Julkaistu: 3.11.2022

Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus

Rajavesiyhteistyö Suomen ja naapurimaiden välillä

Suomella on yhteisiä vesistöalueita Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. Niitä pitää hoitaa ja käyttää yhteistuumin. Rajavesiyhteistyö perustuu maiden välisiin valtiosopimuksiin ja se täyttää kansainvälisten rajavesistösopimusten vaatimukset.

Rajavesistöt ovat maailmalla yleisiä. Maapallolla on 310 sellaista vesistöä, jotka ulottuvat useamman valtion alueelle. Nämä vesistöt ja niiden valuma-alueet kattavat 47 prosenttia maapallon maa-alasta.

Rajavesistöjen hoitoon ja käyttöön on luotu kansainväliset pelisäännöt, joiden laatimisessa Suomella on ollut aktiivinen rooli. Ne on kirjattu niin kutsuttuun Helsingin rajavesistösopimukseen (1992), jonka sihteeristönä toimii YK:n Euroopan talouskomissio (UNECE). Toinen rajavesistöjä koskeva globaali sopimus on YK:n yleissopimus kansainvälisten vesistöjen muusta kuin liikennekäytöstä (ns. New Yorkin sopimus).

Kansainvälisiin sopimuksiin pohjautuen Suomella on erilliset sopimukset kunkin naapurimaan kanssa yhteisten vesialueiden suojelusta ja käytöstä. Sopimusten mukaista toimintaa hoitavat rajajoki- ja rajavesistökomissiot.

Suomen ja Ruotsin rajajoet

Suomen ja Ruotsin välinen rajajokisopimus kattaa Tornionjoen kansainvälisen vesienhoitoalueen. Alueen suurimmat joet ovat Tornionjoki ja sen sivujoki Muonionjoki. Sopimuksen tarkoitus on turvata rajajokien tasapuolinen käyttö, torjua tulva- ja ympäristövahinkoja, sovittaa yhteen vesienhoidon suunnitelmat ja toimenpiteet sekä edistää yhteistyötä vesi- ja kalastusasioissa.

Rajajokikomissio on Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyöelin, joka kehittää ja edistää molempien maiden viranomaisten yhteistyötä rajavesistössä sekä seuraa alueen vesien tilaa ja edistää vesien hyvään tilaan tähtääviä suunnitelmia ja toimia. Lisäksi komissio muun muassa edistää tulvariskien hallintaa ja kalastusasioita. Komissio koostuu molempien valtioiden alueellisten viranomaisten sekä alueen kuntien edustajista.

Erityistä huomiota Tornionjoella kiinnitetään siihen, että kalakantojen käyttö on kestävää. Tornionjoen kalastussääntö on olennainen osa rajajokisopimusta. Kalastussääntö kertoo mm. pyyntiajat, sallitut ja kielletyt pyyntitavat ja pyydykset sekä kalastuspaikat. Uusi sopimus on ollut menestyksekäs ja nykyisin Tornionjoki tuottaa valtaosan Itämeren lohen poikastuotannosta ja mahdollistaa myös merkittävän kalastuksen itse joessa.

Suomen ja Norjan rajavesistöt

Suomen ja Norjan välinen sopimus kattaa maiden rajaa seuraavat ja rajat ylittävät vedet ja vesistöalueet. Suomalais-norjalainen rajavesistökomissio toimii yhteistyöelimenä sopimukseen liittyvissä asioissa. Komission toiminta keskittyy vesienhoitoon Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesistöalueilla.

Rajavesistökomissio tekee aloitteita ja antaa suosituksia vesien tilasta ja seurannasta sekä kalastuksesta, säännöstelystä ja vesirakentamisesta. Paatsjoessa on useita voimalaitoksia, joiden energian tuotantoa varten Inarijärveä säännöstellään Norjan ja Venäjän kanssa tehtyjen tätä koskevien erillisten sopimusten mukaisesti.

Suomen ja Venäjän rajavesistöt

Suomen ja Venäjän väliseen rajavesistösopimukseen kuuluu 19 vesistöaluetta. Tärkeimmät joet ovat etelässä Vuoksi ja Hiitolanjoki sekä pohjoisessa Oulankajoki, Paatsjoki ja Tuulomajoki. Sopimus edellyttää, että osapuolet ehkäisevät ja rajoittavat toiseen maahan ulottuvia haitallisia vesistövaikutuksia sekä ilmoittavat suunnitelmista, joilla voi olla tällaisia vaikutuksia. Sopimus kattaa kaikki merkittävät vedenkäyttömuodot, kuten vesivoiman tuotannon, vedenoton, vesiliikenteen ja kalan kulun esteiden poistamisen.

Pääsopimuksen lisäksi myöhemmin solmitulla Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännöllä ehkäistään poikkeuksellisten hydrologisten olojen –kuivuuden ja tulvien – aiheuttamia haittoja kummankin osapuolen alueella. Sopimuksen toimeenpano on parantanut vesistöjen tilaa sekä johtanut veden käytön oikeudenmukaiseen jakautumiseen osapuolten välillä.

Lisää tietoa aiheesta:

Muualla verkossa: