Julkaistu: 27.1.2020

Voitaisiinko padot purkaa?

Suomen jokiin on aikoinaan rakennettu satoja voimalaitospatoja. Mitä tapahtuisi, jos niitä alettaisiin purkaa?

Suomessa on reilut 150 pienehköä vesivoimalaitosta. Niiden merkitys sähköntuotannolle on vähäinen. Jotkin näistä laitoksista on arvioitu sellaisiksi, että pato olisi mahdollista purkaa.

Kun Vantaanjoen Tikkurilankosken pato purettiin ja koskialue kunnostettiin, taimenet alkoivat jo samana vuonna kutea koskessa ja palasivat alueelle vuosikymmenten poissaolon jälkeen. Jokeen rakennettiin luonnonmukaisia pohjakynnyksiä, jotta vesi kosken yläpuolella säilyi entisessä tasossaan.

Laatokkaan laskeva Hiitolanjoki on toinen esimerkki. Joessa on Suomen puolelle kolme pientä voimalaitosta, joiden purkamisesta on nyt sovittu. Niiden alta vapautuvat kosket kunnostetaan luonnontilaisiksi. Uhanalainen Laatokan järvilohi pääsee pian taas kutupaikoilleen.

Isompien voimalaitospatojen purkaminen ei ole järkevää. Voimalaitokset tuottavat päästötöntä sähköä, millä on merkitystä torjuttaessa ilmastonmuutosta. Lisäksi jokivarren asutus ja muu toiminta on muotoutunut nykyisen jokirakenteen mukaiseksi.

Ison padon purkaminen aiheuttaisi tulvia ja muita ongelmia. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole. Ranskassa virtaava Sélune palautetaan lohijoeksi purkamalla siihen rakennetut 15 ja 36 metriä korkeat padot.

Kuva: Harri Aulaskari, ELY-Keskus. Tikkurilankoski oli vuosikymmenet patoaltaana. Padon purkaminen palautti koskialueen näkyviin.

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE