Julkaistu: 23.1.2020

Vesien hyvinvoinnin mittarit

Vesinäytteen ottaja veneellä järvellä.

Vesistöt ovat mutkikkaita ekosysteemejä. Jotta niiden tilaa pystytään arvioimaan, on tutkittava ja selvitettävä monenlaisia asioita.

Järvien, jokien ja rannikkoalueiden tila arvioidaan viisiportaisella asteikolla. Paras arvosana on ”erinomainen”, heikoin taas ”huono”. Näiden väliin sijoittuvat ”hyvä”, ”tyydyttävä” ja ”välttävä”.

Vesienhoidon tavoitteena on, että kaikkien vesien tila olisi vähintään hyvä ja ettei tila heikkene. Tarkemmin sanottuna tavoitteena on hyvä ekologinen tila ja hyvä kemiallinen tila. Tavoite on sama koko EU-alueella.

Ekologista tilaa arvioidaan sillä perusteella, millaisia leviä, vesikasveja, pohjaeläimiä ja kaloja vedessä elää. Arviossa voidaan tarkastella koko lajistoa, eri lajien runsautta sekä valittuja ilmentäjälajeja. Lisäksi otetaan huomioon tietyt veden laatutekijät (esim. fosfori- ja typpipitoisuus) sekä muut merkittävät muutokset (esim. säännöstely ja patojen estevaikutus).

Kemiallisen tilan arviointi perustuu siihen, ylittyvätkö tietyille vaarallisille tai haitallisille kemikaaleille ja metalleille määritellyt enimmäispitoisuudet.

Kun kaikki tiedot on koottu, tehdään laskelma siitä, mihin tilaluokkaan kyseinen vesistökohde sijoittuisi. Vertailutilana on mahdollisimman luonnontilainen alue. Lopullisen arvion tekee asiantuntija, joka ottaa huomioon myös aineiston mahdolliset puutteet ja lisätiedot sekä muut tapauskohtaiset tilanteet.

Kuva: Oulun ammattikorkeakoulu

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE