Pohjavesien tilan seuranta

Pohjavesien tilaa seurataan valtakunnan laajuisen seurantaverkon avulla. Lisäksi seurataan ihmisen aiheuttamia muutoksia pohjavesiin. Perusseurantaa täydentävät toiminnanharjoittajien tekemät pohjavesiseurannat. Seurantojen tuloksia käytetään muun muassa pohjavesien tilan arviointiin.

Pohjavesien määrää ja laatua seurataan noin 90 pohjavesiasemalla eri puolilla Suomea. Valtakunnallinen seurantaverkko tuottaa geologista ja hydrologista perustietoa pohjaveden muodostumisesta, sen pinnankorkeuden vaihteluista ja veden laadusta. Osalla pohjavesiasemista seurataan lisäksi maankosteutta, roudan syvyyttä ja lumipeitteen paksuutta. Pohjaveden pinnankorkeushavainnot aloitettiin 1970-luvun alkupuolella ja vedenlaadun seuranta 1990-luvulla.

Perusseurannan ohella seurataan ihmisen vaikutusta pohjavesiin

Pohjaveden perusseurantaa palvelevat asemat sijaitsevat mahdollisimman luonnontilaisilla alueilla, ja ne edustavat erilaisia ilmasto-, maasto- ja maaperäoloja. Seurantasarjojen perusteella pystytään arvioimaan pohjaveden määrän ja laadun paikallisia ja ajallisia vaihteluita sekä niiden vuorovaikutuksia. Saaduista vedenlaatutuloksista voidaan päätellä, millaisia eri aineiden pitoisuuksia pohjavedessä on luonnostaan. Seurantasarjoissa näkyvät kuitenkin myös ihmisen aiheuttamat vaikutukset pohjavesiin.

Ihmisen harjoittamien toimien vaikutuksia seurataan tarkemmin erillisissä seurantaohjelmissa. Jatkuvia seurantaohjelmia ovat tiesuolauksen pohjavesivaikutusten seuranta sekä maa- ja metsätalouden hajakuormituksen pohjavesiseuranta (MaaMet-pohjavesi). Näiden lisäksi voidaan toteuttaa satunnaisia haitallisten aineiden kartoituksia.

ELY-keskukset seuraavat alueensa pohjavesiä

Valtakunnallisen seurannan ohella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla (ELY-keskukset) on omat lakisääteiset seurantaohjelmansa. Ne tuottavat tietoa pohjaveden määrän ja laadun vaihteluista – ja ihmisen aiheuttamista vaikutuksista – eri vesienhoitoalueilla. Seurantaohjelmien tiedot saadaan osin valtakunnallisilta pohjavesiasemilta, osin toiminnanharjoittajien lupiin liittyvistä tai vapaaehtoisista pohjavesiseurannoista.

ELY-keskusten seurannan tuloksia käytetään muun muassa pohjaveden tilan arviointiin sekä mahdollisten toimenpiteiden suunnitteluun ja niiden vaikutusten seurantaan vesienhoitoalueilla.

Veden laatua ja pinnankorkeuksia havainnoidaan säännöllisesti

Valtakunnallisilta pohjavesiasemilta otetaan vesinäytteitä yleensä 2–4 kertaa vuodessa. Kullakin asemalla on oma näytteenoton aikataulunsa. Tämä johtuu siitä, että pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee vuoden mittaan eri tavoin eri alueilla. Tavoitteena on saada vähintään yksi näyte, kun pohjaveden pinta on alimmillaan ja yksi, kun pinta on ylimmillään.

Pohjaveden korkeushavainnot tehdään maahan pystysuoraan asennetuista havaintoputkista kaksi kertaa kuukaudessa. Useisiin havaintoputkiin on lisäksi asennettu pohjaveden pinnankorkeutta jatkuvasti seuraavia automaattilaitteita. Jokaisella havaintoasemalla on noin kymmenen putkea. Luotettavasti toimivien putkien havainnosta lasketaan keskiarvo, joka muutetaan korkeuksiksi merenpinnasta N2000-korkeusjärjestelmässä.

Havainnot tallennetaan rekisteriin

Pohjavesiseurantojen havainnot tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja ELY-keskusten ylläpitämään pohjavesitietojärjestelmään (POVET). Se sisältää seurantatietojen ohella tietoja kaikista Suomen luokitelluista pohjavesialueista.

Järjestelmään tallennettuja seurantatietoja käytetään muun muassa kansalliseen ja kansainväliseen raportointiin pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun muutoksista.

Lisää tietoa aiheesta:

Muualla verkossa:
Pohjavesien seurantaohjelmat
Ympäristöhallinnon Avoin tieto -palvelu