Voiko järvi hyvin vai huonosti?

Järvi siintää sinisenä ja vesi näyttää kirkkaalta. Tarkoittaako se, että järvi voi hyvin? Miten järven tai joen tila ylipäätään määritellään?

Järviä ja jokia on monenlaisia, samoin rannikkovesiä. Jokin järvi voi olla luonnostaan kirkas. Toinen taas on ruskeavetinen siksi, että sen valuma-alueella on paljon soita ja muita turvemaita. Savimaiden halki virtaava joki näyttää usein harmaalta ja samealta.

Vesistöjen tilaa arvioidaan nykyisin samoilla perusteilla koko EU-alueella, ja tässä arviossa lähtökohtana on luonnontila. Käytännössä tämä tarkoittaa, että myös ruskeavetinen järvi tai samea joki voidaan luokitella hyväkuntoiseksi – mikäli veden väri tai sameus on luontaista perua.

Olennaista onkin se, miten ihminen on muuttanut vesiluontoa. Ovatko jätevedet rehevöittäneet karun järven? Estääkö jokeen rakennettu pato kalojen vaelluksen? Onko pohjaeläimistö köyhtynyt tai peräti kadonnut kuormituksen aiheuttaman happikadon vuoksi?

Jos tämänkaltaisia muutoksia ei ole havaittu tai ne ovat lieviä, vesistön tilaa voidaan pitää hyvänä. Suuret muutokset taas merkitsevät heikompaa tilaa.

Sukella syvemmälle tähän aihepiiriin

Pintavesien luokittelun periaatteet
Pintavedet luokitellaan niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan. Ekologisen tilan luokittelussa tarkastellaan ensisijaisesti biologisia laatutekijöitä, …
Pintavesien tyypittely
Vesien tyypittely tarjoaa lähtötietoja pintavesien ekologisen tilan arviointiin. Tyypittelyssä Suomen sisävedet ja rannikkovedet jaotellaan luontaisten …
Vesien ekologinen ja kemiallinen tila
Suomen vesistöjen ekologinen tila on enimmäkseen hyvä. Sisävesistä parhaiten voivat suuret järvet, heikoiten joet. Ekologista …