Tehoa vesialueiden omistukseen!

Osakaskunta hoitaa kiinteistöjen yhteisiä vesialueita. Moni järvi, joki tai merialue jakautuu usealle osakaskunnalle. Kannattaisiko osakaskuntia yhdistää?

Yhdellä järvellä tai merenlahdella saattaa olla jopa kymmeniä osakaskuntia. Niistä kukin hallitsee omaa vesialuettaan. Osakaskuntien koko vaihtelee paljon. Osa on hyvinkin pieniä, vain muutaman maanomistajan yhteenliittymiä.

Osakaskunnat pyrkivät yleensä hoitamaan aktiivisesti vesialuettaan ja vaalimaan erityisesti kala- ja rapukantoja. Kalat liikkuvat kuitenkin laajemmalla alueella kuin osakaskuntien rajojen sisäpuolella. Myös vesi virtailee ja sekoittuu koko ajan.

Jotta vesistöä ja sen kalastoa voidaan hoitaa järkevästi, osakaskuntien täytyy tehdä tiivistä yhteistyötä. Vielä tehokkaampaa on yhdistää osakaskuntia suuremmiksi kokonaisuuksiksi.

Suurella osakaskunnalla on paremmat mahdollisuudet hoitaa vesialuetta suunnitelmallisesti ja tehokkaasti. Osakaskuntien yhdistäminen myös vähentää osakaskohtaisia hallintokuluja. Isosta osakasjoukosta on lisäksi helpompi löytää aktiivisia henkilöitä osakaskunnan toimintaan.

Yhdistämishanke kannattaa aloittaa laajalla tiedottamisella. Sen jälkeen osakaskunnat valmistelevat sopimuksen, johon on kirjattu yhdistymisen ehdot. Kukin osakaskunta päättää määräenemmistöllä sopimuksen hyväksymisestä ja osakaskuntien alueiden yhdistämisestä.

Kun päätökset on tehty, osakaskunnat hakevat yhdistämistoimitusta Maanmittauslaitoksesta. Yhdistämistoimituksessa uusi yhteinen alue ja sen uusi osakasluettelo viedään kiinteistörekisteriin. Yhdistämistoimituksessa pidetään toimituskokous, johon osakkaat kutsutaan.

Tietoa ja neuvoja osakaskuntien yhdistämisestä saa omalta kalastusalueelta sekä Maanmittauslaitoksen verkkosivulta.

Lisää tietoa aiheesta:
Muualla verkossa: Yhteisten alueiden yhdistäminen (Maanmittauslaitos)