Vesien vieraslajit

Täplärapu, minkki, harmaanieriä, vesirutto. Suomen sisävesissä ja rannoilla elää lukuisia vieraslajeja, joista osa on kotiutunut tänne liiankin hyvin.

Vieraslajiksi kutsutaan sellaista eläin- tai kasvilajia, jonka ihminen on tuonut alueelle joko tahallaan tai vahingossa. Osa vesistöjen vieraslajeista on määritelty haitallisiksi: ne voivat syrjäyttää alkuperäisiä lajeja, muuttaa ekosysteemejä tai haitata esimerkiksi vesistön virkistyskäyttöä.

Täplärapu on hyvä esimerkki. Tätä pohjoisamerikkalaista rapulajia istutettiin laajasti Suomen vesistöihin 1900-luvun jälkipuoliskolla. Se kilpailee jokiravun kanssa elintilasta ja levittää rapuruttoa. Jokirapu on herkempi rapurutolle kuin täplärapu. Niinpä kotimainen jokirapu on taantunut voimakkaasti.

Haitallisiin vieraskasveihin kuuluu muun muassa kanadanvesirutto. Se kasvaa veden alla ja leviää nopeasti pienistäkin verson kappaleista. Rehevissä ja kalkkipitoisissa järvissä se voi muodostaa laajoja ja läpipääsemättömän tiheitä kasvustoja.

Uusimpiin vieraslajeihin kuuluu hyytelösammaleläin, joka muodostaa pehmeitä, pallomaisia yhdyskuntia. Limaiset hyytelöpallot saattavat olla nyrkin kokoisia tai vieläkin suurempia.

Vieraslajihavainnoista voi ilmoittaa Vieraslajit.fi-sivustolle.

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE