Julkaistu: 5.10.2021

Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus

Suunnitelmallista vesienhoitoa

Vesienhoito on pitkäjänteistä työtä. Sen tavoitteena on, että Suomen kaikkien pinta- ja pohjavesien tila on vähintään hyvä. Vesien tila ei saa myöskään heiketä.

Vesienhoidon tavoite kumpuaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivistä. Sama tavoite koskee unionin kaikkia jäsenmaita. Suomen pintavesistä suurin osa täyttää hyvän tilan vaatimukset. Heikommassa ekologisessa tilassa on kuitenkin 35 prosenttia jokipituudesta ja 15 prosenttia järvipinta-alasta.

Vesienhoitoa ohjaa laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä. Lain mukaan kullekin vesienhoitoalueelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma sekä toimenpideohjelma tavoitteiden saavuttamiseksi. Vesienhoitoalueita on Manner-Suomessa seitsemän. Alueet määräytyvät vesistöjen mukaan.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) toimivat vastuullisina viranomaisina vesienhoitoalueilla. Jokaisella vesienhoitoalueella yksi ELY-keskus koordinoi vesienhoitotyötä, vaikka vesienhoitoalue ulottuisi useamman ELY-keskuksen toimialueelle.

ELY-keskukset selvittävät alueen pinta- ja pohjavesien tilan ja arvioivat vesien tilassa tapahtuneita muutoksia. Ne laativat myös vesien ekologisen tilan luokittelun. Siinä on olennaista, miten paljon ihminen on toiminnallaan vaikuttanut vesistöön. ELY-keskusten vastuulla ovat myös vesienhoidon toimenpideohjelmien laadinta.

Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat tehdään useiksi vuosiksi. Uusimmat suunnitelmat ja ohjelmat kattavat vuodet 2022–2027.

Vesien käyttäjät ja muut toimijat pääsevät osallistumaan vesienhoidon suunnitteluun alueellisissa yhteistyöryhmissä. Vesienhoidon suunnittelun eri vaiheissa järjestetään lisäksi kuulemisia, joissa kaikki kansalaiset voivat antaa palautetta ELY-keskuksille.

Kuva: © Esa Nikunen, SYKEn kuvapankki