Julkaistu: 27.1.2020
Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus
Patoturvallisuus
Patojen turvallisuuteen kiinnitetään paljon huomiota, koska pato-onnettomuus voi aiheuttaa vahinkoa.
Suomen vesistöissä on satoja patorakennelmia. Vesistöpatojen lisäksi meillä on muunlaisia patoja: jätepatoja ja tulvapenkereitä. Jätepato voi olla esimerkiksi kaivoksella, missä pato rajaa jätevesialtaan.
Patojen turvallisuudesta säädetään patoturvallisuuslaissa ja asetuksessa patoturvallisuudesta. Lain mukaan patojen turvallisuutta valvoo viranomainen. Käytännössä tämä viranomainen on Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).
Patoturvallisuuslain mukaan padon omistaja on vastuussa siitä, että pato on turvallinen ja toimii suunnitellulla tavalla. Padon omistaja muun muassa laatii padolleen tarkkailuohjelman, jonka viranomainen hyväksyy.
Padot jaetaan kolmeen luokkaan sen mukaan, kuinka suuri vahinko voisi syntyä, jos sattuisi pato-onnettomuus. Kaikkein vakavimpaan vaaraluokkaan kuuluu 56 vesistöpatoa ja 30 jätepatoa. Näiden patojen turvallisuusvaatimukset ovat tiukemmat kuin muihin luokkiin kuuluvilla padoilla. Luokiteltuja patoja on noin 450, minkä lisäksi Suomessa on tuhansia luokittelemattomia patoja.
Patoturvallisuuden periaatteet ja lainsäädäntö ovat Suomessa varsin samanlaiset kuin Norjassa. Ruotsi on kehittämässä omaa lainsäädäntöään samaan suuntaan.
Kuva: 1920-luvulla rakennettu Imatrankosken säännöstelypato on merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde, jossa järjestetään kesäisin koskinäytöksiä. © Eija Isomäki, ELY-Keskus
Sukella syvemmälle tähän aihepiiriin
Patoturvallisuus ja sen valvonta
Padon turvallisuudesta vastaa padon omistaja. Viranomaisen tehtävä on valvoa, että padon omistaja hoitaa patoturvallisuuteen liittyvät …
Patojen vahingonvaara
Padot luokitellaan Suomessa kolmeen luokkaan. Luokittelun perusteena on se, kuinka vakavaa vahinkoa pato-onnettomuus voi aiheuttaa. …