Voitaisiinko padot purkaa?

Suomen jokiin on aikoinaan rakennettu satoja voimalaitospatoja. Mitä tapahtuisi, jos niitä alettaisiin purkaa?

Suomessa on reilut 150 pienehköä vesivoimalaitosta. Niiden merkitys sähköntuotannolle on vähäinen. Jotkin näistä laitoksista on arvioitu sellaisiksi, että pato olisi mahdollista purkaa.

Kun Vantaanjoen Tikkurilankosken pato purettiin ja koskialue kunnostettiin, taimenet alkoivat jo samana vuonna kutea koskessa ja palasivat alueelle vuosikymmenten poissaolon jälkeen. Jokeen rakennettiin luonnonmukaisia pohjakynnyksiä, jotta vesi kosken yläpuolella säilyi entisessä tasossaan.

Laatokkaan laskeva Hiitolanjoki on toinen esimerkki. Joessa oli Suomen puolelle kolme pientä voimalaitosta, joista kaksi alinta on jo purettu ja viimeinenkin puretaan 2023. Patojen alta vapautuneet kosket on kunnostettu luonnontilaisiksi. Uhanalainen Laatokan järvilohi palasi kunnostuksen jälkeen nopeasti vanhoille kutupaikoilleen.

Isompien voimalaitospatojen purkaminen ei ole järkevää. Voimalaitokset tuottavat päästötöntä sähköä, millä on merkitystä torjuttaessa ilmastonmuutosta. Lisäksi jokivarren asutus ja muu toiminta on muotoutunut nykyisen jokirakenteen mukaiseksi ja patojen purkaminen aiheuttaisi alueelle suuremman riskin tulvavahinkojen syntymiselle.

Kuva: Tikkurilankoski oli vuosikymmenet patoaltaana. Padon purkaminen palautti koskialueen näkyviin. © Harri Aulaskari, ELY-Keskus.