Vesitilanne 11.4.2019

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat pienentyneet huhtikuun vaihteen toisen kevättulvahuipun jälkeen, eikä lunta ole enää jäljellä juurikaan. Ainakin kahteen osaan jakautuneet kevättulvat jäivät pääosin keskimääräistä pienemmiksi. Sääennusteiden mukaan sademäärät jäävät viikon kuluessa vähäisiksi, eikä sään lämpeneminenkään vaikuta enää lumen vähyyden vuoksi, joten virtaamat jatkavat etelässä laskuaan.

Järvien vedenkorkeudet jatkavat paikoin nousua. Hiidenveden vedenkorkeuden nousuvauhti on hidastunut, seuraavan kahden viikon aikana se nousee ennusteen mukaan 5-10 cm. Lohjanjärvi jatkaa nousuaan ennusteen mukaan vielä kuukauden ajan ja nousee siihen mennessä 10-15 cm, tavanomaiselle kevään korkeimmalle tasolle. Tuusulanjärven vedenkorkeus on viikossa laskenut noin 5 cm ja jatkanee laskua seuraavan vähäsateisen viikon ajan. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on kuukaudessa noussut yli 80 cm ja on nyt keskimääräisen kevättulvan korkeudella. Viilenneen ja vähäsateisen sään vuoksi nousu on taittumassa laskuksi, mutta loppujen lumien sulaessa se saattaa vielä kuun loppupuolella nousta hieman nykyistä korkeammalle.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on noussut jo lähelle kevään korkeinta tasoaan ja pysyy huhtikuun ajan lähellä nykyistä. Painion vedenkorkeus nousi huhtikuun alussa kevättulvakorkeuteen, hieman viimevuotista korkeammalle. Nyt se on laskussa, jota ennusteen mukaan kertyy seuraavan kahden viikon aikana 30-40 cm.

Vuoksen vesistössä viime viikon lämpimät säät ja alkuviikon sateet lisäävät valuntaa ja nostavat pienten jokien ja järvien vedenkorkeuksia Saimaan ja Kallaveden lähialueilla. Sään viileneminen hillitsee kuitenkin vedenkorkeuksien nousua tämän viikon aikana. Pielisen valuma-alueella lumet eivät ole vielä juurikaan sulaneet ja vedenkorkeuksien ennustetaan kääntyvän nousuun vasta huhtikuun lopulla.

Saimaan vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Vedenkorkeuden ennustetaan kääntyvän lähialueen valunnan kasvun myötä hitaaseen nousuun. Vedenkorkeuden nousun ennustetaan jatkuvan kesäkuun lopulle, jolloin vedenkorkeus on kevään sateista riippuen 25-70 cm nykyistä korkeammalla.

Pielisen vedenkorkeus on ajankohdan mediaanitason tuntumassa. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan hitaasti huhtikuun lopulla ja kääntyvän toukokuussa voimakkaampaan nousuun. Ennusteen mukaan 70-130 cm kesäkuun puoliväliin mennessä.

Kallaveden vedenkorkeus on hieman ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeuden ennustetaan kääntyvän lumien sulannan ja vesisateiden myötä nousuun. Lumen vesiarvo on Kallaveden valuma-alueella huomattavasti viimevuotista vähäisempi ja kevättulvan ennustetaan jäävän selvästi pienemmäksi.

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenpinnat ovat lähteneet lumen sulamisen myötä nousuun. Talven lumimäärä oli vesistöalueella keskimääräistä tasoa, mutta viime vuoden kuivuus vaikuttaa vielä järviin ja näillä näkymin vedenpinnat jäävät suurissa säännöstelemättömissä järvissä alkukesällä keskimääräistä alemmaksi.

Päijänteen vedenpinta on lähellä ajankohdan mediaanitasoa ja nousussa. Lähtövirtaama on ajankohtaan nähden jopa ennätyksellisen pieni, runsaat 80 m3/s. Jatkamalla hyvin pienillä juoksutuksilla Päijänteen pinta noussee alkukesäksi lähelle ajankohdan keskimääräistä tasoa. Kymijoen pääuoman virtaama on keskimääräistä pienempi, noin 250 m3/s, eikä suuria muutoksia ole lähiviikkoina odotettavissa.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on noin 30 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Konnevedessä ja Pielavesi-Nilakassa vajaus ajankohdan mediaanitasoon nähden on 10-15 cm. Järvien vedenpinnat ovat lähteneet nousuun. Näillä näkymin kevään ja alkukesän vedenkorkeudet jäävät näissä järvissä keskimääräistä alhaisemmiksi.

Mäntyharjun reitillä Puulan, Kyyveden ja Vuohijärven pinnat ovat myöskin lähteneet nousuun ja ovat hiukan keskimääräistä ylempänä.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien vedenkorkeudet ovat olleet huhtikuun ajan laskussa kylmän sään ja yöpakkasten hidastaessa sulantaa, ja pysyvät laskussa seuraavallakin viikolla. Loimijoen ja Puujoen kevättulvahuiput ovat jääneet keskimääräistä pienemmiksi.

Suurempien säännösteltyjen järvien kevään tulovirtaamat ovat jäämässä keskimääräistä pienemmiksi johtuen yläpuolisten luonnontilaisten järvien matalista vedenkorkeuksista ja kuivasta maaperästä, joten järvien kevätalennuksia on tehty mahdollisuuksien mukaan keskimääräistä loivempina. Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelyyn saatiin tämän kevään osalta poikkeuslupa, joka on mahdollistanut vedenkorkeuden pitämisen korkeammalla kuin mitä säännöstelyn lupaehdot edellyttävät.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat viime vuonna kuivan kesän myötä selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu Mallasvedellä ja Längelmävedellä sekä Hauhon reitillä edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet ovat 25-35 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja pinnat ovat keväisessä nousussa. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat kasvaneet viime viikkoina, mutta keskimääräistä pienemmäksi jääviä kevättulvahuippuja ennustetaan vasta huhtikuun loppupuolelle. Järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja ja paikoin nousussa.

Viilentenyt sää on laskenut virtaamia Pohjanmaan joissa. Joet kääntyvät uuteen nousuun ensi viikon aikana sään lämmetessä. Etelä-Pohjanmaalla yli puolet lumista on jo sulanut ja huhtikuun lopulle ajoittuva tulvahuippu on jäämässä keskimääräistä pienemmäksi. Keski- ja Oulun eteläpuolisella Pohjois-Pohjanmaalla keskimääräinen tai hieman sitä pienempi tulvahuippu ajoittuu huhti-toukokuun vaihteeseen. Sulamisajan sää ratkaisee tulvan suuruuden.

Järvien pinnat ovat nousussa Oulun eteläpuolisissa joissa. Lappajärven juoksutuksen pienentämiseksi on saatu poikkeuslupa. Näin vedenpinta saadaan kesäksi nostettua tavoitetasolleen.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä arvoja, ja pysyvät tällä tasolla vielä noin viikon verran ennen kuin kääntyvät nousuun. Lunta alueella on edelleen noin 120-190 mm. Kevään tulvahuipun ennustetaan osuvan toukokuun alkuun ja siitä tulevan tavanomaisen suuruinen tai paikoin sitä suurempi. Kostonjärven juoksutus on noin 17 m3/s ja Irnijärven 16 m3/s, molemmat ovat laskussa huhtikuun puoliväliin asti.

Lumen sulamiskausi käynnistyy hiljalleen huhtikuun puolivälin jälkeen Oulujoen vesistössä. Järvien tulovirtaamat ovat ennusteen mukaan suurimmillaan toukokuun puolivälin tienoilla. Keskimääräinen lumen vesiarvo alueella on noin 160 mm eli lunta on ajankohtaan nähden keskimääräisesti. Kevään tulvista ennustetaan tämän perusteella keskimääräisen suuruisia. Sulamiskauden sää määrittää lopulta tulvien suuruuden ja ajoituksen.

Sotkamon reitin säännösteltyjen järvien pinnat ovat ajankohdan keskitasojensa tuntumassa. Hyrynsalmen reitin Kianta- ja Vuokkijärven vedenkorkeudet ovat laskeneet nopeasti viime viikkoina ja ovat myös huhtikuun alun keskitasojensa tuntumassa. Oulujärvi on 50 cm ajankohdan keskitasoaan korkeammalla. Järvien pinnat laskevat suunnilleen huhtikuun loppupuoliskolle saakka.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan pinnat ovat huhtikuun alun keskitasojensa tuntumassa ja alkavat hiljalleen nousta tämän viikon viileämmän sääjakson jälkeen. Järvien vedenkorkeuksien ennustetaan saavuttavan keskimääräiset keväthuippunsa toukokuun loppupuoliskolla.

Kuusamon seudulla Muojärven ja Kitkajärven pinnat ovat hitaassa laskussa. Lunta alueella on noin 190 mm lumen vesiarvona ilmaistuna, mikä on lähellä ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa. Ennusteen mukaan vedenkorkeudet alkavat nousta huhtikuun lopulla ja ovat keskimääräisissä keväthuipuissaan toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa, sulamisajan säästä riippuen.

Lapissa jokien virtaamat ovat talvikaudelle tyypillisissä pienissä lukemissa. Lämpiävä sää sulattaa lunta Lapin eteläisimmissä osissa ja jokien virtaamat voivat kääntyä pieneen kasvuun. Uudelleen kylmenevä sää kääntää virtaamat kuitenkin ensi viikolla laskuun ja kevättulvat ovat odotettavissa Etelä-Lapissa huhti-toukokuun vaihteessa tai sen jälkeen. Muualla Lapissa jatkuu pakkassää.

Lumen vesiarvo on Lapissa lähellä ajankohdan tavanomaista tai hiukan sitä suurempaa. Kevättulvista on lumen määrän perusteella odotettavissa koko Lapissa tavanomaisia tai sitä suurempia.

Inarinjärven vedenpinta on ajankohdan keskitasolla ja hitaassa laskussa, kuten yleensä tähän aikaan vuodesta. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden hiukan tavanomaista suurempaa, noin 180 m3/s. Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet ovat vajaan metrin keskimääräistä alempana. Muualla Lapissa järvien pinnat ovat pääosin ajankohtaan nähden tavanomaisilla tasoillaan.