Julkaistu: 3.2.2020

Talvinen hyydetulva

Jokivartta voi koetella talvella erikoinen ilmiö: hyydetulva. Sopivissa oloissa hyydetulva voi syntyä nopeasti.

Hyydetulvia esiintyy erityisesti alkutalvella, kun sattuu kova pakkasjakso. Joessa ei ole vielä jääpeitettä, ja jokivesi voi jäähtyä nollan alapuolelle. Alijäähtyneeseen veteen syntyy pieniä jääkiteitä, jotka tarttuvat toisiinsa ja nousevat vähitellen pintaan.

Vedenpinnassa jääkiteistä syntyy suppolauttoja tai supposohjoa, jota voi kasaantua jääkannen alle suppopadoksi. Virtaavan veden pyörteissä jääkiteet voivat myös takertua pohjaan ja muodostaa sinne pohjajäätä. Suppopatoja on yleensä koskien alapuolella, suvannon jääkannen alla – pohjajäätä taas koskipaikkojen kivissä ja vaikkapa siltarakenteissa.

Suppopadot ja pohjajää voivat tukkia uomaa ja aiheuttaa paikallisen tulvan. Silloin puhutaan yleensä hyydepadoista ja hyydetulvasta.

Hyydepatoja ei synny läheskään kaikkiin jokiin eikä joka talvi. Tarvitaan otolliset sääolot ja sopivan vuolas ja matala koski. Virtauksen pitää olla niin voimakasta, että vesi pyörteilee eikä siihen muodostu helposti jääkantta.

Hyydetulvan ennustaminen vaatii kokemusta. Ennustamisessa auttaa se, että hyydepadot syntyvät yleensä samoihin koskiosuuksiin talvesta toiseen.

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE