Julkaistu: 27.1.2020

Säännöstelyn palapeli

Vesistöjen säännöstelyssä pitää ottaa huomioon eri käyttötarpeet: vesivoiman tuotanto, tulvasuojelu, vesiliikenne, virkistyskäyttö, luonnonsuojelu ja kalakantojen hoito. Tästä syntyy mutkikas palapeli.

Valtaosa nykyisistä säännöstelyhankkeista on suunniteltu ja aloitettu jo 1950–1970-luvuilla. Silloin tavoitteena oli ensisijaisesti tuottaa vesivoimaa tai suojella tulvilta. Muut toiveet jäivät näiden tavoitteiden varjoon.

Sittemmin arvot ovat muuttuneet. Hankkeita on kehitetty niin, että vesiluonto ja vesien virkistyskäyttö saavat suuremman painon. Säännöstelyllä esimerkiksi hillitään vedenpinnan laskua kuivina kesinä – vaikka vesivoimaa saataisiin tämän takia vähemmän. Myös vaelluskalojen mahdollisuuksia nousta ohi voimalaitosten parannetaan. Usein joudutaan silti tasapainoilemaan eri toiveiden välillä.

Lisää haastetta tuo se, että säännöstely vaikuttaa eri tavoin vesistön eri osiin. Jos vaikkapa Näsijärvi uhkaa tulvia, tilannetta voidaan helpottaa juoksuttamalla enemmän vettä Tammerkoskesta. Pienemmällä juoksutuksella taas lievennetään Tammerkosken alapuolisten vesialueiden tulvahuippua. Säännöstelyssä pitääkin ottaa huomioon koko vesistö ja ajoittaa juoksutukset sen eri osien vesitilanteen mukaan.

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE