Julkaistu: 9.5.2022

Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus

Yhdyskuntajätevesien aiheuttama vesistökuormitus

Yhdyskuntien jätevesien käsittely on tehostunut huomattavasti, ja samalla jätevesien aiheuttama vesistökuormitus on pienentynyt. Puhdistusprosesseja ja jätevesilietteen hyötykäyttöä parannetaan edelleen.

Yhdyskuntien jätevesiä ryhdyttiin Suomessa käsittelemään biologisin menetelmin verrattain varhain. Pian käsittelyyn liitettiin myös kemiallinen prosessi. Biolologis-kemiallinen käsittely kattoi jo 1980-luvun alussa kolme neljäsosaa viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden jätevesistä. Kymmenen vuotta myöhemmin käsittelyä alettiin täydentää tehostetulla typenpoistolla erityisesti rannikon läheisyydessä.

Jätevesien käsittelytapojen kehitys prosenttiosuuksina viemäriverkostoon liittyneistä asukkaista. Mekaaninen vaihe sisältyy kaikkiin menetelmiin. Lähde: Vesien vuoksi, Suomalaisen vesiensuojelun vaiheita (2017).

 

Yhdyskuntien jätevesissä on useita ympäristölle haitallisia aineita ja ominaisuuksia. Puhdistamoilla keskitytään poistamaan mahdollisimman tehokkaasti kiinteitä aineita, orgaanista eli eloperäistä ainesta sekä ravinteita. Puhdistusprosessi poistaa varsin hyvin myös bakteereja ja muita mahdollisia taudinaiheuttajia.

Lainsäädäntö ohjaa jätevesien käsittelyä ja valvontaa

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) edellyttää ympäristölupaa kaikilta niiltä jätevedenpuhdistamoilta, joihin tulee vähintään sadan asukkaan jätevesiä vastaava jätevesimäärä. Ympäristöluvassa määrätään tapauskohtaisesti jätevesien käsittelyvaatimukset. Vaatimustaso on asetettu valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesistä (888/2006).

Lupaehtojen noudattamista valvoo elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) jokaiselle puhdistamolle nimeämä valvoja. Valvoja tekee säännöllisiä valvontakäyntejä puhdistamolle. Ympäristöluvan haltija puolestaan tarkkailee puhdistamon toimintaa ja vesistövaikutuksia hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti.

Euroopan unionin yhdyskuntajätevesidirektiivi (91/271/ETY) asettaa tiettyjä vaatimuksia yhdyskuntajätevesien keräämiselle ja käsittelylle sekä puhdistamojen tehokkuuden seurannalle. Direktiivin vaatimukset puhdistustehokkuudesta ovat Suomen lainsäädäntöä väljemmät, joten Suomen puhdistamot täyttävät hyvin direktiivin vaatimukset.

Vesistöjen kuormitus on keventynyt

Yhdyskuntajätevettä muodostuu vuosittain noin 550 miljoonaa kuutiometriä. Määrä sisältää kotitalouksien jätevesien ohella muun muassa palveluista ja pienyrityksistä tulevia jätevesiä. Asukasta kohti laskettuna jätevesiä muodostuu vuorokaudessa 320 litraa, josta arviolta 90 litraa on vuotovettä – lähinnä viemäreihin maaperästä vuotanutta vettä. Vähintään sadan henkilön jätevesiä käsitteleviä puhdistamoja on noin 350.

Puhdistamoiden rakentaminen ja parantaminen ovat vähentäneet yhdyskuntien aiheuttamaa vesistökuormitusta vuosikymmenten saatossa. Erityisesti orgaanisen aineen ja fosforin päästöt ovat pienentyneet voimakkaasti 1970-luvun päästömääristä. Näitä aineita puhdistamot ovat jo pitkään poistaneet yli 95-prosenttisesti.

Puhdistamoilta vesistöihin lähtevä fosforimäärä väheni erityisen jyrkästi 1970- ja 1980-luvuilla, mutta kehitys on jatkunut senkin jälkeen: fosforikuorma on puolittunut vuodesta 1990.

Typen poistaminen jätevesistä on huomattavasti vaikeampaa kuin fosforin tai orgaanisen aineen poisto. Jätevedenpuhdistamoille tulevasta typestä puhdistamot poistavat keskimäärin vajaa kaksi kolmasosaa. Puhdistustulos on vuosien mittaan parantunut; 1970-luvun alussa vain noin neljäsosa typestä saatiin poistettua.

Vaikka typenpoisto on tehostunut, puhdistamoilta vesistöihin tuleva typpikuorma on nyt samalla tasolla kuin 1970-luvun alussa. Tämä johtuu siitä, että viemäriverkostojen laajentaminen ja taajamaväestön kasvu ovat lisänneet käsiteltävien jätevesien määrää. Aiempaa proteiinipitoisempi ruokavalio on myös kasvattanut puhdistettavien jätevesien typpipitoisuutta.

Vesistökuormituksen kehitys yhdyskuntajätevesiä käsitteleviltä puhdistamoilta. Käyrät kuvaavat päästömäärien muutosta lähtövuodesta 1971, jonka indeksiarvo on 100.

Jätevesien käsittelyä parannetaan edelleen

Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen osuus kaikesta ihmisen aiheuttamasta fosforikuormituksesta Suomessa on noin 2,5 prosenttia ja typpikuormituksesta runsaat 13 prosenttia. Osuuksia voi verrata haja- ja loma-asutuksen aiheuttamaan vesistökuormitukseen, joka on fosforin osalta vajaa 7 prosenttia ja typen osalta 3 prosenttia.

Ravinteiden ja orgaanisten aineiden lisäksi viemärivedet sisältävät muita vesistölle haitallisia-aineita, kuten lääke- ja puhdistusaineita, kosmetiikan kemikaaleja, mikromuoveja, liuotteita ja metalleja. Näitä, samoin kuin jätevesien sisältämiä haitallisia mikrobeja, nykyiset puhdistusprosessit poistavat vaihtelevasti. Tavoitteena on vähentää niiden päästöjä sekä estää vaarallisimpien aineiden päästöt kokonaan. Tämä merkitsee, että puhdistusprosesseja pitää edelleen kehittää ja parantaa.

Samalla jätevedenpuhdistamot kytketään aiempaa tiiviimmin osaksi kiertotaloutta. Jätevesilietteen sisältämät ravinteet kerätään entistä tarkemmin talteen ja otetaan hyötykäyttöön. Liete voidaan myös jatkojalostaa esimerkiksi maanparannusaineeksi, kasvualustoiksi ja biokaasuksi.

Lisää tietoa aiheesta:

Vesihuoltolaitosten tunnusluvut – työkalu, joka kertoo eri laitosten perustiedot sekä mm. jäteveden puhdistusvaatimusten täyttymisen.

Vesi.fi-aineistopankki:
Vesihuollon suuntaviivat 2020-luvulle
Vesihuoltolaitokset 2014 – Viemärilaitokset
Yhdyskuntien jätevesien kuormitus vesiin