Julkaistu: 7.1.2020

Säännöstelyn historiaa

Varhaisimpia säännöstelyhankkeita ovat järvien laskut; järvenpintaa alennettiin, jotta saatiin lisää viljavaa peltomaata. Puroista ja joista taas otettiin käyttövoimaa satoihin vesimyllyihin.

Jokia alettiin perata jo varhain. Perkaamisella haluttiin sekä vähentää tulvia että avata joet puutavaran uitolle. Uittoa harjoitettiin käytännössä kaikissa Suomen joissa ja jopa monissa puroissa.

Suomen ensimmäiset sähköä tuottavat vesivoimalaitokset otettiin käyttöön 1800-luvun loppupuolella. Varsinainen rakennusbuumi alkoi sotien jälkeen. Voimalaitoksia suunnittelivat kuuluisat arkkitehdit. Esimerkiksi Joensuussa sijaitsevan Pamilon voimalaitoksen suunnitteli Alvar Aalto.

Tulvasuojelu laajeni 1950-luvulla. Työ keskittyi erityisesti Pohjanmaan tulvaherkille jokivarsille. Aluksi jokia perattiin ja niiden rantoja pengerrettiin, mutta pian huomattiin, ettei se riitä. Oli myös säännösteltävä vedenpinnan korkeuksia. Silloinen laki salli kuitenkin säännöstelyn vain voimatalouden tarpeisiin. Vuonna 1962 säädetyssä vesilaissa säännöstelyn peruste laajeni tulvasuojeluun. Samalla tekojärvien rakentaminen tuli mahdolliseksi.

Nykyisin säännöstelyhankkeissa halutaan yleensä edistää monia asioita yhtä aikaa: vesivoimataloutta, tulvasuojelua ja vesien virkistyskäyttöä.

Kuva: Jari Kivelä, Kemijoki Oy. Lieksankosken voimalaitoksen kunnostettu julkisivu, suunnittelija Alvar Aalto

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE