Alueellinen vesitilanne

Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Satakunta (19.2.)

Kokemäenjoen virtaamat ovat nousseet jälleen tulvalukemiin sunnuntain ja maanantain sateiden jälkeen. Porissa vedenkorkeus on korkealla olevan meriveden ja suuren Kokemäenjoen virtaaman vuoksi pysynyt korkealla. Se oli tiistaina korkeimmillaan noin 20 cm tulvarajasta, mutta on nyt laskenut hieman. Loimijoki oli 160 m3/s suuruisessa virtaamahuipussaan tiistai-iltapäivällä ja on laskenut sen jälkeen. Vesi on noussut pelloille laajoilla alueilla. Huittisissa virtaama kasvoi selvästi tulvarajaa suuremmaksi maanantaina ja tiistaina. Virtaama kääntyi laskuun tiistain aikana ja on nyt alle tulvarajan.

Lisää sateita on ennustettu loppuviikolle, mikä kasvattaa virtaamia jälleen. Porissa vedenkorkeus saattaa suurimpien ennusteiden mukaan nousta sunnuntaina tulvarajalle. Huittisissa taloja voi jäädä veden saartamiksi.

Vähälumisen talven vuoksi Näsi- ja Pyhäjärven säännöstelyyn on myönnetty poikkeuslupa, joka otettiin heti käyttöön. Kevättulviin ei tarvitse varautua, kun sulamisvesiä ei ole odotettavissa. Poikkeusluvan ansiosta Tammerkoskessa voitiin lopettaa ohijuoksutukset, mikä helpottaa Kokemäenjoen tulvatilannetta. Säännösteltyjen järvien juoksutukset ovat olleet suuria, kun luonnontilaisista järvistä on runsaiden sateiden vuoksi purkautunut paljon vettä. Kyrösjärven vedenkorkeus on laskenut 30 cm tammikuun huipusta ja juoksutusta on voitu pienentää, mutta nyt sateet ovat saaneet sen jälleen reippaaseen nousuun.

Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat osin laskeneet, mutta sateet nostavat uudelleen useiden järvien vedenpintoja. Toisvesi Virroilla on noussut lähelle tammikuun lopun korkeinta tasoa. Toisveden pinta on tällä hetkellä yhä 60 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa korkeammalla ja vuodesta 1903 alkavalla havaintojaksollaan ylempänä kuin koskaan aikaisemmin helmikuussa. Myös Keurusselän vedenkorkeus on helmikuun arvoksi korkeammalla kuin kertaakaan aikaisemmin vuodesta 1911 alkavalla havaintojaksollaan. Se on lähes 70 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla ja hitaassa nousussa. Tarjanteen vedenkorkeus on 65 cm keskimääräistä ylempänä, ja nousee ennusteiden mukaan helmikuun loppupuolella jopa 10-15 cm.

Myös Längelmäveden reitin järvien vedenkorkeudet ovat jälleen kääntymässä reippaaseen nousuun. Mallasvesi, Längelmävesi ja Iso-Roine ovat 35-45 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla ja nousevat ennusteen mukaan helmikuun loppuun mennessä 5-15 cm. Myös viimeisen kuukauden verran lähes samoissa lukemissa pysyneen Kukkian ennustetaan nousevan parissa viikossa 5-10 cm. Tällä hetkellä se on 35 cm keskimääräistä helmikuun tasoa ylempänä.

Karvianjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat kasvaneet ja järvien vedenkorkeudet kääntyneet nousuun sateiden vaikutuksesta. Isojärven vedenkorkeus on noussut alkuviikosta 10 cm ja nousee ennusteen mukaan seuraavan viikon aikana vielä 10-20 cm. Karvian Kirkkojärvi on noussut sunnuntai-illasta keskiviikon iltapäivään noin 60 cm, mutta se ei nouse juuri enää nykytasostaan. Lauantaille ennustetut runsaat sateet saavat vedenpinnat nousemaan paikoin tulvarajoille, jos ne tulevat vetenä.

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE