Julkaistu: 20.12.2019

Voidaanko järviä kunnostaa?

Mitä tehdä, kun järvi on pahasti rehevöitynyt – kun leväkukinnat ja happikato ovat jokavuotisia tai kun koko järvi uhkaa kasvaa umpeen?

Rehevöitynyt järvi voidaan kunnostaa. Se ei kuitenkaan onnistu käden käänteessä, vaan vaatii pitkäjänteistä työtä.

Rehevöityminen johtuu järveen päätyvästä ravinnekuormituksesta. Niinpä kuormitus pitää saada ensin kuriin. Tämä koskee sekä valuma-alueelta tulevia ravinteita että niin sanottua sisäistä kuormitusta. Sisäinen kuormitus tarkoittaa sitä, että järven pohjaan aikojen saatossa kertyneet ravinteet alkavat hapettomissa oloissa palautua veteen.

Valuma-alueelta tuleva kuormitus on yleisimmin peräisin järveä ympäröiviltä pelloilta ja metsistä. Kun kuormituslähteet tiedetään, niihin voidaan puuttua. Peltojen, metsän ja järven väliin voidaan perustaa laaja suojavyöhyke tai kosteikko. Metsän hoidossa voidaan myös suosia monipuolisia metsänkasvatusmenetelmiä ja välttää ojien uudelleenperkauksia.

Sisäisen kuormituksen vaikutuksia voidaan yrittää torjua hapetuslaitteiden avulla. Toinen keino on vaikuttaa järven ravintoverkkoihin: vähentää särkikalojen määrää ja istuttaa järveen petokaloja. Menetelmää kutsutaan ravintovekkokunnostukseksi.

Vedestä voidaan myös yrittää saostaa fosforia pois kemikaalin avulla. Tämä on kuitenkin raju kunnostustoimi, joka voi aiheuttaa kalakuolemia ja muita haittoja. Se vaatiikin aina ympäristöluvan.

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE