Vesitilanne 1.7.2019

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat pieniä, Lounais-Suomessa paikoin todella pieniä. Esimerkiksi Yläneenjoen vedenkorkeus havaintoaseman kohdalla on alempana kuin kertaakaan aikaisemmin kesäkuun lopulla vuodesta 1971 alkavalla havaintojaksollaan. Maaperä on erittäin kuivaa, eivätkä suuremmatkaan sateet riittäisi kääntämään virtaamia kasvuun kovin nopeasti. Sääennusteiden mukaan sademäärät jäävät seuraavankin viikon aikana vähäisiksi ja virtaamat pysyvät pieninä. Etelärannikon jokien virtaamat saattavat paikoin kasvaa ensi viikolla, mikäli suurimmat ennustetut sateet toteutuvat.

Järvien vedenkorkeudet ovat laskeneet ja ovat osin ajankohdan tavanomaista alempana. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on laskussa, mutta lähellä ajankohdan keskimääräistä. Se jatkaa laskuaan seuraavan kahden viikon aikana ennusteen mukaan 5-10 cm verran. Tuusulanjärvi on lähes 15 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana ja vain hieman säännöstelyn alarajan yläpuolella. Juoksutus järvestä on minimissään ja vedenkorkeus pysynee nykyisellään tai mikäli heinäkuun alusssa sataa, nousee hieman. Hiidenvesi on noin 15 cm ja Lohjanjärvi 5 cm ajankohdalle tyypilllistä alempana. Ne jatkavat laskuaan todennäköisesti syksyyn asti, seuraavan kahden viikon aikana laskua kertynee 5-10 cm.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on pysynyt lähellä ajankohdan tavanomaista tasoa. Se laskee seuraavan kahden viikon aikana ennusteen mukaan noin 5 cm. Myös Painio on lähellä ajankohdan tavanomaista tasoa, ennusteen mukaan se pysyy nykyisellään tai laskee hieman seuraavan kahden viikon aikana.

Vuoksen vesistössä useimpien järvien vedenkorkeudet ovat alkukesälle tyypillisillä tasoilla. Kesäkuussa tavallista vähäisemmiksi jääneet sateet sekä lämpimän sään lisäämä järvihaihduntaa laskee järvien vedenkorkeuksia hieman tavallista nopeammin.

Saimaan vedenkorkeus on noin 10 cm ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Vedenkorkeuden nousu on kääntynyt hitaaseen laskuun. Ennusteen mukaan vedenkorkeus voi laskea elokuussa hieman tavallista alemmas, mikäli loppukesästä ei tule runsaita sateita. Ennusteen mukaan vedenkorkeus laskee 0-15 cm heinäkuun loppuun mennessä.

Pielisen vedenkorkeus on laskenut jo lähelle ajankohdan keskitasoa. Vedenkorkeuden ennustetaan laskevan kesälle tyypilliseen tapaan, noin 10-40 cm heinäkuun loppuun mennessä.

Kallaveden vedenkorkeus on hieman ajankohdan keskitason alapuolella ja kesäkuulle tyypillisessä laskussa. Ennusteen mukaan laskua kertyy 10-35 cm heinäkuun loppuun mennessä.

Kymijoen vesistöalueella suurimpienkin järvien pintojen nousu on pysähtynyt ja vedenkorkeudet ovat kääntymässä tai jo kääntyneet laskuun. Vesistöalueen latvoilla sijaitsevista pienemmistä järvistä moni on ollut laskussa jo monta viikkoa, mutta suuremmat järvet jatkoivat nousuaan pitempään.

Päijänteen vedenpinta on noin 5 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan Päijänne kääntyy viikon kuluessa hitaaseen laskuun, ja alenee heinäkuun loppuun mennessä 5-15 cm. Kalkkisen säännöstelypadon luukut on suljettu kokonaan ja virtaus tapahtuu pelkästään Kalkkisen luonnonkoskesta, mikä hieman hidastaa Päijänteen vedenkorkeuden laskua. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen pääuoman virtaama ovat keskimääräistä pienempiä, ja Kymijoen virtaama pienentynee vähitellen kesän edetessä.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on runsaat 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana ja kääntynyt juuri laskuun. Keiteleen pinta pysynee keskimääräistä alempana koko kesän. Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka ovat 10-15 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella ja laskussa.

Mäntyharjun reitillä Puulan, Kyyveden ja Vuohijärven pinnat ovat ajankohtaan nähden keskimääräisillä tasoilla ja niinikään laskusuunnassa. Puulan pinnan aleneminen on Kissakosken varsin pienen juoksutuksen ansiosta toistaiseksi hyvin hidasta.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat ajankohdalle tavanomaisia lukemia pienempiä, ja pysyvät seuraavan viikon ajan nykyisissä arvoissa. Suurempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin lähellä tavanomaisia kesäkorkeuksia. Vanajaveden pinta on laskenut kesäkuun puolivälin jälkeen ja on selvästi ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat viime vuonna kuivan kesän myötä selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu Mallasvedellä ja Längelmävedellä sekä Hauhon reitillä edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet ovat 15-25 cm ja Tarjanteen 30 cm tavanomaisia kesäkuun lopun tasoja alempana. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu viime elokuusta lähtien ja rajoitusta jatketaan edelleen.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, ja järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisellä tasolla tai hieman alempana. Lähiviikoille ei ennusteta merkittäviä muutoksia.

Etelä-Pohjanmaalla vedenkorkeudet ja virtaamat ovat tavanomaista pienempia. Alueen eteläosassa selvästi pienempiä kuin tyypillisesti alkukesästä. Esimerkiksi Lapväärtinjoen virtaama on ollut näin pieni viimeksi vuonna 2006. Myös Keski-Pohjanmaan joissa virtaamat ovat laskeneet tavallista pienemmiksi. Iijoella sateet ovat nostaneet virtaamia tavanomaista korkeammiksi. Koko Pohjanmaan alueella virtaamat laskevat lähipäivinä.

Vähäsateinen ja lämmin jakso on saanut järvien pinnat laskuun. Lappajärven pintakin on palannut tavoitevyöhykkeelleen. Lapuanjoen Hirvijärven pinta on 20cm tavanomaista alempana ja laskussa.

Iijoella viime päivien sade on nostanut virtaamia hieman tavanomaista korkeammiksi varsinkin Livojoella ja Siuruanjoella. Ne ovat kuitenkin nyt kääntymässä laskuun. Luonnontilaiset järvet, Pudasjärvi, Jongunjärvi ja Jaurakkajärvi ovat lähellä keskimäärisiä kesäkorkeuksiaan. Kostonjärven ja Irninjärven juoksutukset ovat noin 20-23 m3/s.

Vesitilanne on ajankohdalle tavanomainen Oulujoen vesistössä. Säännöstellyt järvet ovat nousseet alkukesän keskitasoilleen ja luonnontilaisten järvien pinnat ovat laskussa.

Oulujärven vedenkorkeus pysyy lähellä nykylukemia tai nousee hieman kesän aikana, juoksutuksista riippuen. Sotkamojärvien sekä Hyrynsalmen reitin Vuokkijärven ja Kiantajärven vedenkorkeudet ovat kesän alimpien suositustasojensa yläpuolella. Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan vedenkorkeudet ovat kesäkuun lopulle tyypillisissä lukemissa ja laskevat kesän aikana 20-35 cm sademääristä riippuen.

Kuusamon seudulla Muojärvi ja Kitkajärvi pysyvät lähiviikkoina nykyisten vedenkorkeuksiensa tuntumassa sateisen sään vuoksi, mutta kääntyvät sitten kesäajalle tyypilliseen hitaaseen laskuun.

Lapin jokien virtaamat ovat suuressa osassa Lappia hiukan ajankohdalle tavanomaisia virtaamia suurempia. Viime viikon sateet käänsivät virtaamat kasvuun koko Lapissa, eteläisintä Lappia lukuun ottamatta. Virtaamien kasvu jatkuu vielä hitaana muutamia päiviä ennen kuin lähtevät laskuun, Ivalojoessa virtaama on jo kääntynyt laskuun.

Inarinjärven vedenpinnan nousu on nyt pysähtynyt ja on noin 20 cm heinäkuun tavanomaista tasoa ylempänä. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden selvästi tavanomaista suurempaa, 300-350 m3/s. Lokan ja Porttipahdan pinnat ovat myös vielä nousussa. Muuten Lapin järvien pinnat ovat nyt laskussa ja lähellä ajankohdalle normaalia tasoaan.