Miten vesijohtovettä tehdään?

Suuren kaupungin vesilaitos tuo mieleen aution terveyskylpylän. Pumput humisevat, vesi solisee altaasta toiseen ja ilma tuoksuu kostealta. Täällä valmistetaan juomavettä, mutta miten se tapahtuu?

Isoissa kaupungeissa raakavetenä käytetään yleensä järvi- tai jokivettä. Se on puhdistettava perusteellisemmin kuin pohjavesi. Vedestä pitää poistaa kaikki haitalliset tai makua aiheuttavat aineet ja pieneliöt.

Alkuvaiheessa veteen lisätään rauta- tai alumiinisulfaattia. Se sitoo itseensä vedessä olevia eloperäisiä aineita, kuten maaperästä kulkeutunutta humusta. Muodostuva sakka laskeutuu altaan pohjaan, ja vesi kirkastuu.

Sitten vesi suodatetaan, ehkä useampaankin kertaan. Se voidaan johtaa hiekkapatjan ja aktiivihiilisuodattimen läpi. Näin saadaan loputkin epäpuhtaudet pois.

Vedestä täytyy myös tuhota bakteerit ja muut taudinaiheuttajat. Desinfiointi tehdään otsonilla, ultraviolettisäteilyllä tai kloorilla. Usein käytetään kaikkia kolmea peräjälkeen. Kloorissa on se huono puoli, että sen saattaa maistaa. Silti kloorausta tarvitaan, jottei vesijohtoverkkoon kehity bakteerikasvustoja.

Jos vesi on jo desinfioitu muilla menetelmillä, klooria voidaan käyttää hyvin vähän. Silloin se poistuu, tai oikeammin hapettuu, lähes kokonaan matkan varrella, eikä sivumakua enää huomaa. Lopuksi vielä säädetään veden happamuus esimerkiksi kalkin ja hiilidioksidin avulla.

Lähde: Suomen ympäristökeskus

Julkaistu: 28.10.2019

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE