Takaisin

Julkaistu: 6.6.2022

Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus

Rikas ja toimiva vesiluonto

Suomessa ei ole pelkästään paljon vesistöjä, vaan paljon erilaisia vesistöjä. Niissä kaikissa elää omanlaisensa eliöyhteisö, joka pitää yllä mutkikasta, mutta hienosti toimivaa ekosysteemiä.

Mitä kaikkea meiltä löytyykään: lähteitä, puroja, lampia, jokia ja järviä. Päälle tulevat vielä rannikkovedet sekä rannikon erikoiset fladat ja kluuvit. Näistä pintavesistä voidaan lisäksi erottaa kymmeniä luontotyyppejä, tiettyjen ominaispiirteiden luonnehtimia vesistöjä tai niiden osia.

Eläimille ja kasveille yksikin järvi tai merenlahti on kuin suurten mahdollisuuksien kaupunki. Sen tarjonnasta voi löytää itselleen sopivan elinpaikan: matalan ja valoisan rantavyöhykkeen, syvemmällä levittäytyvän pehmeän pohjan tai ehkä kovan ja viettävän kalliopinnan. Kun vesistöjä on kymmeniätuhansia, mahdollisuuksien kirjo kasvaa valtavaksi.

Yhdenkään eliön elämä ei silti luonnistu ilman vuorovaikutusta toisten eliöiden kanssa. Eliöt muovaavat yhdessä elinympäristönsä. Ne tarjoavat toisilleen suojaa, mutta myös kilpailevat elintilasta ja saalistavat toisiaan. Ruokailusuhteista syntyy vesistön ravintoverkko, joka ulottuu perustuottajista eli kasveista ja levistä aina suurimpiin petokaloihin.

Ravintoverkon säikeet johtavat myös vesiekosysteemin ulkopuolelle; vesistöt tarjoavat syötävää monille linnuille ja nisäkkäille, myös meille ihmisille. Ruuantuotannon lisäksi vesistöt hoitavat muita ekosysteemipalveluja: ne tuottavat happea, säätelevät vesivaroja ja turvaavat veden jatkuvan saannin – ja ne ilahduttavat ihmistä pelkällä olemassaolollaan.

Kuva: © Iikka Meriala, Vastavalo