Julkaistu: 20.9.2021

Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus

Väheneekö maatalouden vesistökuormitus?

Maatalouden vesiensuojelun hyväksi on tehty paljon työtä. Pelloilta valuu vesistöihin silti edelleen liikaa maa-ainesta ja ravinteita: typpeä ja fosforia. Miltä näyttää tulevaisuus?

Suomessa maatalous on suurin vesistöjen rehevöittäjä; se aiheuttaa yli puolet ihmisen toiminnasta syntyvistä ravinnepäästöistä. Ravinteita valuu pelloilta vesistöihin erityisesti silloin, kun maa on paljas. Keväällä huuhtoutumista lisäävät sulamisvedet ja kevättulvat, syksyllä syyssateet. Ilmastonmuutos pahentaa tilannetta varsinkin Etelä- ja Keski-Suomessa, kun lumipeitteinen aika lyhenee ja talvisateet lisääntyvät.

Ravinnevalumia yritetään vähentää monin keinoin. Tärkeää on pitää peltomaa hyvässä kasvukunnossa, jolloin kasvit käyttävät tehokkaasti peltoon levitetyt lannoitteet. Maataloudessa ollaan myös siirtymässä peltojen kuivatuksesta kokonaisvaltaisempaan vesienhallintaan. Sen avulla pystytään pidättämään ravinteita valuma-alueella entistä tehokkaammin.

Vesiensuojelun hyväksi tehty työ on alkanut tuottaa tulosta: etenkin fosforikuormitus on saatu vähenemään. Lisäpanostusta kuitenkin tarvitaan. On omaksuttava vielä tehokkaampia ja tarkemmin kohdennettuja vesiensuojelutoimia ja tuotantotapoja, joiden avulla vesistökuormitusta ehkäistään ennalta.

Tutkimus on myös tuottanut aivan uusia keinoja vähentää päästöjä. Tällaisia ovat muun muassa kipsin tai maanparannuskuitujen lisääminen peltoon. Näitä molempia aineita saadaan teollisuuden sivutuotteena. Kipsi ja kuidut kohentavat maan rakennetta. Ne myös vähentävät eroosiota, mikä pienentää maahiukkasiin sitoutuneen fosforin kulkeutumista vesistöön. Myös savimaiden rakennekalkitus vähentää fosforin huuhtoutumista.

Kuva: © Natalia Sokko, Vastavalo