Takaisin

Julkaistu: 9.5.2022

Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus

Valtion vesitaloushankkeet

Valtio on toteuttanut lukuisia vesitaloushankkeita, joilla edistetään vesistöjen eri käyttötapoja. Hankkeiden kirjo ulottuu tekojärvien rakentamisesta lintuvesien kunnostuksiin.

Valtion vesitaloushankkeiden historia kantaa 1800-luvun lopulle. Alkuvuosikymmeninä valtio rakensi paljon uittoväyliä, koska uitto oli tärkeä puun kuljetusmuoto. Sotien jälkeen tarvittiin lisää maatalousmaata. Tuolloin valtio toteutti suuria tulvasuojeluhankkeita ja perkasi niitä varten jokia. Nykyisin tehdään yhä enemmän kalataloudellisia kunnostuksia, joiden tavallisin tavoite on vahvistaa ja palauttaa vaelluskalakantoja.

Valtion vesitaloushankkeiden yhteydessä on rakennettu säännöstelypatoja, penkereitä, pumppaamoita ja muita rakenteita. Hankkeille myönnetyt vesiluvat sisältävät määräyksiä siitä, miten rakenteita pitää hoitaa ja käyttää, jotta ne ovat turvallisia. Luvat edellyttävät myös luonnontalouden hoitoa, esimerkiksi kalanpoikasten istuttamista.

Nykyisin valtio toimii harvemmin luvanhakijana uusissa hankkeissa. Se kuitenkin edelleen edistää ja avustaa aktiivisesti monenlaisia vesitaloushankkeita. Aiempien hankkeiden lupia myös päivitetään muuttuvien sää- ja vesiolojen takia.

Suurin osa valtion vesistörakenteista on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) hallinnassa. Rakenteista osa palvelee maa- ja metsätalousministeriön ja osa ympäristöministeriön yleishyödyllisisiä hankkeita. Maa- ja metsätalousministeriön osalta rakenteiden omistus ja ylläpito on keskitetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Myös muilla tahoilla kuin ELY-keskuksilla on valtion vesistörakenneomaisuutta. Esimerkiksi Metsähallitus omistaa vanhoja uittorakenteita, Luonnonvarakeskus luonnonravintolammikoita ja Väylävirasto vesistökanavia.

Kuva: © Reija Satokangas, Vastavalo