Alueellinen vesitilanne

Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Satakunta (22.1.)

Kokemäenjoen virtaamat ovat edelleen suuria, vaikka menneellä viikolla sademäärät ovat jääneet vähäisiksi. Loimijoen virtaama on pienentynyt viikon aikana ylitettyään jälleen 125 m3/s suuruisena rajan, jolla vesi pelloille. Marras-joulukuussa Loimijoen virtaama kasvoi kolme kertaa noin 150 m3/s suuruiseksi. Lähipäivien ajan se pysyy nykyisellään tai pienenee edelleen. Kiikassa vedenkorkeus on pysynyt suuren virtaaman vuoksi varoitusrajan tuntumassa. Kuun lopussa virtaamat saattavat jälleen kasvaa ennustettujen runsaiden sateiden myötä ja Porissakin vedenkorkeus voi joidenkin ennusteiden mukaan nousta jopa tulvarajan yli. Lämpötila pysyy sääennusteiden mukaan seuraavan viikon ajan lähellä nollaa, mutta sitten mahdollisen viilenemisen myötä hyydeongelmien riski kasvaa.

Luonnontilaisten järvien vedenkorkeuksien nousu on hidastunut tai osin pysähtynyt. Suurista luonnontilaisista järvistä Tarjanteen vedenkorkeus ei ole alkuviikon aikana enää noussut, mutta ennusteen mukaan se voi nousta vielä helmikuun alkuun mennessä noin 5 cm. Vedenpinta on yli 60 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla. Keurusselän vedenkorkeus on noussut vielä viikossa pari senttiä ja on nyt korkeammalla kuin kertaakaan aikaisemmin tammikuun loppupuolella vuodesta 1911 alkavalla havaintojaksollaan. Se on 70 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla, mutta ei ennusteen mukaan enää todennäköisesti nouse ja kääntyy laskuun tammikuun loppuuun mennessä.

Mallasvesi, Längelmävesi, Iso-Roine ja Kukkia ovat nousseet jo 30-35 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla. Seuraavan kahden viikon aikana Iso-Roine ja Kukkia saattavat nousta vielä 5-10 cm, Mallasvesi ja Längelmävesi alle 5 cm.

Säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksien nousua on pystytty hillitsemään ja osin laskemaan voimakkaiden juoksutusten avulla. Kyrösjärven juoksutus on poikkeusluvalla edelleen noin 80 m3/s, mikä on lähes neljä kertaa ajankohdan tyypillistä suurempi. Järven tulovirtaama on viimein laskenut tuota pienemmäksi ja vedenkorkeus on hitaasti kääntynyt laskuun. Myös Pyhä- ja Näsijärven sekä Vanajaveden juoksutukset ovat edelleen suuria.

Karvianjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat ajankohdan tavanomaisia lukemia suurempia ja järvet ovat osin keskimääräistä korkeammalla. Isojärven vedenkorkeus on noussut parissa viikossa lähes 35 cm, mutta on kääntymässä laskuun.

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE