Rannan ruoppaus

Rannan tai vesialueen ruoppaus voi tulla kyseeseen silloin, kun muut kunnostustoimet eivät riitä. Ruoppaus on kuitenkin voimakas toimenpide, josta voi koitua monenlaista haittaa. Vähäisestäkin ruoppauksesta pitää tehdä etukäteen ilmoitus ELY-keskukseen.

Ruoppauksella tarkoitetaan maa-aineksen ja lietteen koneellista poistamista vesialueen pohjasta. Pienissä rannanläheisissä kohteissa ruoppaus tehdään yleensä pitkäpuomisella kaivinkoneella. Isommilla ja syvemmillä vesialueilla sekä esimerkiksi vene- ja laivaväylillä käytetään lautan päällä olevaa kaivinkonetta ja joskus myös imuruoppausta.

Ruoppausta voidaan harkita, kun ranta on madaltunut ja ruovikoitunut niin voimakkaasti, ettei ruovikon säännöllinen niitto riitä turvaamaan esimerkiksi veneilyä tai rannan virkistyskäyttöä. Ruoppauksen tarvetta lisää osaltaan se, että rantojen virkistyskäyttö ja mökkirakentaminen ovat ulottuneet entistä matalammille ranta-alueille.

Maan kohoaminen aiheuttaa ruoppaustarvetta erityisesti Pohjanlahden rannikolla. Muita ruoppaustarpeen aiheuttajia ovat muun muassa maalta tuleva kiintoaine- ja ravinnekuormitus sekä vesistön hidas luontainen umpeenkasvu.

Ruoppaukseen ryhdyttävä harkiten

Matalaa rantaa ja ruovikoita ei kuitenkaan pidä nähdä pelkästään ongelmina, sillä ne ovat olennainen osa suomalaista vesiluontoa. Ruovikot ovat monien kalojen tärkeitä kutu- ja poikasalueita ja ne tarjoavat suoja- ja ruokailupaikkoja esimerkiksi sorsapoikueille. Laajoissa ruovikoissa pesivät muun muassa kaulushaikara, ruskosuohaukka ja ruokokerttunen.

Ruoppausta harkittaessa onkin pyrittävä löytämään ratkaisuja, jotka mahdollistavat rannan käytön mutta eivät tuhoa tai olennaisesti vähennä sen luontoarvoja. Kokonaan ruopattu, ”siisti” ranta on luonnoltaan köyhä. Se on myös altis aallokon aiheuttamalle eroosiolle.

Ruoppausta pohdittaessa on lisäksi otettava huomioon työstä koituvat muut haitat. Ruoppaaminen voi vapauttaa veteen pohjasedimenttiin varastoituneita ravinteita, ja se voi altistaa ranta-alueet syöpymiselle ja sortumiselle. Ruoppaustyö joka tapauksessa samentaa vettä väliaikaisesti, ja tämä vaikutus voi ulottua kauaskin ruopattavasta alueesta. Ennen kuin ryhdyt suunnittelemaan ruoppausta, keskustele asiasta naapureiden kanssa!

Mistä ruopataan ja mihin ruoppausmassat läjitetään?

Ruoppaus on aina suunniteltava huolellisesti. Ruopattava alue on pidettävä mahdollisimman pienenä niin, että osa ranta-alueesta jätetään luontaiselle vesikasvillisuudelle. Laajaan ja tiheään ruovikkoon voi mieluummin ruopata käytäviä ja altaita kuin pyrkiä hävittämään ruovikko kokonaan.

Myös ruoppausmassojen sijoittaminen pitää suunnitella etukäteen niin, että otetaan huomioon luonto- ja maisema-arvot sekä vesiensuojelu. Massoja ei saa läjittää vesialueelle tai niin lähelle rantaa, että niitä valuu takaisin vesistöön. Massoja voidaan käyttää esimerkiksi pellon pinnan nostoon tai muotoiluun taikka viherrakentamiseen. Läjitysalue tulee joka tapauksessa sovittaa maisemaan tai maisemoida.

Ruoppausmassoja ei saa sijoittaa toisen maalle tai vesijättömaalle ilman omistajan suostumusta. Maanomistajalta pitää pyytää kulkulupa, jos ruoppausmassoja tai -kalustoa joudutaan kuljettamaan hänen maittensa halki.

Koska voi ruopata?

Veden samenemisen ja muiden ruoppauksesta koituvien haittojen vuoksi ruoppaustyö tulisi ajoittaa virkistyskäyttökauden ulkopuolelle. Ruopata voi pääsääntöisesti 1.9.–30.4. välisenä aikana. Suojelu- ja Natura 2000 -alueilla sekä muilla linnustolle tärkeillä alueilla työaika on 1.10.–31.3.

Varsinkin isohkot ruoppaukset kannattaa tehdä talvella jään päältä. Jää ja jäätynyt maapohja kantavat parhaiten kaluston, jolla ruoppausmassa kuljetetaan pois.

Tarvitaanko lupa vai riittääkö ilmoitus ELY-keskukseen?

Ruoppauksiin sovelletaan vesilain säädöksiä. Ruoppaamista käsittelee vesilain 2 luvun 6 §, minkä lisäksi ruoppausta koskevat vesilain yleiset säädökset yleisistä velvollisuuksista, ilmoittamisvelvollisuudesta ja luvantarpeesta (2:7 §, 2:15 §, 3:2 § ja 3:3 §).

Koneellinen ruoppaus edellyttää aina ilmoituksen tekoa elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus). Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen ruoppauksen aloittamista. Ilmoituksen perusteella ELY-keskus voi vaatia, että työlle haetaan vesilain mukainen lupa aluehallintovirastosta. Luvan tarpeesta voi tehdä etukäteen lausuntopyynnön ELY-keskukselle. Tilavuudeltaan yli 500 m3:n ruoppaukselle tulee aina hakea lupa aluehallintovirastolta. Lupa vaaditaan myös, jos hanke muuttaa vedenkorkeutta tai virtaamaa tai esimerkiksi estää kalojen kulkua. Aluehallintoviraston luvat ovat maksullisia.

Ruoppausilmoitus ja sen liitteet

Ruoppausilmoitus tehdään ensisijaisesti sähköisesti aluehallinnon asiointijärjestelmässä. Ilmoitus pitää tehdä, vaikka kunnostus koskisi vain omaa rantaa. Ilmoitus sisältää kuvauksen hankkeesta, muun muassa tiedot kohteesta ja alueen omistuksesta sekä ruopattavan alueen pinta-alasta, ruoppaussyvyydestä ja läjitysalueesta.

Ilmoitukseen tulee liittää alueen yleiskartta sekä suunnitelmakartta, johon on merkitty ruopattava alue ja läjitysalueet. Lisäksi ilmoitukseen liitetään naapureiden, vesialueen omistajan ja läjityspaikan omistajan suostumukset. Suostumuksia varten on oma liitelomakkeensa.

Ruoppaus- tai niittoilmoitus (Aluehallinnon asiointijärjestelmä)
Liite Ruoppaus- tai niittoilmoitukseen: Naapureiden suostumus tai vesialueen omistajan suostumus (pdf)

Lisää tietoa aiheesta:

Vesi.fi:n aineistopankki:

Muualla verkossa:

Vesilupa ja ilmoitukset (ymparisto.fi)
Usein kysyttyjä kysymyksiä rannan ruoppauksesta (ymparisto.fi)