Takaisin

Julkaistu: 3.11.2022

Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus

Rajavesistöt ja niiden hoito

Vesistöt eivät noudata valtioiden rajoja. Joet virtaavat maasta toiseen, ja raja voi myös kulkea järven poikki. Suomella on lukuisia tällaisia rajavesistöjä.

Eniten yhteisiä vesistöjä Suomella on Venäjän kanssa. Näistä 19 rajavesistöstä valtaosa laskee Suomesta Venäjälle ja edelleen joko Jäämereen, Vienanmereen, Laatokkaan tai Viipurinlahteen. Länteen suuntautuvat vain Kemijoen ja Oulujoen vesistöt, joiden latvat ulottuvat paikoin hieman Venäjän puolelle.

Suomen ja Norjan rajavesistä suurin on Jäämereen laskeva Tenon vesistö. Suomella ja Ruotsilla on paljon yhteistä rajavesistöä, koska maiden välinen valtionraja kulkee lähes koko matkaltaan pitkin Tornionjokea ja sen sivuhaaraa Muonionjokea.

Rajavesistöjä on järkevä hoitaa yhteistyössä rajanaapurin kanssa. Molemmat osapuolet hyötyvät, kun vesistöä hoidetaan ja käytetään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti molemmin puolin rajaa.

Rajavesistöjen hoidosta on tehty erilliset sopimukset Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. Sopimusten tavoite on muun muassa edistää vesien hyvää tilaa, hoitaa kalakantoja ja ehkäistä tulvia. Sopimusten mukaista toimintaa hoitavat kahdenväliset rajajoki- ja rajavesistökomissiot.

Kuva: © Anja Vest