Julkaistu: 6.6.2022
Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus
Paljonko vesistöissä on kasvi- ja eläinlajeja?
Pienessäkin vesilampareessa käy kova kuhina. Kuinka paljon vesistöissä on erilaisia kasvi- ja eläinlajeja, ja mitkä ryhmät ovat runsaimpia?
Suomen sisävesissä on laskettu elävän noin 5000 eliölajia. Tämä on lähes yhdeksäsosa Suomen koko lajistosta. Valtaosa vesistöjen eliölajeista on eläimiä. Levälajeja on löydetty runsas tuhat – pääosin yksisoluisia planktonleviä – ja vesikasveja parisataa.
Vesien eläimistä tutuimpia ovat suurikokoiset lajit: kalat ja muut selkärankaiset eläimet sekä ravut, simpukat ja kotilot. Kookkaat lajit edustavat kuitenkin vain pientä osaa sisävesiemme eläinkirjosta. Verrattomasti enemmän pinnan alla luuraa erilaisia selkärangattomia eläimiä.
Lajimäärältään suurimman ryhmän muodostavat hyönteiset; niitä on tavattu Suomen sisävesissä noin 1640 lajia. Luku tuntuu valtavan suurelta – ellei tule ajatelleeksi toukkia. Niitähän vesissä riittää: hyttysten, mäkärien, sudenkorentojen ja monien muiden lentävien hyönteisten toukkia. Yli puolet sisävesien hyönteislajeista onkin sääskiä ja kärpäsiä. Ne luetaan mukaan vesien lajimäärään, koska vesistössä vietetty toukkavaihe on elintärkeä osa niiden elinkiertoa.
Muita melko runsaita eläinryhmiä ovat muun muassa mikroskooppiset rataseläimet sekä laakamadot ja äyriäiset. Alkeellisina pidetyt lajiryhmät ovat vesistöissä ylipäätään hyvin edustettuina – onhan vesi elämän alkukoti.
Vedenalainen elämä on hämmästyttävän runsasta. Hanki tai tee itsellesi vesikiikari. Näet pintaa syvemmälle!
Kuva: © Håkan Söderholm, Vastavalo
Sukella syvemmälle tähän aihepiiriin
Uhanalainen vesiluonto
Sisävesien luonnonkirjo kapenee, koska rehevöityminen, vesirakentaminen ja muu vesien käyttö ja kuormitus ovat muuttaneet vesistöjä. …
