Rakennetaanko kaivo?

Suomessa rakennetaan joka vuosi tuhansia kaivoja. Mitä pitää ottaa huomioon, kun ryhtyy suunnittelemaan uutta kaivoa?

Ensimmäinen tehtävä on selvittää kaivon tarve. Jos kiinteistöllä on mahdollisuus liittyä vesijohtoverkkoon, kaivoa ei tarvita.

Kaivon suunnittelussa kannattaa pyytää apua asiantuntijalta. Pohjavesi-, maaperä- ja kallioperätutkimuksilla selvitetään, millainen kaivotyyppi on omalle kiinteistölle paras. Kunnan viranomisilta voi myös kysyä, onko alueella tehty pohjavesiselvityksiä. Kaivon rakentamiseen omalle maalle ei tarvita lupaa.

Rengaskaivo on perinteinen maaperään kaivettu kaivo. Noin kolme neljäsosaa käytössä olevista kaivoista on rengaskaivoja. Rengaskaivon paikka valitaan maastomuotojen sekä maan ja pohjaveden ominaisuuksien mukaan. Lisäksi pitää ottaa huomioon pohjaveden pilaantumisriski: kaivo on rakennettava etäälle teistä, karjasuojista ja jätevesijärjestelmistä.

Porakaivo porataan kallioperään, tyypillisesti 20–70 metrin syvyyteen. Sieltä pumpataan kallioraoissa ja -ruhjeissa virtaavaa vettä. Kalliopohjavedessä voi joillakin alueilla esiintyä esimerkiksi arseenia tai radonia. Tällaiset riskit on syytä selvittää ennen porakaivon tekoa.

Kuva: Vastavalo

Sukella syvemmälle tähän aihepiiriin

Talousveden radon
Pohjaveden radioaktiivisista aineista tärkein on radon. Radonia esiintyy erityisesti porakaivovedessä, mutta joskus myös rengaskaivoissa. Lainsäädännössä …
Fluori ja arseeni talousvedessä
Fluorin ja arseenin pitoisuuksille talousvedessä on asetettu enimmäisarvot. Suomessa pohjavesi voi paikallisesti sisältää enimmäisarvot ylittäviä …
Kaivon rakentaminen
Kaivon rakentaminen alkaa siitä, että rakennuspaikan maaperäolojen perusteella päätetään, mikä kaivotyyppi soveltuu parhaiten: perinteinen rengaskaivo …