kuivuus vaikuttaa vielä järviin ja näillä näkymin vedenpinnat jäävät suurissa säännöstelemättömissä järvissä alkukesällä keskimääräistä alemmaksi.

Päijänteen vedenpinta on lähellä ajankohdan mediaanitasoa ja nousussa. Vedenpinnan nousun myötä myös lähtövirtaama on kasvanut ja on nyt runsaat 120 m3/s, edelleen selvästi keskimääräistä pienempi. Jatkamalla hyvin pienillä juoksutuksilla Päijänteen pinta noussee alkukesäksi melko lähelle ajankohdan mediaanitasoa. Kymijoen pääuoman virtaama on niinikään keskimääräistä pienempi, noin 250 m3/s, eikä suuria muutoksia ole lähiviikkoina odotettavissa. Konniveden vedenkorkeus on nostettu tyypilliseen kesäkorkeuteen.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on noin 25 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Konnevedessä vajaus ajankohdan mediaanitasoon nähden on enäää runsaat 10 cm. Pielaveden nousu on vähitellen pysähtymässä ja järven vedenpinta jäänee 10-20 cm keskimääräistä toukokuun huippukorkeutta alhaisemmalle tasolle.

Mäntyharjun reitillä Puulan, Kyyveden ja Vuohijärven pinnat ovat sitä vastoin hiukan keskimääräistä ylempänä, ja saavuttamassa tai jo saavuttaneet kevään ylimmän vedenkorkeuden.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, ja pysyvät seuraavalla viikolla nykyisellään tai kasvavat hieman sateiden vaikutuksesta. Suurempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat nousemassa kohti tavanomaisia kesäkorkeuksia, niiden kevätalennuksia tehtiin mahdollisuuksien mukaan keskimääräistä loivempina johtuen yläpuolisten luonnontilaisten järvien matalista vedenkorkeuksista ja kuivasta maaperästä.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat viime vuonna kuivan kesän myötä selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu Mallasvedellä ja Längelmävedellä sekä Hauhon reitillä edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet ovat 25-35 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja jäävät ennusteen mukaan tavanomaisia kevättasoja alemmaksi. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien.

Karvianjoen vesistöalueella jokien vedenkorkeudet ovat laskeneet pienen kevättulvan kokoisista huipuistaan, eikä seuraavalle viikolle ennusteta merkittäviä muutoksia. Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja, ja pysyvät lähiviikkoina nykytasojen tuntumassa.

Lämpenevä sää saattaa loppuviikosta kääntää jo laskussa olevat vedenpinnat uudelleen nousuun varsinkin Iijoen alueella. Oulun eteläpuolisilla alueilla, samoin kuin Kiiminkijoella lunta on enää vähän ja vedenpinnat jatkavat laskuaan tai pysyvät nykyisellä tasollaan.

Säännöstellyt järvet ovat nousemassa kesäkorkeuksiinsa Oulun eteläpuolisissa vesistöissä. Lappajärven pinta on palannut tavoitevyöhykkeelle poikkeuksellisen pienien juoksutusten ansiosta.

Iijoella ja Kuivajoella vedenpinnat ja virtaamat ovat ohittaneet kevään ensimmäisen tulvahuippunsa, jotka jäivät kylmenneen sään myötä hieman keskimääräistä pienemmiksi. Ennusteiden mukaan nyt lämpenevä sää kääntää vedenpinnat uudelleen nousuun alueella. Vesi ei kuitenkaan enää nouse tulvarajoille asti. Kostonjärven ja Irninjärven juoksutukset ovat noin 2-3 m3/s. Molemmat ovat ohittaneet kevään miniminsä ja kääntyneet nousuun.

Lämmin sää sulattaa loputkin lumet Oulujoen vesistöalueelta. Lumen sulanta ja sateet kasvattavat järvien tulovirtaamia vielä muutaman päivän ajan.
Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet nousevat enää noin viikon ajan, mutta säännöstellyt järvet nousevat vielä kesäkuussakin.

Sotkamon reitin ja Hyrynsalmen reitin säännösteltyjen järvien pinnat ovat nousussa kohti kesätasojaan. Oulujärven kesäajan suositustaso NN+122.50 m saavutetaan mahdollisesti jo toukokuun lopussa, juoksutuksista riippuen.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan vedenkorkeudet ovat nousussa ja ne saavuttavat keskimääräiset kevättulvakorkeutensa ensi viikolla.

Sulamiskaudelle osunut kylmä jakso jakoi Kuusamon seudun vesistöjen kevättulvan kahteen osaan. Oulankajoen vedenpinta on jo laskenut viime viikkoisesta tulvahuipusta, mutta nousee ensi viikolla uuteen, hieman suurempaan huippuun. Vesi voi ennusteen mukaan nousta katkaisemaan Karhunkierroksen vaellusreitin. Muojärven ja Kitkajärven vedenpinnat ovat nousussa ja ennusteen mukaan järvet saavuttavat keskimääräiset keväthuippunsa toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa.

Vedenkorkeudet ovat laskeneet kaikissa Lapin joissa viikontakaisesta ensimmäisestä tulvahuipusta. Vedenkorkeudet kääntyvät uuteen nousuun lähipäivinä sateiden ja lämpiävän sään seurauksena. Toinen tulvahuippu ajoittuu Simojoella viikonlopulle ja muualla Lapissa ensi viikolle. Kemihaarassa, Tornion-, Ivalo- ja Tenojoella toinen tulva on viime viikon tulvahuipun suuruinen tai suurempi, Ounas- ja Simojoella yhtä suuri tai pienempi.

Muonionjoella Kolarissa on perjantain jääpato yhä paikallaan. Siitä alaspäin sekä Muonionjoki että Tornionjoki ovat jäästä vapaat. Ounasjoelta ovat jäät lähteneet kokonaan Kaukosen alapuolelta. Jääpatoja voi vielä syntyä jäiden liikkuessa alavirtaan, jolloin vedenkorkeudet voivat nousta paikallisesti.

Inarinjärven vedenpinta on kääntynyt nousuun ja Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan, Porttipahdan ja Kemijärven pinnat ovat kääntyneet nousuun. Myös muualla Lapissa järvien pinnat ovat kääntyneet nousuun sulamisen seurauksena.