Vettä kaivosta vai vesijohtoverkosta?

Maaseudulla vesi on perinteisesti hankittu pihakaivosta. Vesi- ja viemäriverkostot laajenevat nyt myös haja-asutusalueille. Onko niihin pakko liittyä ja kannattaako se?

Kaivovedessä on hyvät puolensa. Jos kaivo on jo olemassa, veden hankinta tulee halvaksi. Kaivoa ja vesilaitteita on toisaalta huollettava. Kaivo voi myös ehtyä, jos pohjaveden pinta laskee kovin alas.

Suomessa vesihuoltolaki määrää, että suurehkoa asukasjoukkoa varten pitää järjestää vesihuolto. Käytännössä se tarkoittaa lähinnä taajamia. Jos kiinteistö sijaitsee taajamassa ja kuuluu niin sanottuun vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen, se täytyy liittää vesi- ja viemäriverkkoihin. Toiminta-alueesta päätetään kunnassa.

Vesijohtoverkko voidaan ulottaa myös haja-asutusalueille. Siellä veden jakelusta vastaavat usein vesiosuuskunnat. Jos vesijohto tulee omalle kulmakunnalle, siihen kannattaa liittyä. Silloin ei tarvitse enää kantaa huolta veden laadusta ja riittävyydestä. Liittymisen hinta vaihtelee paikkakunnittain, yleensä se on joitakin tuhansia euroja. Usein rakennetaan samalla myös viemäriverkosto. Sen liittymämaksut ovat suurempia.

Vesi- ja viemäriverkostoon on pakko liittyä myös haja-asutusalueella silloin, kun oma vesi- ja jätevesihuolto ei ole lain vaatimalla tasolla. Jos sen sijaan on jo aiemmin rakentanut hyvät ja nykylain mukaiset järjestelmät, liittymispakkoa ei ole.

Lähde: Suomen ympäristökeskus

Julkaistu: 18.10.2019

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE